Tässä sitä roikutaan, huonossa suhteessa..
Elämä on pelkkää katkeraa kalkkia, ei ole läheisyyttä, ei ole hellyyttä, eikä ole rakastettu olo. Mies nalkuttaa aamusta iltaan, kuinka väsynyt hän on. Minä en kuulemma hoida vaimon velvollisuuksia. En lyhennä hänen housujaan, siivoankin huonosti ja hän on kyllästynyt. Hänelle ei voi jutella, koska hän ei kuuntele, vaan katselee aina jonnekin muualle kun puhun. Tiedän, että hän on etsinyt seuraa muualtakin, jäi kiinni ja täristen myönsi sen.
Rakastan perhettä, lapsia eniten, mutta en jaksa tätä enää! Minulla on pitkät päivät ja ei sitä illalla aina jaksa siivota kaikkea kiiltäväksi. Voisihan mieskin jotakin tehdä, mutta istuu kaljapullo kädessä sohvalla ja viettää illat urheilun parissa.
Eroa hän ei kuulemma halua. Mutta tiedän, että hän myöskin haluaa pitää taloudellisen turvan, se kun on mukavaa, kun on kaksi maksamassa laskuja. Kun hän sanoo "rakastan sinua" niin ne ovat vain sanoja, ne eivät tunnu missään, ne tulevat monotonisella äänellä ja teot puhuvat jotakin ihan muuta. Tyhmänäkö minua pidetään?!
Elämä on pelkkää katkeraa kalkkia, ei ole läheisyyttä, ei ole hellyyttä, eikä ole rakastettu olo. Mies nalkuttaa aamusta iltaan, kuinka väsynyt hän on. Minä en kuulemma hoida vaimon velvollisuuksia. En lyhennä hänen housujaan, siivoankin huonosti ja hän on kyllästynyt. Hänelle ei voi jutella, koska hän ei kuuntele, vaan katselee aina jonnekin muualle kun puhun. Tiedän, että hän on etsinyt seuraa muualtakin, jäi kiinni ja täristen myönsi sen.
Rakastan perhettä, lapsia eniten, mutta en jaksa tätä enää! Minulla on pitkät päivät ja ei sitä illalla aina jaksa siivota kaikkea kiiltäväksi. Voisihan mieskin jotakin tehdä, mutta istuu kaljapullo kädessä sohvalla ja viettää illat urheilun parissa.
Eroa hän ei kuulemma halua. Mutta tiedän, että hän myöskin haluaa pitää taloudellisen turvan, se kun on mukavaa, kun on kaksi maksamassa laskuja. Kun hän sanoo "rakastan sinua" niin ne ovat vain sanoja, ne eivät tunnu missään, ne tulevat monotonisella äänellä ja teot puhuvat jotakin ihan muuta. Tyhmänäkö minua pidetään?!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Täällä on sama kataus menossa. Teoillaan osoittaa rakkaudentunnustukset valheellisiksi kerta toisensa jälkeen, luulee että annan ainaiset ryyppyreissut anteeksi, ja kehtaa vielä vaatia enemmän seksiäkin... Kaiken lisäksi olen viimeisimmilläni raskaana. Haluan erota, mutta mies ei " koska rakastaa minua". Miten sen huomaa? Syyllistämistä, omien asioiden erinomaistamista, minun asioiden mitätöimistä. Ilkeilyä, loukkaamista, välinpitämättömyyttä. Tuloksena katkera eukko, joka ei lämpene enää sitten millään.
Vaikea sanoa muuta kuin, että "oma valinta". Ei ole pakko-varsinkaan lasten takia.
Vinkkejä kuinka ukko saadaan pihalle, kun ei halua lähteä. Lasten (4) kanssa hankala löytää itse uutta kotia.
Sitä on sitten vaan siedettävä, vai?
Löyhäs hirres ei toki tarvitse kitua. Eropaperit vaan nenän alle ja allekirjoitusta siihen. Todentuu toisen toiveet ihan todeksi.
Jomman kumman on asunnosta lähdettävä, ja jos haluat asuntoon jäädä lasten kanssa niin se olisi hyvä pystyä keskustelemaan selväksi puolison kanssa ihan sovussa.
Kiitos vastauksista. Totta, mitä sinä 'katkera eukko' sanoit. Kun mies tekee naisen katkeraksi, niin mikä avuksi. Miehen sitten on kai helpompi etsiä virkeämpää ja mukavampaa seuraa..
Itse olen pysynyt, koska pidän ydinperhettä tärkeänä ja varsinkin pienimmälle lapselleni isä on tärkeä. Itse olen vaan repeämässä. Ja jos lähden, niin takuulla minua sitten syytetään perheen rikkomisesta (mies syyttää). Vaikea tilanne!
Mitä prkl te vaimot valitatte aina?! Ensin värkätään liuta mukuloita ja sitten ahistaa. Mikä olisi sitten se ihannetilanne? Mies tekisi kaikki kotityöt ja kantaisi kotiin kassillisen rahaa joka päivä?
En ymmärrä tollasta katkeroitumista... minkä ihmeen takia pitää aina olla niin marttyyria. Jos on likaista kotona niin entäs sitten?
Mun mummo sai neljä lasta, jäi leskeksi alle 3-kymppisenä. Hoiti yksin koko lapsilauman, oli aina iloinen ja ahkera - ei valittanut koskaan kohtaloaan. Eikä koskaan ottanut uutta miestä, vaikka oli kaunis ja hoikka (oli vielä 85-vuotiaanakin). Kyllä se onnellisuus on ihan omasta nupista lähtöisin.
Ja miten hemmetissä ne teidän ukot muuttuu tollasiksi urveloiksi vuosien myötä? Ettekö huomanneet seurusteluaikana, miten kalja ja urheilu kiinnosti?
Oletko ilmaissut miehellesi, että sinäkin olet väsynyt ja kyllästyt? HIeman eri syistä mutta kuitenkin.
Siivoa, etenkin imuroi aina kun miehesi lemppariurheilua tulee telkkarista. Kaada kaljapullo vahingossa. Pyydä miestä siivoamaan se, koska sinä osaat muutenkin siivota niin huonosti ja on vielä imurointikin kesken.
On myös tärkeää rientää kotiin (niin usein kuin mahdollista) ennen miestäsi valloittamaan sohva. Siemaile viiniä, katsele mieleistäsi ohjelmaa telkkarista, lueskele. Sinulla on täysin samanlainen oikeus rentoutua kotona kuin miehelläsikin.
eivät vaikuta kovin rasittavalta
Esim aloituskirjoituksesi on sorvattu työaikaan klo 09:39.
Hmm...Nyt on pakko sanoa että tutulta kuulostaa...emme ole olleet yhdessä kuin 3,5 vuotta joista viimeisen vuoden naimisissa,sekin tapahtui sairaalassa jonne päädyin miehen vaatimien lääkekokeiluiden myötä,pitäisi kuulemma puhua vähemmän ,olla sitä ja tätä,lihoa ja laihtua,lopettaa ulkona käymiset ja sitä rataa...itselläni on 6 vuotias poika joka kärsii kovasti tilanteesta...
Olihan se mieheltä anteeksi pyyntö, kun maksa jouduttiin vaihtamaan miehen vaatiman antabuskuurin myötä,jota ei kukaan suostunut kirjoittamaan kunnes varasi ajan yksityiselle,sepitti sitä ja tuota ja näin kävi...Samaan aikaa kun tein kuolemaa elinsiirtojonossa,mies nautiskeli vapauden antimista ja jälleen oli muiden kanssa..ainakin puhelimen ja kahvien merkeissä..muusta en tiedä ja toinen on jo kertonut ettei pettäminen tulisi toistumaan...Eli siitä päätellen muutakin oli..Tosin sitähän tämä koko suhde on ollutkin...Nyt olen aina kotona,hoidan lapsen,elukat.ja kodin pidän siistinä,mutta miksi...Tämä on kuin kiillotettu kupla,satua ulkoa ja helvettiä sisältä...Eroa haluan mutta mies ei anna kun emme tehneet avioehtoa,pelkää että hänen metsänsä haluaisin...Luuleeko kukaan täysijärkinen että eronnut osapuoli rakentaisi kodin naapuriin,ei kiitos..parempi olla lehtilaatikossa kuin unelmakuplassa joka on rikkonut jo kaiken sisällään...
Senkin tiedän,että kun tuon erovaatimuksen julkisesti,toinen tekee omasta elämästäni niin hankalaa kuin vain kykenee,mutta lapseni ja itseni takia lähdemme varmasti,ehkä tänään,ehkä huomenna,mutta rakkaus ei ole toisen litistämistä,ei polkemista eikä hakkaamista..Se ei sisäll myöskään jatkuvia vaatimuksia,ei pettämisiä..Yhdessä olon kuuluu olla ehdotonta ja miellyttävää,jos tilanne on kuin maanpäällinen helvetti,ei sitä tarvitse katsoa,vaan pakata ja lähteä.Senkin tiedän että itse avioliitto lupauksen tehneenä ero on niin valtava asia etten tule toiste kenenkään kynnyksiä koristamaan,vaan nostan katseeni ja rakenna oman elämän.Niin suosittelen kaikille kituville pareille..eihän kituva nuotiokaan nosta kuin savua joka loppujen lopuksi vain tappaa...
Täyttä lapsekasta marmatusta tyynni, ei ukko tai akka tee tätä tai tuota.
Joettakaa nyt päästä laskemasta sitä, kumpi teki tänään enemmän ja kumpi harrastaa enemmän tai vähemmän.
Jos toinen kuitenkin tulee joka päivä kotiin ja antaa palkkansa kodin asioiden rahoitukseen, miksi häädät marmauksella tämän toisen pois.
Menisit hänen luokseen ja silittelisit hiuksia, kyllä toinen huomaa välittämisen, jonka kautta sitten löytyy se muukin, kun väsynyt on saanut olla edes hetken rauhassa.
Niin...Se kitinä...En ole itse koskaan valittanut enkä kitissyt vaikka kaiken teen minä...Käyn myös töissä,joskin mies pitää nekin rahat että se siitä elättäjän roolista...Eipä minua kukaan silittele vaikka itkisin työni ääressä..
elämäni on nykyään niin turvallista, helppoa ja vapaata, kun uskalsin hakea eroa miehestäni. itsearvostus ei kadonnut, kun älysin ajoissa paeta. menetin omaisuuteni, mutta sain elämänilon takaisin. onni pitää löytää itsestään eikä toisesta. onnellisuus on paljon tärkeämpää kuin maallinen omaisuus. täältä ei kukaan saa mitään mukaan kuollessaan. yksin on parempi kuin sairaassa suhteessa. lapsiakaan ei saa altistaa näkemään mitä tahansa vain sen takia, että ydinperhe säilyy. millaisen mallin annatte parisuhteesta? haluatko heidän oirehtivan teidän alakuloisuutenne ja suhteenne vuoksi? lapset ovat viisaita ja aistivat tunnelman. jos tunteita ja tekoja ei heille sanoiteta he kokevat olevansa osaksi syyllisiä kaikkeen ja kärsivät eri tavoin.
minulla ja lapsillani on nyt hyvä ja vapautunut olo. ei tarvitse alistua vallankäyttöön. tein rohkean päätöksen, vaikka nyrkkiä pidettiin muutama kerta leukani alla, koska mies ei halunnut erota, kun rakastaa minua. hakee silti heti uutta naista rinnalleen. mistä mies ammentaa uutta energiaa uuteen suhteeseen? itselläni ei ole mitään voimaa aloittaa uutta suhdetta.
voimia arkeenne epätyydyttävässä parisuhteessa! jokainen on vastuussa ensisijaisesti omasta ja yhdestä elämästään. tehkää jotakin onnenne eteen joko yksin tai yhdessä, ettette kuole katkerina.