Tytöt lyövät nykyään. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011103014666418_uu.shtml
"Pojista lähes kymmenen prosenttia on kertonut kumppaninsa lyöneen häntä nyrkillä tai kovalla esineellä tai potkineen. Tytöistä vastaavaa on kokenut pari prosenttia.
Pojat kokevat seurustelusuhteissaan fyysistä väkivaltaa - ja toistuvaa väkivaltaa - yleisemmin kuin tytöt. "
Siis yläasteikäisistä pojista aika moni on kokenut väkivaltaa: mikä tyttöjä vaivaa? Eikö ihmiset ja nuoret enää tajua väkivaltaa, että niin ei saa tehdä? Miksi ihmeessä tyttöjen vkäkivalta olisi jotenkin hyväksyttävämpää? Ja siis lyödä nyrkillä, potkaista tai lyödä kovalla esineellä??? Hieman eri asia, kuin vähän tuuppaista tai läppäistä olkapäähän.
Siis ihan oikeasti, vaikka kuinka hoetaan ettei tyttöjen harjoittamaan väkivaltaan suhtauduta yhtä vakavasti, niin miksi lyödä rakastaan? Ystäväänsä? Siis suhtautui muut miten vaan, niin ei mulle tulisi mieleenkään potkia tai lyödä miestäni. Onko oikeasti ihmisillä päässä vikaa nykyään? Miten tytöt oikein kasvatetaan vai kasvatetaanko?
Jos ajatellaan miehisiä ihanteita, ne on reippaus, aktiivisuus ja pärjääminen. Siis mitä ennen on pidetty miesten ominaisuuksina nimenomaan. Jos siis tasa-arvoa tässä haetaan, niin ei väkivalta ole sitä, ei ihailtua eikä siis miehien ominaisuuksista se matkittava. Ei ne "kovat tytöt" siis mitään tasa-arvoa aja eikä ole. On totta että sukupuoleen katsomatta saa pitää puolensa, olla tekevä ja pärjäävä, mutta että sukupuoleen katsomatta vetää kumppaniaan turpaan? Kuka on sitä mieltä, että se on fiksua, oikein? Niin, no, ilmeisesti nykyajan tytöt.
Jos ajatellaan ihmisiä yleensä, että nykymaailma on kova ja kovat arvot, niin kuka sitä ihailee, että pitäisi potkia jopa perhettään? Kuka oikeasti haluaa sellaisessa maailmassa asua? Mitä siis sillä saavutetaan ja mistä ihmeestä tytöt sen mallin saavat? Valitetaan kun pitää miellyttää ja mielistellä, ja jos se tuottaa näin pahaa oloa, eikö oma järki jo sano, että ei pidä. Tai että jos suhteessa pitää mukiloida toista, voi suhteesta itsekin lähteä.
Ennen tyttöjen liiallinen kiltteys, nöyryys ja vaatimukset siitä Ingalsin Laurasta menivät liian pitkälle, se on ahdistavaa ja epäinhimillistä. Onko tämä vastaliike, että nyt sitten ollaan suhteen pahoinpitelijöitä? Ja miten naiset/tytöt näkee sen?
Tai miten suhteita nykyäänkin oikein rakennetaan sitten "Kumppanin mustasukkaisuus sekä henkinen väkivalta, kuten nimittely ja loukkaava käytös, ovat tytöille ja pojille yhtä yleisiä kokemuksia."
Että sitten henkisellä puolella molemmat "kunnostautuu". Niin, kyllähän sitä kaikenmaailman narsismista syytetään yksipuolisesti miehiä, milloin milläkin kotipsykologin diagnoosilla, mutta tosiasia on että henkisessä väkivallassa miehet ja naiset ovat varmaan aina olleet tasoissa.
Mutta että hei, kun tämä ei ole harvinaista vaan todella yleistä, niin täälläkin lukijoissa ja kirjoittajissa riittää tekijöitä. Miksi? Mitä järkeä on olla väkivaltainen, nimitelllä, loukata, miksi te haluatte sellaisen suhteen? Tekijähän sen nimittäin valitsee ja tekee.
"Pojista lähes kymmenen prosenttia on kertonut kumppaninsa lyöneen häntä nyrkillä tai kovalla esineellä tai potkineen. Tytöistä vastaavaa on kokenut pari prosenttia.
Pojat kokevat seurustelusuhteissaan fyysistä väkivaltaa - ja toistuvaa väkivaltaa - yleisemmin kuin tytöt. "
Siis yläasteikäisistä pojista aika moni on kokenut väkivaltaa: mikä tyttöjä vaivaa? Eikö ihmiset ja nuoret enää tajua väkivaltaa, että niin ei saa tehdä? Miksi ihmeessä tyttöjen vkäkivalta olisi jotenkin hyväksyttävämpää? Ja siis lyödä nyrkillä, potkaista tai lyödä kovalla esineellä??? Hieman eri asia, kuin vähän tuuppaista tai läppäistä olkapäähän.
Siis ihan oikeasti, vaikka kuinka hoetaan ettei tyttöjen harjoittamaan väkivaltaan suhtauduta yhtä vakavasti, niin miksi lyödä rakastaan? Ystäväänsä? Siis suhtautui muut miten vaan, niin ei mulle tulisi mieleenkään potkia tai lyödä miestäni. Onko oikeasti ihmisillä päässä vikaa nykyään? Miten tytöt oikein kasvatetaan vai kasvatetaanko?
Jos ajatellaan miehisiä ihanteita, ne on reippaus, aktiivisuus ja pärjääminen. Siis mitä ennen on pidetty miesten ominaisuuksina nimenomaan. Jos siis tasa-arvoa tässä haetaan, niin ei väkivalta ole sitä, ei ihailtua eikä siis miehien ominaisuuksista se matkittava. Ei ne "kovat tytöt" siis mitään tasa-arvoa aja eikä ole. On totta että sukupuoleen katsomatta saa pitää puolensa, olla tekevä ja pärjäävä, mutta että sukupuoleen katsomatta vetää kumppaniaan turpaan? Kuka on sitä mieltä, että se on fiksua, oikein? Niin, no, ilmeisesti nykyajan tytöt.
Jos ajatellaan ihmisiä yleensä, että nykymaailma on kova ja kovat arvot, niin kuka sitä ihailee, että pitäisi potkia jopa perhettään? Kuka oikeasti haluaa sellaisessa maailmassa asua? Mitä siis sillä saavutetaan ja mistä ihmeestä tytöt sen mallin saavat? Valitetaan kun pitää miellyttää ja mielistellä, ja jos se tuottaa näin pahaa oloa, eikö oma järki jo sano, että ei pidä. Tai että jos suhteessa pitää mukiloida toista, voi suhteesta itsekin lähteä.
Ennen tyttöjen liiallinen kiltteys, nöyryys ja vaatimukset siitä Ingalsin Laurasta menivät liian pitkälle, se on ahdistavaa ja epäinhimillistä. Onko tämä vastaliike, että nyt sitten ollaan suhteen pahoinpitelijöitä? Ja miten naiset/tytöt näkee sen?
Tai miten suhteita nykyäänkin oikein rakennetaan sitten "Kumppanin mustasukkaisuus sekä henkinen väkivalta, kuten nimittely ja loukkaava käytös, ovat tytöille ja pojille yhtä yleisiä kokemuksia."
Että sitten henkisellä puolella molemmat "kunnostautuu". Niin, kyllähän sitä kaikenmaailman narsismista syytetään yksipuolisesti miehiä, milloin milläkin kotipsykologin diagnoosilla, mutta tosiasia on että henkisessä väkivallassa miehet ja naiset ovat varmaan aina olleet tasoissa.
Mutta että hei, kun tämä ei ole harvinaista vaan todella yleistä, niin täälläkin lukijoissa ja kirjoittajissa riittää tekijöitä. Miksi? Mitä järkeä on olla väkivaltainen, nimitelllä, loukata, miksi te haluatte sellaisen suhteen? Tekijähän sen nimittäin valitsee ja tekee.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tytöt on tyttöjä.
Kyllä vanhetessa viisastuu ja alkaa huomata, että väkivalta on paha juttu sukupuolesta riippumatta. Vanhempana ja viisampana pohditaan väkivallan syitä eikä kilpailla kumpi sukupuoli on syyllisempi.