Tämän päivän päätteeksi aloin miettimään parisuhteeni arkea. Rakastan miestäni paljon mutta onkohan nyt se ihastus-ihanuus-vaihe mennyt ohi ja tilalle tullut tylsä arki? Nukuimme pitkään ja juotiin kahvia ja lojuttii vaan sohvalla aina iltpäivään asti, sitten käytiin kävelyllä jonka jälkeen tuli seksi. Sitten syötiin eiliset pitsat ja illalla luonnollisesti pyörii leffa. Jotenkin niin tylsää ja aina samaa. Iltaisin molemmat menevät treeneihinsä ja sitten maataan ja katsotaan telkkaa. Viikonloppuisin herkutellaan. Meillä on omat ystävämme ja niiden kanssa olemme n. yhden illan viikossa. Yhteisiä ystäviä ei ole ja se onkin ehkä se puutos. Kuinka mukavaa olisikaan istua iltaa ystäväpariskunnan kanssa ja juoda viiniä. Jos istumme iltaa jonkun kanssa niin useimmiten miehen ystävät ovat mukava ja "pojat" pelaavat pleikkaria.
En tiedä mitä haluan meidän arjelta mutta tuntuu ettei se voi tällaistakaan olla? Kertokaa te, hyvät pariskunnat, miten vietätte arki-iltoja ja sitten ihan viikonloppujakin? Jotain vinkkejä. Mies ehdotti yhteisen harrastuksen hankkimista.. mikä se voisi olla?
ainiin, ollaan oltu yhdessä melkein vuosi emmekä asu yhdessä, mutta melkein aina olen miehen luona. Ikää meillä 23 ja 22.
En tiedä mitä haluan meidän arjelta mutta tuntuu ettei se voi tällaistakaan olla? Kertokaa te, hyvät pariskunnat, miten vietätte arki-iltoja ja sitten ihan viikonloppujakin? Jotain vinkkejä. Mies ehdotti yhteisen harrastuksen hankkimista.. mikä se voisi olla?
ainiin, ollaan oltu yhdessä melkein vuosi emmekä asu yhdessä, mutta melkein aina olen miehen luona. Ikää meillä 23 ja 22.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Arki on arkea siis juuri tuollaista kuten kirjotit.Opettele löytämään ilot sieltä pienistä asioista, koska muuten et siitä arjesta selviä.Eikä tosiaan kannata yhteenmuuttoa edes harkita kun jo tuossa vaiheessa valitat tylsyyttä.Taitaa itelläs olla onnetonta se vaan heijastuu parisuhteeseen.Miksi ette tutustu toistenne kavereihin, jos se kerta on niin tärkeetä? äläkä seurustele vielä, jos et ole valmis kohtaamaan arkea.Parisuhdetta täytyy hoitaa ei se muuten toimi!
Komppaan edellistä ja korostan, että älä AINAKAAN mene nyt tekemään mitään radikaalia kuten lapsia tai sitä yhteenmuuttoa tai naimisiinmenoa kun elämä ja suhde vaikuttaisi vähän kaipaavan ohjelmaa. Jos et tuollaisessa tilanteessa saa hommaa toimimaan niin et kyllä saa astetta tiiviimmässäkään yhteiselossa.
Haluaisin korostaa,että olen kyllä onnellinen mieheni kanssa ja haluan viettää hänen kanssaan joka hetken mutta kun tämä on ns. ensimmäinen oikea ja kunnon parisuhde niin en ihan tasan tarkkaan tiedä millasita arki on. Entä jos mies kyllästyy minuun ja meidän arkeemma ja haluaa mielummin olla taas sinkku: villit baari-illat ja hengailua jätkien kanssa. Haluaisin vain että mieskin viihtyy. En ole tätä häneltä kysynyt, mutta uskon hänen pitävän seurastani koska niin paljon mun kanssa on ja jättää ryyppyreissuja väliin kosa haluaa olla mielummin kanssani, vaikka sitten vain maattaisikin sohvalla. Ehkä tämä sitten on sitä arkea ja pitää olla iloinen siitä. Yksi hyvä tapa viettää sunnuntaita voisi olla kokkaaminen (ei mitään perus makaroonilaatikkoa). Ja tänään ehdotankin sitä ja sitten voisi käydä ajelemassa ja katsomassa ökytajola westendissä :)
Hankkikaa nyt hyvänen aika itsellenne jotain järkevää tekemistä! Eihän tuollaista masentavaa makoilua kukaan kestä. Ei ihme, jos jengi kärsii masennuksesta viimeistään 40-vuotiaana, jos elämä on tuollaista.
Alkakaa opiskella, harrastaa, hankkikaa tavoitteita ja tekemistä. Joko yhdessä tai erikseen. Menkää tanssikurssille, kielikurssille, suorittakaa ammattiinne liittyviä opintoja, lähtekää mukaan politiikkaan, vapaaehtoistyöhön, urheiluseuraan, alkakaa harrastaa kulttuuria. Jos harrastatte urheilua, hankkiutukaa oman lajinne valmentajakurssille ja alkakaa ohjata junnuja.
Maailma on täynnä tekemistä, älkää tuhlatko elämäänne katsomalla töllöä! Tiettävästi kukaan ei ole kuolinvuoteellaan katunut sitä, että Salkkareiden kolmannen tuotantokauden uusinnat jäivät näkemättä.
No ei ole ehtinyt, kun suurin osa kohderyhmästä on vielä elossa! ;-)
Se on niin yksilöllistä millaisena arjen kokee. Jotku eivät kestä samoja tekemisiä kauankaan kyllästymättä, kun taas toiset ovat onnellisimmillaan kun elämä on tasaista. Jälkimmäisillä on luonnollisesti parhaat mahdollisuudet pitkään ja hyvään parisuhteeseen, koska arki tulee suhteisiin ennemmin tai myöhemmin.