Minulla on noin keski ikainen ystava, me molemmat olemme elakelaisia naisia. Kiva tavat ja jutustella kahvin aaressa. Puhelin keskustelut ovat menneet aivan monkaan.
Itsellani oli sairautta jonka vuoksi en pystynyt hanta tapaamaan vahaan aikaan. Kerroin syynkin hanelle siihen, vaan han ei halunnut uskoa minua, luuli etta vain suurentelin asioita - nain itse kertoi jalkeenpain.
Loukkaannuin ja katkaisin kaiken puhelinyhteyden. Olen paivisin yksin kotona, ja han ei soittele silloin minulle, ja jos mina soitan aina ollaan jonnekin menossa tai jossain kurssilla joten ei voi kunnolla pitaa keskustelua.
Nyt han soittelee sunnuntai aamuisin, jolloin meilla aamiainen mieheni kanssa.
Jonkin aika sitten han yritti pyydella itseaan kotiini vieraaksi, esim kahville, ja sitten huippuna etta valmistaisimme hanelle illallisen, kysyi jopa mihin aikaan me syomme illallisen. Kun sanoin kello 10, loppui kysely siihen.
Onko tama nyt kunnon kayttaytymista ystavaa kohtaan? Luulin etta jos joku haluaa ystavan kutsua kotiinsa, niin se on kutsujan asia, eika ruikuttaa yksinaisen tulla ystavan luo, varsinkin kun hanella on perhetta.
Urkkimassa mieheni nimea, joka hanelle ei kuulu, kun eivat ole tavanneetkaan, eivatka tule tapaamaan (mieheni ei ole kiinnostunut suomalaisista naisystavistani, kun ei ole mitaan syyta). Kerran piti lukea lahettamatta oleva kirjeeni postiosoite, se sattui olemaan kadessani muutaman sekunnin ajan, ja sitten urkittiin onko mulla ystavia ko. maassa (meni ulkomaille). Tulin kovin hamilleni, koska se oli virkakirje. Enka halunnut kertoa asiaa, enka myos valehdella.
Minka johtopaatoksen teette ko. ystavyys suhteesta, ja kuinka menetella tulevaisuudessa ?
Itsellani oli sairautta jonka vuoksi en pystynyt hanta tapaamaan vahaan aikaan. Kerroin syynkin hanelle siihen, vaan han ei halunnut uskoa minua, luuli etta vain suurentelin asioita - nain itse kertoi jalkeenpain.
Loukkaannuin ja katkaisin kaiken puhelinyhteyden. Olen paivisin yksin kotona, ja han ei soittele silloin minulle, ja jos mina soitan aina ollaan jonnekin menossa tai jossain kurssilla joten ei voi kunnolla pitaa keskustelua.
Nyt han soittelee sunnuntai aamuisin, jolloin meilla aamiainen mieheni kanssa.
Jonkin aika sitten han yritti pyydella itseaan kotiini vieraaksi, esim kahville, ja sitten huippuna etta valmistaisimme hanelle illallisen, kysyi jopa mihin aikaan me syomme illallisen. Kun sanoin kello 10, loppui kysely siihen.
Onko tama nyt kunnon kayttaytymista ystavaa kohtaan? Luulin etta jos joku haluaa ystavan kutsua kotiinsa, niin se on kutsujan asia, eika ruikuttaa yksinaisen tulla ystavan luo, varsinkin kun hanella on perhetta.
Urkkimassa mieheni nimea, joka hanelle ei kuulu, kun eivat ole tavanneetkaan, eivatka tule tapaamaan (mieheni ei ole kiinnostunut suomalaisista naisystavistani, kun ei ole mitaan syyta). Kerran piti lukea lahettamatta oleva kirjeeni postiosoite, se sattui olemaan kadessani muutaman sekunnin ajan, ja sitten urkittiin onko mulla ystavia ko. maassa (meni ulkomaille). Tulin kovin hamilleni, koska se oli virkakirje. Enka halunnut kertoa asiaa, enka myos valehdella.
Minka johtopaatoksen teette ko. ystavyys suhteesta, ja kuinka menetella tulevaisuudessa ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minka johtopaatoksen teette ko. ystavyys suhteesta, ja kuinka menetella tulevaisuudessa ?
Suosittelen itsetutkimusta. Ja kriittisyyttä "ystäviä" kohtaan.
Joko toimii tai ei. Syytä tässä on ihan turha lyhyesti pohtia.