Onko kenelläkään ollut sellaista tilannetta, että on tavannut loistoihmisen ja kumpikin on erittäin kiinnostunut toisistaan, mutta juttu on kaatunut siihen, että toisella on lemmikki, esim. koira? Lemmikille ollaan allergisia tai sitä vaan ei voida sietää tmv.
Miten olette ratkaisseet jutun, kylmästi juttu poikki vai onko joku kompromissi löytynyt?
Miten olette ratkaisseet jutun, kylmästi juttu poikki vai onko joku kompromissi löytynyt?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja minähän en hevosesta luovu sen takia, että joku nainen ei siedä sitä tai on sille allerginen.
Kahdesti käynyt... toisella kertaa minä pistin poikki, koska en ala allergikon kanssa millekään ja toisen kerran nainen lähti, kun hevospelko voitti kiinnostuksen minuun.
Ei tarvitse pohtia mitenkä tekisi, kun ilmoittaa että kotona on kolme tarantellaa. Siinä karsiutuu jyvät akanoista kerralla.
hmm... ei hassumpi karsintamenetelmä! =)
Jos jokin eläin ei herätä positiivisia tuntemuksia tai edes mielenkiintoa, kuten noi tarantellat tai sitten jotkut monien mielestä inhottavat matelijat, niin saakin pysyä poissa.
Luonto ja eläinmaailma nyt vaan on meitä ympäröivä asia ja jos ei sitä voi sietää niin aivoista puuttuu jotain olennaista.
Mutta tosiasiassa, mulla ei ole kokemusta tollasesta allergiahommelista sorry... aika ikävä juttu =/ Siis jos oikeasti ihmisestä pitää, mutta eläimetkin on vähän niinkun omia lapsia. Ei niitäkään pihalle pistetä.
Ei mulla siis ole tällä hetkellä mitään juttua, olen vain pohtinut asiaa, että jos joskus kävis näin.
Itselläni on ihana koira, enkä siitä luovu, vaikka mikä prinssi kävelisi ovesta sisään. Se on kuitenkin minun "lapseni". Jos ei prinsille kelpaa, niin hän saa kyllä lähteä kävelemään.
Itse asiassa koirani on LOISTAVA ihmistuntija: se haukkuu ja nostaa karvat pystyyn niille tyypeille, jotka käyttävät minua jollakin tavalla hyväksi, mutta tosiystäviin se luottaa kuten minuun :) Eli jos ihminen läpäisee koirani kriteerit, voin luottaa häneen sataprosenttisesti ;)
Pitänee toivoa, että ei tule kissanomistajia vastaan...olen pahasti niille allerginen. Kun allergia todettiin kymmenisen vuotta sitten, en suostunut luopumaan kissasta vaan pidin sen oireista huolimatta viime kevääseen asti, jolloin se kuoli 17-vuotiaana. Allergialääkkeiden keksijää on tullut monesti hiljaa mielessä kiitettyä...:)
Joten ymmärrän täysin jos joku ei halua luopua lemmikistään. En itsekään luopunut oman terveyteni uhalla.