Olen monia vuosia perehtynyt paljon ruokaan, lukenut jne eli tiedän kyllä mitä pitäisi syödä ja mitä ei ja etenkin tiedän sen, miten laihtuu. Laihdutus urakka olisi edessä tai siis yleensäkin ruokavalion muutos parempaan päin (monihan tietää mitä pitäisi syödä, mutta noudattaminen on eri asia :/ ). Minulla vain on sellainen ongelma, että en osaa laihduttaa vain syömällä vähemmän, minulla pitää olla joku tarkka dieetti mitä noudatan ja minun täytyy tietää ruuat joita syön. Jos yritän vain keventää tai vain vähentää ruuan määrää, tuntuu että tulen hulluksi, koska maailmassa on niin paljon eri ruokia mitä voi syödä. Mutta enhän voi jatkaa tiettyä tiukkaa dieettiä loppu elämääni. Ahdistun jotenkin, kun vaihtoehtoja on niin paljon ja se usein johtaakin siihen, että repsahdan epäterveelliseen ruokaan. En tiedä ymmärsikö kukaan mitä tarkoitan...haluaisin vain tietää miten pääsen eroon tästä ongelmasta..miksi ruoka on minulle niin hirveä ongelma ja se pyörii ajatuksissani koko ajan? KOko elämäni on ollut jatkuvaa laihtumista. TUnnesyöppö olen, sen myönnän...
Psyykkinen ongelma?
bjfivhaorhvoihrb
7181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Syöminen on todella paljon muutakin kuin vain vatsan täyttämistä, ja siihen liittyy paljon psyykkisiä juttuja, sekä tietoisia että varsinkin tiedostamattomia.
Ehdottaisin sinulle kuitenkin radikaalia liikettä eli luopumista kaikista tiukisteluista. Tiukat ja rajoittavat dieetit nimenomaan johtavat repsahduksiin, ja repsahduksista taas seuraavat pettymys, itsesyytökset ja "hällä väliä" -asenne.
Minusta paras ja toimivin juttu, mikä tällä alalla on viimeisten 10 vuoden aikana tuotu esiin, on rento painonhallinta. Termin lanseerasi ravitsemustieteilijä Patrik Borg, joka on asiakastyössä huomannut, että rentous ja kaikkinaisten rajoitusten välttäminen on se tie, joka vie varmimmin tulokseen. Borgin ajatuksiin voit tutustua mm. Kiloklubin sivuilta, Pöperöproffa-blogista ja vaikka tästä Kunnossa kaiken ikää -hankkeen painonhallintakalenterista.
http://www.kki.likes.fi/pages/UserFiles/File/Materiaalit/Tartu_tilaisuut...
Hei, luulen kyllä ymmärtäväni mitä tarkoitat. Suosittelen Antti Heikkilän kirjoja/blogia aiheesta. Siellä on ainakin vastauksia siihen miksi on erilaisia ruokahimoja ja miksi on niin vaikea pitää syömistä balanssissa ja pysyä hoikkana.
Heikkilän perustelut ja teoriat ovat tehneet vaikutuksen ainakin minuun joka olen myös lukenut paljon dieeteistä ja paininut samojen ongelmien kanssa.
Toivon että löydät vastauksia kysymyksiisi.
Jos epäilet että sulla on psyykkisiä ongelmia, ne eivät selviä täällä. Varaa aika lääkärille. Onhan se noloa käydä sanomassa, että tulee syötyä liikaa, mutta kerro myös että se on sulle pakkomielle. Apua löytyy nykyään moneen vaivaan, myös sun vaivaasi.
Mun villi veikkaukseni on, että monella sairaalloisen ylipainoisella on mt-ongelmia. Eivät vaan ymmärrä hakeutua hoitoon. Ihan yhtälailla liian laihoilla laihduttajilla on ongelmia ja niitä hoidetaan lääkkeillä.
Pitää lisätä vielä, että se ahmiminen tai syömättömyys on oire jostain muusta ongelmasta. Esim. masennus aiheuttaa joillekin noita oireita.
Ei sitä noin vaan lääkkeitä saa, kun sanoo että on "pakkomielle".
Näitä samoja "psyykkisiä ongelmia" on nykyään niin monella että vaivaan ei ole järkeä lähteä hakemaan lääkkeistä jos edes lääkäristä. On toinen asia jos on vakava ylipaino.
Oletko koskaan funtsannut, miksi ruokaa syödään. Kehon ravitsemisen tarkoitus on se, että elimistö saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet pysyäkseen terveenä ja hyvin voivana. Sillä, että ruoka on ravintoainerikasta, hyvää, puhdasta ja esteettisesti esille pantua, on merkitystä mielen puolelle. Järkeistä ruoka-ajattelusi.
Ihmisen elämän tarkoitus ei olekaan olla dieetillä vähän väliä tai koko ajan. Elämäntapansa voi valita ja toteuttaa valintansa niin, että ne ovat hyvät, oikeat ja terveet. Silloin ei tarvita dieettejä, oikeilla elämäntapavalinnoilla pääsee pitemmälle.
Oletko kuullut koskaan, että "syömme elääksemme, emme elä syödäksemme". Syömisongelmat helpottavat, kun hankit itsellesi elämän, joka ei pyöri ruuan tai sen ajattelun ympärillä. Tunnesyöppöyskin on ihan valintajuttu, valitse viisaammin, käytä järkeäsi.
Kertoiskohan noi miinukset, että ymmärrys ei yllä? Miten silloin pääsee ongelmistaan eroon ja terveyteen kiinni?