Olen mietiskellyt, että miten voisin kehittää itseäni, varsinkin omia mielikuvia itsestäni. Vahva itsetunto on kuitenkin todella tärkeää elämän ja varsinkin parisuhteen muodostamisen kannalta.
Minulla on paha tapa lähes aina mollata ja haukkua itseäni, en osaa arvostaa sitä mitä olen ja mitä saan tehtyä. Tiedän etten ole mikään maailman paras ihminen, mutta ihan ok tyyppi kuitenkin. Mutta onnistun mielessäni kääntämään ja vääntämään asiat omalta kannaltani negatiiviseen suuntaan. Esimerkkinä olkoon se että olen onnistunut pudottamaan parin viime vuoden aikana painoa n. 20 kiloa, mutta en osaa olla siitä tyytyväinen. Olen vain katkera itselleni siitä, että ylipainoa on vielä hieman jäljellä ja siitä mitkä jäljet lihoaminen jätti ihooni.
Kesällä olin aistivinani, että yksi nainen voisi olla kiinnostunut minusta. En voinut uskoa, että kaunis ja mukava nainen voisi olla minusta kiinnostunut, joten en tehnyt asian eteen mitään, ja homma kuivui kasaan. Jälkeenpäin kuulin, että hän oikeasti oli kiinnostunut minusta. Silloin kun yritän yritän väärässä paikassa ja saan nenilleni, tämä lisää alampiarvoisuuden tunnetta.
Sama kuvio toistuu kaikilla elämän alueilla koulussa ja työelämässä. Vaikka olisin parantanut suoritustani ja tehnyt hyviäkin suorituksia, mitätöin ne mielessäni sillä perusteella kun olen aikaisemmin epäonnistunut tai suoriutunut huonosti. Välillä tämä jopa aiheuttaa sitä etten jaksa yrittää täysillä tulevaan tenttiin tai hakea jotain työpäikkaa.
Onko kellään kokemuksia miten omakuvaa voisin muuttaa tai kehittää positiivisempaan suuntaan. Olisin kiitollinen vihjeistä.
Minulla on paha tapa lähes aina mollata ja haukkua itseäni, en osaa arvostaa sitä mitä olen ja mitä saan tehtyä. Tiedän etten ole mikään maailman paras ihminen, mutta ihan ok tyyppi kuitenkin. Mutta onnistun mielessäni kääntämään ja vääntämään asiat omalta kannaltani negatiiviseen suuntaan. Esimerkkinä olkoon se että olen onnistunut pudottamaan parin viime vuoden aikana painoa n. 20 kiloa, mutta en osaa olla siitä tyytyväinen. Olen vain katkera itselleni siitä, että ylipainoa on vielä hieman jäljellä ja siitä mitkä jäljet lihoaminen jätti ihooni.
Kesällä olin aistivinani, että yksi nainen voisi olla kiinnostunut minusta. En voinut uskoa, että kaunis ja mukava nainen voisi olla minusta kiinnostunut, joten en tehnyt asian eteen mitään, ja homma kuivui kasaan. Jälkeenpäin kuulin, että hän oikeasti oli kiinnostunut minusta. Silloin kun yritän yritän väärässä paikassa ja saan nenilleni, tämä lisää alampiarvoisuuden tunnetta.
Sama kuvio toistuu kaikilla elämän alueilla koulussa ja työelämässä. Vaikka olisin parantanut suoritustani ja tehnyt hyviäkin suorituksia, mitätöin ne mielessäni sillä perusteella kun olen aikaisemmin epäonnistunut tai suoriutunut huonosti. Välillä tämä jopa aiheuttaa sitä etten jaksa yrittää täysillä tulevaan tenttiin tai hakea jotain työpäikkaa.
Onko kellään kokemuksia miten omakuvaa voisin muuttaa tai kehittää positiivisempaan suuntaan. Olisin kiitollinen vihjeistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Unohda se omakuvan filosofointi ja ota yhteytta siihen naiseen. Muuttuu omakuva alta aikaysikön. Ihminen muodostaa itsetuntemuksensa suhteessa toisiin ihmisiin, ei hokemalla haukionkalaa itselleen vaan peilaten itseään muihin ihmisiin.
Ja ne kontaktit toisiin ihmisiin voi vielä käsitellä itselleen niin, että asiat eivät ole omaa vikaa, silloin kun ne eivät oikeasti ole. Esim. jos joku nainen ei tykkää, niin ei se välttämättä johdu omasta surkeudesta, vaan siitä että persoonat ei sovi yhteen.
Entäs jos kukaan nainen ei tykkää?
Mun ongelma on ehkä se, että mä olen melkein varma, että ei kukaan jaksa näin tylsää seuraa.
Tai no kyllähän sitä varmaan jotain tekisi jos ois seuraa, mutta mä taidan oikeasti olla niin hissukseen menevä ihminen, että epäilen naisen vaihtavan maisemaa...
Mitenkö sitä voi muuttaa. No oma kokemukseni on ollut, että tekemällä voi muuttaa. Joskus olin kouluttamaton, työtön, rapakuntoinen, jouppo ja hc-pelaaja. Se oli heikkokohta itsetunnossa, no muutin nuo asiat, eikä ne enää niin paina.
No mulla oli siis itsetunnossa lommot, jotka tiedostin ja ne oli korjattavissa. En nyt siis ole mikään itsetunnon linnoitus, mutta koen olevani ... ok... kaikinpuolin.
Ei se kai korjaannu täysin kuin positiivisten kokemusten kautta.
Itsensä sisäiseen tutkiskeluun pääsee alkuun yleensä aika yllättäen, kuten sulle on tainnut käydä. Antaisin sulle luettavaa esimerkiksi täältä http://www.wsoyoppimateriaalit.fi/oppi/ammatillinen?aste=AI&a=0 ja https://www.sosiaalialantietopalvelu.fi/etusivu.html.
Itsetuntoa pitää kehittää monipuolisesti sekä sisältä että ulkoa, eli pyrkiä koulutukseen ja työhön liittyvissä jutuissa hyviin tuloksiin ja hankkiutua ihmisten seuraan ja ihan uhallaankin tehdä sellaisia juttuja jotka aiemmin pelotti, nolotti tai ei muuten vain kiinnostanut ("ei oo mun juttu", muka).
Se on pitkä prosessi ja ne parhaat tulokset tulee tosiaan sitten vasta kun alkaa saamaan sitä myönteistä palautetta muilta. Esim. tuo että joku nainen ollut sinusta kiinnostunut niin sen sijaan että murehdit nyt menetettyä tilaisuutta niin otat myönteisenä, rakentavana juttuna.
Mutta ennen kuin voi kuvitella mitään kunnollista parisuhdetta itselleen niin pitää olla vahvalla perustella itsekunnioitus. Jokaisella ihmisellä on puutteita ja epävarmuuksia ja ne pitää vain hyväksyä. Itseään voi kehittää mutta se kehittäminen ei onnistu jos darkfearmaisesti kieltää että itsessä on mitään vikaa. Sitten kun on aidosti hyväksynyt itsensä niin sitten ei enää ole paljonkaan väliä sillä mitä muut sinusta ajattelee. Jos alat änkyttämään jonkun lähellä niin siinähän änkytät. Noin niin kuin esimerkkinä.
Riskejä pitää ottaa, muuten käy niin että aikuisikä kuluu neljän seinän sisällä nettiin tekstejä naputellen.
Ihmisilä on taipumusta suhtautua suhun juuri niin kuin itse suhtaudut itseesi. Eli vaikka olisit tosi hyvä jossain jutussa mutta vähättelet ja häpeilet itseäsi, niin muutkin suhtautuu sinuun väheksyen. Joku itsevarmempi tyyppi taas ei ole läheskään niin hyvä mutta on ylpeä siitä vähästäänkin ja sen seurauksena jotkut sitten ihailee ja kunnioittaa tätä tyyppiä ja pitää sitä todella pätevänä.
Ei tähän nyt ole mitään helppoja poppakonsteja, muuta kuin että itsensä kanssa pitää tehdä työtä mahdollisimman monella osa-alueella (työ, koulu, kuntoilu, suhteet, kaverit jne.). Itselleen kannattaa asettaa tavoitteita, muttei saa lannistua heti ensimmäisistä epäonnistumisista, sillä niitä epäonnistumisia tulee joka tapauksessa.
Itsetunto paranee, kun nainen ottaa suihin, ja mitä useammin, sitä parempi itsetunto. Narsistit ovat saaneet suihinottoja naisilta jo nuoresta miehestä alkaen ilman ansiota ja siksi heillä on niin vahva itsetunto. Maksullisissa käynti voisi ehkä auttaa tai sitten kokeilet lähestyä jotain tosi lihavaa naista harjoittelu mielessä. Lihavatkin naiset näet tarvitsevat hellyyttä.