Elikkä mietin tässä että mitä teen lukion jälkeen. Olen aika kiinnostunut ihmisten auttamisesta, sekä ihmisen mielestä. Haluaisin myös työskennellä ihmisten kanssa. Luokanopettajan ammatti kiinnostaa, samoin psykologin. Mitä psykologin ammattiin kuuluu ? En ole kiinnostunut matikasta,kemiasta tai fysiikasta erityisemmin, joten lääkärin ammatin saan kai unohtaa ? Hyvä palkka olisi mukavaa, mutta ei välttämätöntä. Olisiko vinkkejä mitä minun kannattaisi alkaa tehdä ? :)
ammatinvalinta apua ? :)
apua tarvitseva
2225
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessa käytetään kolmea tasoa psykiatrisesta ammatista: psykoterapeutti, psykologi ja psykiatri. Alimman tason tutkinnon saa terveydenhoitoalan tutkinnolla ja harjoittelulla. Käytännössä siis parin kolmen vuoden lukemisella ja päälle työharjoittelu. Psykologi on maisteritutkinto ja psykiatri on psykiatriaan erikoistunut lääkäri.
Palkat menevät samassa järjestyksessä. Siinä missä psykoterapeutti laskuttaa n. 50 €/h eikä saa esim. kirjoittaa reseptejä tai tehdä diagnooseja. Psykiatri joka pitää omaa vastaanottoaan(yleensä sairaalatyön ohella iltaisin), laskuttaa helposti 80-100 €/h ja voi kirjoittaa reseptejä yms.
Lääkärin ammattiin pitää lukea paljon ja jos se ei kiinnosta, voisit ehkä kouluttautua terveydenhoitoalalle ja sitäkautta psykoterapeutiksi. Psykoterapeutin kokemuksen myötä myös tasot nousevat ja palkka. Googlaa siitä lisää, en jaksa kopioida helposti löydettäviä juttuja netistä.
Luokanopettajan ammattiin pitää lukea enemmän kuin psykoterapeutin, taitavat opet olla usein maistereita? En tiedä siitä enempää. Varsinkin luokanopettajan pitää osata monta asiaa aina pedagogiasta monien aineiden perustasoihin.
Moi nuori!
Mä olen jo keski-ikäinen ja paria ammattia kokeillut. Tällä kokemuksella antaisin sulle seuraavan neuvon: Ala tekemään sitä, mistä eniten haaveilet, ja unohda muut.
Unohda palkat, työllisyydet ja muut "järkevät" syyt, ja keskity siihen, mitä haluat tehdä ja minkä tekeminen tuntuu hyvältä. Mikään palkka ei ole parempi kuin se, että työn sisältö antaa vilpitöntä tyydytystä ja tuntuu tekemisen arvoiselta. Se saa sinut hymyilemään töissä, ei vain vapaa-ajalla.
Esitä itsellesi aluksi nippu kriittisiä kysymyksiä:
- Haluatko oikeasti auttaa ihmisiä vai oletko vain seurallinen?
- Jaksatko kuuneella muiden ongelmia vai etsitkö vastausta omiin ongelmiisi?
- Teetkö työtä mieluummin ikäistesi, naisten, miesten tms. kanssa?
- Pidätkö palkkatyön turvasta enemmän kuin yrittäjän vapaudesta jne. (Toiset alat mahdollistavat itsenäisen ammatinharkoittamisen paremmin kuin toiset. Esim .psykolgin on paljon helpompi pitää omaa vastaanottoa kuin opettajan tai sairaanhoitajan)
...ja kaiva noiden kysymysten kautta esiin se, mistä oikeasti tykkäät. Sitä tietä kun seuraat, et kadu, vaikka vaatimattomasti joutuisit elämäänkin.
Kirjoita seinällesi vanha espanjalainen viisaus: Jos et osaa rakentaa pilvilinnoja, et osaa rakentaa muitakaan linnoja.