Nainen on mustasukkainen minusta kun teen 3-vuorotöitä sos ja terveysalalla. Kaikki alko jo vuosia sitten kun olin kalareissulla miesporukssa. Tuli syytöksiä että käyn vieraissa reissuillani. Niin ei tapahtunut. Viime talvena käski painua tavaroiteni kanssa hevon kuuseen kun iltavuoron jälkeen olin käynyt hakemassa soittoruokalasta tupakkaa ja jutellut naispuolisen työkaverin kanssa josta hän kuuli omalta työkaveriltaan. Olin pari viikkoa evakossa ja palasin. Alkoi kännykän päivystys ja tarkkaileminen että kenelle soitan ja kuka soittaa. Soitin jonnekkin enkä vastannut vaikka puhelin koputti. Pääsin asunnolle hän tarkisti lokitiedot ilman lupaani auta armias kun olin pyyhkinyt sen puhelun muistista pois. Arvaatte varmaan loput. No joku juoruammä oli saanut päähänsä että me naispuolisen työkaverimme kanssa tulemme toimeen liian hyvin ja rupesi levittämään täyttä puppua meistä. Alkoi helvetti jota on riittänyt. Tuleva ex ei suostu eroon vetoaa lapsiin yms. Sopimuksiin ei päästä mistään. Ahdistaa niin paljon olla hänen kanssaan missään tekemisissä että nykyisin olen illat jossain ja siitäkös soppa syntyy. Mistäkähän johtuu kiristäminen? Uhkailu jne.? Kun kaikki oli ns normaalia hän oli kylmä ilmeeton minua kohtaan. Itku puuska raivarin hän sai viimeeksi eilen, Hän rikkoo paikkoja ja haluaa asiaan selvyyden että onko minulla joku. En jaksa enään, ollaan taisteltu, haukuttu tehty vaikka mitä mutta tuntuu että se ihminen on takertunut minuun kuin punkki.
Mustasukkainen nainen
ex mies
41293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse elän tuoreessa avioliitossa jossa vaimo on sairaan mustasukkainen. Vaimoni saa raivareita aivan perättömistä asioista, mm. radio särisee kun minulle tulee salaviestejä, katson kelloa liian usein tai otan puhelimen käteen väärin. Viimmeinen oli, kun naapurin nuori nainen tervehti. Tätä on nyt kestänyt kaksi vuotta ja alan todella olla loppu. Itse olen kanssa hoitoalalla ja joskus työkaverit pyytävät kyydin samaan vuoroon "nainen" niin vaimoni on lähdettävä viemään, että näkee millainen nainen on.Olen monasti yrittänyt vakuuttaa, ettei ole syytä pelätä pettämistä, että olen aina rehellinen. Vaimoni on itse aikaisemmassa avioliitossaan pettänyt miestään ja luuleen kaiken juontavan juurensa sieltä. Olen myös ehdottanut eroa mutta uhkauksia on tullut, että jos eroan niin hän tekeee minun elämästä helvettiä. Sitä se on jo nyt.
Kamala tilanne, tiedän kokemuksesta. Ex (mies) tutki puhelimeni aina jos jätin sen kotiin, penkoi laukkuni ja tutki tietokoneelta sähköpostejani myöten kaikki. Sairas ihminen ja olin henkisesti ihan rikki. Nyt alan normaalin seurustelusuhteen myötä ymmärtää miten vääristynyt suhde exän kanssa oli ja miten raskasta oli tarkistaa kaikki olevan mukana ettei mies jää niitä tutkimaan ja sitten tenttaa mikä tämä on ja mikä tämä. Hän itse piti peliä muiden naisten kanssa netin kautta ja siksi epäili minua. Pettäjät nimittäin epäilevät hyvin usein puolisoaan kaikesta. Nämä narsisti-ihmiset etsivät kumppanikseen niitä kilttejä ihmisiä jotka koittavat ymmärtää ja tukea viimeiseen saakka. Kunnes ainoa vaihtoehto on erota tai seota.
itse olen seurustelut noin puolitoista vuotta erään naisen kanssa joka suhteen alussa oli ihan ok aluksi mutta kun rupesin kysymään häneltä että mistä johtuu että hänen pitää exs mihensä kanssa aina yhteyttä puhelimitse yhteytä siloin kun minä en ole paikalla hän sai mieletömiä raivareita ja nytten sitten jälkikäteen nyt hän on ruvenut minua syytelemään että kun ei asuta yhdesä että kun hän ei ole minun luonani että käyn naapurin muijaa panemassa vaikka en todelakaan näin tee nyt hän ilmoitellut isänöitsijälleni sähköpostitse että minä huudatan musiikia ja riitelen ja tapelen täälä ja hän se todelisuudesa on joka riitelee täälä ja ilmoitanut isänöitsijälle haluavansa olla annonymi ilmoitaja koska hänen mielestään olen eritäin agresiivinen ja sanoi olevansa meidän talon asukas mitä ihmettä tässä tilanteesa tehdä ahistaa niin pirusti että rinta kehästä puristaa niin että yskitää kun ei tiedä mitä tehdä
Tuo sarja SAlatut Elämät on varsin hyvin elämästä kirjoitettu. Näissäkin kirjoitelmissa tulee esiin sarjan Heidin kaltaisia ihmisiä, joilla mustasukkaisuus on sairautta, muutoin varmasti kauniita mukavia ihmisiä. Mutta muistelenkin että Heidin perhe oli aika kovia kokenut, joten jäljethän ovat arpia juuri erilaisten vaikeiden asioiden käsittelemättömyydestä. Vanhampien avioerot tai avoperot ovat yksi sellainen asia, joka saa lasten elämän juuri aikuisena tuohon tilaan, aina pelkää joutuvansa toiseksi, on kasvanut hylättynä.
Sitten ovat vielä vaikeammat tapaukset, joissa jo oma isä tai äiti on ollut alkoholisti, huumeiden käyttäjä tai sairastanut mielenterveyden sairautta, näkin ovat hyvin monesti pakokeinoja juuri siitä, että naiden omat isät ja äidit ovat unohtaneet lastensa turvallisuuden tarpeen, ovat ehkä olleet noita kapakoissa juoksijoita, aina ärtyisiä tai ed, maninittujen syiden uhreja.
Kenenkään näistä ei pitäöisi syyttää itseään, he ovat monesti jo monen sukupolven kautta uhreja, heidän pitäisi pikaisesti hakautua saamaan hoitoa ja sen toki pitäisi olla helpompaa kaikille ihmisille, eikä misään nimessä leimata ihmisiä.
Joten ehdottaisin teillekin vielä terapiaan menoa yhdessä, sillä puolisosi on varmaan ihan ihana ihminen kun saa itsetuntonsa korjattua terapian avulla.
Muutoin sinullakin taitaa olla vähän ärsyttävä tapa provosoida tuota hänen herkkyyttään, soittaisit edes hänelle, kun viivyt, ei ole mukavaa odotella, kun vallan hyvin tietää, että olet mennyt muualle, etkä kotiin työpäivän jälkeen.
Mieluiten otat hänet mukaan sinne muualle ja arvostat häntä muiden ihmisten nähden, silloin hän tuntee sinun välittämisesi.
Mitä itse miettisit jos vaimo työstä päästyään jääkin työkaveriden kanssa jonnekin ja tulee vasta tuntien päästä kotiin, voi olla että alkaa sinuakin hieman ottamaan päähän.
Elämä liitossa on yhteiselämää, jossa toinen tietää toisen menot, eihän niisää pidä mitään salaisuuksia olla.
Mutta muidenkin ihmisten pitää ajatella, mitä juoruaa ja mitä ei, tapaamme kaikki erilaisia tuntemiamme ihmisä eri paikoissa ja voimme muutaman sanan vaihtaa, mutta on jo liikaa, että niiden kanssa istutaan kaljoilla.
Liian monta liittoa hajoaa aivan typeryyteen, ainakin silloin kun perheessä on lapsia, pitää olla sen verran älyä, että kotiin tullaan suoraan töistä tai sitten soitetaan, eikä misään nimessä valahdella, että ei ehdi ajoissa.
Rehellisyys maan perii.
Jännitteitä syntyy jso ei osata arvostaa sitä omaa perhettä aina ykköseksi.
En usko että elämä parenee sillä, että erotaan ja haetaan uutta suhdetta, siinä sitten pyörii entisen liiton lapset, talous on kuralla ja uusikin alkaa parin vuoden päästä olla monesti pahempikin kuin entinen, sillä huumat ja esittäminen ovat kadonneet ja arki astunut esiin.
Koko loppuelämän vatkaat sitten näitten ex-suhteiden ja lapsien kanssa, entäs sitten tulevat lapsenlapsesi, kuinka sekaista heidän elämänsä onkaan.