Hei.
Lyhyitä kysymyksiä. Eropaperit laitettu sisään. Nyt on 6 kk harkinta-aika? Ollaanko niinku eroneet nyt? Mä halusin kovasti perua sitä hakemusta. yritän puhua puolisoa yli.
Meil menee oikeesti tosi hyvin nyt. Asutaan yhdessä edelleen.
Asumiserohan tässä pitäs virallisesti olla eiks vaan? Mutta meill EI sitä ole.
Mitä tapahtuu sit 6kk jälkeen? pitääkö lähteä johonkin toimistoon että tuomitaan virallisesti? Entäs jos sinne ei mee?
Mä yritän puhua puolisolle että riidan huipulla ja myrskyn huipulla kaikki päästämme pahoja sanoja ja olen oikeesti puhunut erosta mutta en ole sitä tarkoittanut enkä halua..
Lyhyitä kysymyksiä. Eropaperit laitettu sisään. Nyt on 6 kk harkinta-aika? Ollaanko niinku eroneet nyt? Mä halusin kovasti perua sitä hakemusta. yritän puhua puolisoa yli.
Meil menee oikeesti tosi hyvin nyt. Asutaan yhdessä edelleen.
Asumiserohan tässä pitäs virallisesti olla eiks vaan? Mutta meill EI sitä ole.
Mitä tapahtuu sit 6kk jälkeen? pitääkö lähteä johonkin toimistoon että tuomitaan virallisesti? Entäs jos sinne ei mee?
Mä yritän puhua puolisolle että riidan huipulla ja myrskyn huipulla kaikki päästämme pahoja sanoja ja olen oikeesti puhunut erosta mutta en ole sitä tarkoittanut enkä halua..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voiko joku olla noin huonosti selvillä asioista.Vastaukset löytyvät ykkösvaiheen päätöksestäkin.
Mutta vastauksia Asumuseroa ei nykyisin ole olemassa. On vain kuuden kuukauden harkinta-aika. jolloin saa asua yhdessä tai erikseen, ihan miten haluaa. Kuuden kuukauden jälkeen voi hakea lopullista eroa käräjäoikeudesta. Jos ei vuoden kuluessa harkinta-ajan päättymisestä hae, ero raukeaa ja pysyy naimisissa.
Mutta tämän olisit voinut lukea sieltä ykkösvaiheen päätöksestäkin.
Mutta varmaan asia paranee vuosien kuluessa.
Ap:hän on nimimerkkinsä mukaan vasta aloittelija ja
ehtii vielä kehittyä ties miten pätevöityneeksi avioeroilijaksi.
Naimisiin sentään on osannut mennä. :)
Kyllä muuten asumuseron kauttakin vielä saa avioeron. Eli kun on todistetusti asunut eri osoitteissa kaksi vuotta, voi sillä perusteella hakea eroa. Itse erosin näin, kun ei ollut kummallakaan uutta suhdetta ja halusimme nähdä, miltä erossa-asuminen tuntuu.
Tulee ehkä hieman halvemmaksi, kun pitää maksaa leimavero vain kerran. Nuukuus tai köyhyys ei kuitenkaan ollut syynä, tuntui vaan pahalta hakea sitä harkinta-aikaa. Kahden vuoden jälkeen asia oli harvinaisen selvää.
On syytä ottaa huomioon, että tasa-arvo kuuluu nykyään myös isälle..
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen:
Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
Tiedote 16.2.2011
- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.
Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema.
Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.
Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.
- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.
Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.
Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
Lisätietoja:
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, puhelin (09) 1607 4465, ylitarkastaja Minna Lundell-Kiuru, puhelin (09) 1607 4455.
----
Eli? Ap:n kirjoituksesta sai sen käsityksen, että heillä ei ole lapsia?