Mieheni chattäilee toisen naisen kanssa

Sinä itse päätät rajasi, mitä hyväksyt parisuhteessa ja mitä et.

Seurustelun vuoksi ei tarvitse kaverisuhteistaan luopua, mutta kyllä rakastunut ihminen laittaa parisuhteensa kaiken muun edelle. Itsellänikin on paras ystävä, samaa sukupuolta oleva siis, eli ei mitään rakkausuhdetta ole kaveriini ollut,hän on sielunsiskoni, mutta emme me soittele tai tekstaile kuin pari kertaa viikossa.

Itse en katselisi tuollaista. Mielestäni jos on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä liitossa olevilla, niin noiden ystävien pitäisi olla yhteisiä ystäviä. Itse en esim. tapailisi tai viestittelisi mieskaverin kanssa mieheni selän takana vaan voisimme tavata yhdessä.

Usko tai älä, niin kyllä tuossa on vähän enemmänkin kuin "kaveruutta", varsinkin jos ovat "joskus olleet" rakastuneita/ihastuneita toisiinsa, niin ei varmana voi olla ohi se ihastus. Ei se voi vaan muuttua kaveruudeksi. Juttelu tuo noille kahdelle elämään pientä säpinää ja jännitystä. EHKÄ, ehkä eivät ole suoraan toisilleen sanoneet että ovat salaa pohtineet mielissään millaista olisi voinut olla, jos olisivat joskus tavanneet ja seurustelleet. Pohtivat kuitenkin varmasti, että mitä jos? Vuosisadan rakkaustarina? Varmaan näkevät makoisia salaisia unia toisistaan ja toisen ajattelu ja tieto siitä että kohta pääsee taas kirjoittelemaan, saa hymyn huulille ja puhtia päivään. Ah niin ihanan salaperäistä.

Varsinkin jos sinulta pitää salailla, niin ei ole epäilystäkään etteikö olisi pientä flirttimeininkiä ja puhuvat asioista jotka voisivat särkeä sinulta sydämen... itse lasken pettämiseksi kaiken sen, mitä ei tulisi tehtyä puolison nähden/läsnäollessa.

Tuo nainen vaikuttaa olevan hyvin tärkeä miehelle, pakotie tylsästä arjesta, saa aivot mielihyvän valtaan, ja vielä kun nainen kerta on tärkeämpi kuin sinä, vaikka ei miehesi tunne naista oikeasti huonoineen puolineen, mies saa rauhassa kuvitella ja haaveilla tuon naisen juuri täysin sellaiseksi kuin haluaisi unelmanaisensa olevan, kun ei kyseistä naista ole ikinä kuitenkaan oikeasti tuntenut. Minulla on monet monet kerrat käynyt noin, tullut tutustuttua internetissä vastakkaiseen sukupuoleen ja oltua "kaveria" joitakin vuosia. Se vaan saa tuntemaan itsensä haluttavaksi, kun joku on ruudun päässä niin täydellisen oloinen ihana ihminen ja on niin kovin ihastunut ja kiinnostunut juuri sinusta.

Sinun tilanteessasi pakkaisin laukkuni ja lähtisin vähin äänin.

Mulla alkaa heti hälytyskellot soimaan jos mies salailee tai on hermostunut siitä, että olet kiinnostunut heidän keskusteluistaan. Tulee heti semmonen fiilis ettei ole täysin puhtaat jauhot pussissa. Minä nostaisin kissan pöydälle ja keskustelisin asian halki ilman riitoja. Jos tämänkään jälkeen ei ääni muutu niin kamat kasaan ja elämään sellaista elämää jonka ansaitset!
Tsemppiä!

Mies vaihtoon vaan. Varmaan kerjää itseään takaisin, mutta anna mennä vaan. Oma rakas laitetaan aina etusijalle. Exiä tai vanhoja panoja ei ole tarve sietää. Asia on tietysti toinen jos on lapsia vanhan tuttavuuden kanssa, mutta tässä tapauksessa, anna menna vaan. Olet vielä nuori nainen.

Jos alat kerätä kamppeitasi ja katsella uutta kämppää, hän joko on välinpitämätön ja silloin todennäkösesti hakee kainaloa siitä vanhasta tuttavuudestaan. Eli tulisipahan asia selvitetyksi: hän pitää sinua huonompana vaihtoehtona ja sinun ei tarvitse enempää uhrata aikaasi tähän mieheen.

Jos hän taas lupaa luopua vanhasta suhteestaan jotta sinä jäisit, kaikki OK.

Tämä olisi siis sinulle win-win -tilanne! Suosittelen

Mulla oli vähän sama ongelma paitsi olin ihastunut yhteen hyvään poikakaveriini. Tajusin onneksi,että mun pitää lopettaa se kirjoittelu ja puhuttiin videopuhelua. Kerroin lopulta miehelleni olevani ihastunut häneen ja saatiin asiat sovittua. Kerroin myös sill kaverille asiasta ja sovittiin asiat.

Minä olen chattaillyt yhden miehen kanssa vuosikausia lähes päivittäin. Ikinä ei ole tavattu, vaikka asutaan molemmat samassa isossa kaupungissa jne. Meillä on varsin mukavaa ja kummallakin on nykyään puoliso, joka ei tiedä chattailystamme vaikka siihen ei liity mitään juttelua kummallisempaa. Jos meillä vaan sattuu yhtä aikaa olemaan sopiva tauko, niin toisen löytää chatista..etukäteen niistä ei juuri sovita tai järjestellä..joskus jos toiseen ei ole pitkään aikaa ehtinyt törmätä, saattaa lähettää meilin ja kysellä kuulumisia ja ehdottaa jutusteluaikaa.. mutta siihen se jää. Miksi meidän pitäisi lopettaa joskin ehkä hieman erikoinen ystävyytemme vain koska kumpikin meistä on näiden vuosien aikana löytänyt puolison?

Haluaisin kirjoittaa omasta näkökulmastani, koska tuli tunne, että tämä olisi kirjoitettu minusta, tai siis, että minä olisin tämä kolmas osapuoli, se naiskaveri.

Olemme olleet todella kauan ystäväni kanssa kavereita, meillä on samanlainen huumori sekä samanlaiset harrastukset. Olen aina pitänyt enemmän miesten harrastuksista, kuin naisten, joten minulla on aina ollut enemmän miespuolisia kavereita, kuin naispuolisia.
Silloin alkuaikoina kun tutustuimme tähän ystävääni, meillä oli ilmassa pientä ihastumista, mutta ei kuitenkaan jos itse sen muotoilisin, romanttista ihastumista, sellaista vähän syvempää pitämistä, koska olimmehan toki kummatkin heteroita ja vietimme todella paljon aikaa toistemme kanssa harrastuksien parissa, joten ei se ihastuminen ollut kovinkaan yllättävää.

Suhde ei kuitenkaan koskaan edennyt ystävyyttä läheisemmäksi, vaikka välillä vähän heitimme ronskimpia läppää ja ajattelimme menevämme treffeille. Siitä nimittäin puuttui täysin se seksuaalinen vetovoima ja sellainen romanttisuus, olimme vain ihastuneita kavereita, joiden tunteet hälvenivät hyvin nopeasti parin kuukauden jälkeen siitä ihastumisesta. Emme edes yrittäneet, ei siitä koskaan olisi tullut mitään, meidän välillä ei vain ollut sitä, mikä olisi vetänyt meidät yhteen muutenkuin että tulimme vain hyvin toistemme kanssa toimeen.

Mutta olemme pysyneet kavereina ja itse olin iloinen kun kuulin että ystäväni oli löytänyt naisen. Omaksi ongelmaksi tuntuu, ettei nainen hyväksy minua, koska olen nainen ja koska naisen kysyessä mieheltään minusta, hän kertoi totuuden, siis meidän menneisyyden, mikä on saanut naisen heittelemään tälle ystävälleni kaikkea ilkeitä kommentteja, kuten miten miehen pitäisi seurustella minun kanssani ja kaikkea tälläistä.

Minusta se on tosi harmillista, koska me olemme vain hyviä ystäviä. On ihan totta, että mies yleisemmin avautuu minulle ennen kuin avautuu omalle naiselleensa jostain asioista, mutta osittain on tämä nainen omalla mustasukkaisuudellaan ja niillä piikittävillä kommenteilla saanut sen aikaan, ettei mies uskalla sanoa asioita suoraan, koska nainen saisi vain uuden kohtauksen. Tämä ystäväni kyllä rakastaa naistaansa ja useasti siitä minulle kertoo.

Ei asiat ole niin mustavalkoisia kuin voisi luulla, joten ajattelin kertoa oman tarinani. Tottakai varmasti moni sanoo, että miksi en jätä sitä miestä rauhaan oman naisensa kanssa, mutta miksi minun pitäisi? En minä hylkää ystävääni, mutta en todellakaan tyrkytä itseäni. Tällä miehellä ei kuitenkaan ole muita kavereita joille hän avautuisi samalla tavalla kuin minulle, hän kun sattumoisin on yksi niistä miehistä jotka eivät halua puhua vakavista asioista toisten miesten kanssa ja osittain hän on myös tottunut jakamaan asioita minun kanssani, koska olen ollut aina hänen tukenaansa.

Tottakai, jos ystäväni jonain päivänä sanoisi minulle, että meidän on lopetettava ystävyytemme, minä hyväksyisin sen ja tukisin hänen päätöstään, mutta mielestäni ei ole kuitenkaan oikein, että on se sitten mies tai nainen suhteessa, rajoittaa toisten ystävyyssuhteita.

ihan kun oma elämäni:/

Heips.

On hienoa, että olet pistänyt tämän tänne, koska oma avomieheni myöskin keskustelee paljon netissä muiden naisten kanssa (tosin vaihtelee sitä välillä) monta tuntia päivässä ja jollei netissä niin puhelimella. Ovat tunteneet naisen kanssa jonkin aikaa, minä tosin olen tuntenut tuon naisen kauemmin, enkä luota häneen yhtään. Koulussa jossa hänet olen oppinut tuntemaan, hänellä oli todella huono maine.

Olen mustasukainen, koska mies ei kerro minulle asioita, joista puhuvat ja sanoo myöskin aina, että ei huolta ja rakastaa kuulema minua, ihme kyllä, nyt kun he olivat tavanneet sattumalta, oli tämä nainen sanonut avomiehelleni, ettei ymmärrä miksi olemme yhdessä, koska ei pidä minusta... Minusta se oli ilkeästi sanottu.

Avomieheni kaiken lisäksi sanoi yksipäivä, että tarvitsee enemmän tilaa.. teki mieleni sanoa, että niin tilaa minusta, mutta ei muista naisista.. Tuntuu pahalta.

Avomiehelleni puhelin on aikausein minua tärkeämpi ja minua harmittaa se, sanoo aina, että älä oo mustis, ihan turhaan ku ei täs oo mitään... Tuntuu kuin hän ei näkisi, että millaista minun on katsoa vierestä, kun hän juttelee muillenaisille, varsinkin kun ei kerro kenen kanssa... Pelottaa aina, että jos kuitenkin, rakastan häntä meinaan hyvin paljon, enkä halua häntä menettää

Itselläni on yksi hyvä miespuolinen kaveri, mutta en näe salassa, enkä puhu salassa, toisin kuin mies..

Onko tosiaan niin, että miehet aivät voi jakaa ystäviään tai edes ymmärtämään sitä, miltä naisesta se kaikki tuntuu...

Toivottavasti kaikki saavat tästä jotain selkoa, on meinaan aika sekainen...

Ei tollasta tehdä!

Entinen avomieheni roikkui pitkät päivät koneella ja eli sen kautta omaa elämää. Siksi hän on entinen. Myönnettäköön että olin päivittäin paljon poissa kotoa,(yöksi menin aina kotiin, mutta pävät olivat pitkiä) mutta soittelin hänelle aina ehtiessäni, ja kun halusin kertoa päivällä sattuneista tapahtumista. (en siis soitellut edes joka päivä, vaan kun tuntui siltä) Koin myös pahaa oloa, etten ehtinyt viettää aikaa hänen kanssaan niin paljon kuin halusin. Tästä olen hakenut syytä häneen koneella olemiseen ja muiden tapailuun, kuitenkin muuten kaikki oli hyvin.

Hänen keskustelunsa koneen ja puhelimen välityksellä muille naispuolisille kavereilleen piti aina salata minulta ja myös valehdella niistä. Osa näistä naisista oli hänen vanhoja koulu- ja muita kavereitaan, sekä uusia tuttavia baareista. Yritin hakea selitystä hänen käyttäytymiselleen, ja koin syvää mustasukkaisuutta siiä, etten ollut se luottohenkilö hänelle puhua kaikista asioistaan. Suhteemme alkoi hyvin romanttisesti ja vahvasti, miehen vannoen syvää rakkautta vain yhteen naiseen, eikä ollut kuulemma liiemmin yhdenyön juttujakaan harastanut. Hänen käytöksensä satutti minua pikkuhiljaa entistä enemmän, vaikka hän sen tiesikin, ei käytökseen tullut muutosta, päin vastoin.

Suhteen eteen tulleista mutkista ja kiviseinistä voisin kertoa vaikka kuinka paljon, mutta lyhyesti;
Vuoden verran uskoin hänen selityksiään.. loppujen lopuksi kun pakkailin kamojani yhteisestä asunnosta, hänellä oli jo uusi tyttöystävä..

Eron jälkeen olen ollut PALJON onnellisempi!

Avomiehelläni oli paljon naispuolisia ystäviä, joille oli "helppo puhua" (netti, puhelin, kaverin luona käyminen). Heitä tuntui löytyvän baarireissuilta aina lisää. Itselle tuli riittämätön olo ja sairastuin masennukseen tilanteen jatkuessa pari vuotta. Puhuimme monesti asiasta, mutta koin oloni koko ajan ulkopuolisemmaksi hänen elämästään. Kun viimein sain itseäni niskasta kiinni, pakkasin KAIKKI miehen tavarat eteiseen valmiiksi kun hän tuli kotiin työmatkaltaan. Se oli siinä. Erohässäkässä selvisi hänen pettäneen minua kolmen eri naisen kanssa. Jollain tasolla olinkin jo aavistanut sen, vaikka selviä merkkejä pettämisestä ei ollutkaan, enkä kyttäillyt hänen tekemisiään. Puoli vuotta hän yritti saada minua takaisin - edes ystävänä. En antanut periksi ja olen ollut tyytyväinen päätökseeni. Hän ei muuttuisi miksikään, enkä halunnut käydä samaa h*lvettiä läpi uudestaan hänen kanssaan. Eron jälkeen aloin voida paremmin ja arvostan itseäni enemmän.

Jos rakastaa tosissaan, on löydyttävä myös toisen kunnioitusta ja rehellisyyttä.

Heitä nyt helvettiin se kusipää!Rajansa kaikella...

Tuu mun luo niin annan sulle vähän huomiota ja rakkautta kun idiootti miehes ei sitä anna. Ei se sua rakasta kun ei sulle edes puhu joten miksi edes riitelette siitä. lähe sinä vaan pois niin tajuaa menettävänsä hyvän naisen.

Kyllä on salattavaa jos mies ei avoimesti näytä juttuja ja ajankäyttö tähän on näin iso.....jos teillä kommunikointi ja seksi hiipuu tämän takia asia on ongelma. Katso asiaa järjellä, tee muutos-mikä se sitten onkaan.