Perusteellinen selvitys aikamme kaste-erimielisyyteen,

mukaisen kasteen tuntemiseksi riittää tämä: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu!" Ei tarvita kasteeseen perusteeksi muuta kuin usko ja silloin se tapahtuu Isän Jumalan tahdon mukaan, tietenkään ei kaste vielä pelasta, sillä tarvitaan suun tunnustus ja elävä vesi ja Pyhä Henki, amen.

>>Aikamme kaste-erimielisyyteen,>>

Aikamme? Harhaoppia kasteesta on levitetty jo 1800-vuoden ajan. Mitä tarkoitat sanalla aikamme?

Esitit kysymyksen:

">>Aikamme kaste-erimielisyyteen,>>

Aikamme? Harhaoppia kasteesta on levitetty jo 1800-vuoden ajan. Mitä tarkoitat sanalla aikamme?"

Vastaan:


Tarkoitin sitä, että tuon mainitsemasi 1800 vuoden ajalta ei meillä ole paljoakaan tietoa kastetta koskevan harhaopin tehokkaasta vastustamisesta.

Ilmaisullani "aikamme kaste-erimielisyys" tarkoitin meidän aikaamme, jolloin kasteopistakin voidaan tuota esille totuus, joutumatta tästä syystä vainotuksi kirkollisten taholta, vaikka totuutta vastaan väittäviä kyllä meidänkin aikanamme riittää pilvin pimein.

Kun tämä "meidän aikamme" oli muutama vuosisata sitten sarastuksessaan, mitä silloin esimerkiksi Euroopassa tapahtuikaan?

Luther käänsi Raamatun kansansa kielelle ja aloitti uskonpuhdistuksen ajan. Kansa alkoi lukea itse Raamatun tekstejä, ja Lutherin jäätyä käytännössä uskonpuhdistuksen alkeisiin, muut veivät tuota eteen päin.

Niin kutsutut "anabaptistit" perustivat uskoon tulleiden seurakuntia, hylkäsivät sylivauvojen kastamisen, ja ottivat käyttöön uskoon tulleiden kastekäytännön. Mutta mikä olikaan seuraus?

Heitä alettiin vainota sekä katolilaisten että myös luterilaisten ja muidenkin kirkollisten uskonpuhdistajien taholta aina kuolemaan asti. Heitä poltettin rovioilla, heitä hukutettin virtoihin, ja heidät tuhottiin kaikkien kyseisten kirkollisten toimesta lopulta koko Euroopan alueelta.

Heidän seurakuntiensa jäännös sai turvapaikan vasta Hollannista, jossa heitä nimitettiin mennoniitoiksi senaikaisen johtajansa nimen perusteella.

Kastetotuus levisi Englantiin, jossa sielläkin heidän seurakuntiensa
vainoaminen jatkui.

Vasta uudelle mantereelle eli Amerikkaan Euroopasta paettuaan, he löysivät uskonvainoista huojennuksen.

Jopa meidän päiviimme asti ovat Euroopan kirkolliset eli luterilaisetkin vääristelleet kyseisten "anabaptistien" historiaa, lakaisemalla heidät kaikki eräitten kapinallisten joukkoihin, vaikka kyseiset raamatulliset anabaptistit olivat aivan eri ryhmä kuin ne kapilalliset, jotka saivat surmansa taisteluissa. Kyseiset oikeaoppiset anabaptistit olivat rauhaa rakastavia ja kaikkea väkivaltaa vastustavia pasifisteja.

Että näin lyesti kerrottuna tällee.