Tällä iällä (48) ei enää pitäisi sydänsuruja potea, mutta kyllä silti sattuu sieluun, kun hyväksi luulemani suhde päättyi.
Tylysti tekstarilla ilmoitettu syy oli, että ei enää kiinnosta :(. Eihän ketään väkisin voi pitää, joten kait on tämäkin suru surtava ja yritettävä viisastua. Koomisinta tässä lienee, että kiinnostus lopahti yhtäkkiä, sitä ennen puheet olivat jotain ihan muuta!
Miehet vasta kummallisia otuksia ovatkin /:
Tylysti tekstarilla ilmoitettu syy oli, että ei enää kiinnosta :(. Eihän ketään väkisin voi pitää, joten kait on tämäkin suru surtava ja yritettävä viisastua. Koomisinta tässä lienee, että kiinnostus lopahti yhtäkkiä, sitä ennen puheet olivat jotain ihan muuta!
Miehet vasta kummallisia otuksia ovatkin /:
Vastaukset 5
Vanhimmat
Seurustelitteko kauankin aikaa kun noin vain tekstarilla jätti? No, olipa aika mikä tahansa niin eihän tuo aikuismaista käyttäytymistä ole.
Miksi sinun pitäisi viisastua jos toinen tekee väärin?
Vajaan vuoden verran ehdittiin seurustella, eihän tuo kovin pitkä aika ole. Minun kaiketi pitäisi viisastua siinä suhteessa, että ymmärtäisin pysyä kaukana miehistä :).
Edellisen eron jälkeen vietin yli 10 vuotta nk. sinkkuelämää ja nyt kun "erehdyin" seurustelemaan, kävi näin. Niin ja se edellinen suhde kesti 20v. Joska tässä taas sinkkuillaan seuraavat 10 vuotta tai mielummin koko loppuelämä.
No ei kai se viisaus sitä tarkoitakaan, että pitäisi erakoksi ruveta. Iän tuoma viisaus merkitsee sitä, että sinä osaat suhtautua asioihin oikealla tavalla elämänkokemuksesi ja -näkemyksesi pohjalta. Ja syränsuruista huolimatta, woih.
Esim. tähän esittämääsi tarinaan: mitä hevon väliä on kaverilla, joka noinkin pitkän suhteen katkaisee textarilla. Tässä kohdassa sinua ei pääse kukaan sanomaan idiootiksi, snaijaat varmaan, ketä pääsee ...
Ehkä mä sittenkin olen älyllinen olento....riippunee tulkitsijasta. En itse ainakaan ikinä, enkä koskaan olisi lopettanut suhdetta tekstarilla. Kyllähän ihmisen eleet ja ilmeet kuitenkin kertoo aikapaljon ja ovat oleellinen osa keskustelua. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan keskusteltu, joten paljon jäi selvittämättömiä asioita.
No, ei auta kun mennä ettenpäin kuin muinoinen mummo lumessa, tällähetkellä elämässäni on kasapäin vaikeuksia ja ongelmia muutenkin, joten keskityn niihin "menehtyneen" parisuhteen sijasta.
Taivas varjele, jos josku olisi yksikin päivä, ettei tarvitsi mistään huolehtia...tarttis varmaan sykettä kokeilla siinä vaiheessa.
Mies olen ja mahdollisesti sama tilanne.. Pitää kuulemma musta paljon mutta teot puhuu sit vähä toista että väkisinki tulee mielee että ei enää kiinnosta.
Tsemppiä sulle!