Olen keväällä valmistunut kolmekymppinen valtiotieteiden maisteri, pääaineeni oli sosiologia.
Minulla on vakituinen työpaikka pankissa, teen töitä asuntorahoituksen parissa, ja nykyisessä työssä on vierähtänyt jo kymmenkunta vuotta. Jo pitkäaikainen haaveeni on ollut alan vaihto. Olen useampia paikkoja vuosien varrella (ja erityisesti valmistumisen jälkeen) hakenut, mutta toistaiseksi en ole päässyt edes haastatteluihin. Varmastikin yhtenä merkittävänä syynä on ollut
ns. oikeanlaisen työkokemuksen puute.
Olen käynyt Työvoimatoimistossa ns. urasuunnittelussa ja työvoimaneuvojan kanssa keskustelemassa uramahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Nyt ajatukseni on, että irtisanoisin itseni ja lähtisin hakemaan työkokemusta ns. enemmän omalta alalta (sekä koulutuksen että omien arvojen ja toivei-den pohjalta) työelämävalmennuksen kautta. Haluaisin kokonaan pois ns. businessmaailmasta ja erityisesti myyntityöstä. Minua kiinnostaisi työ esimerkiksi Työterveyslaitoksessa, Työ- ja elinkeinoministeriössä tai Kelassa.
Haaveenani tietysti olisi, että saisin työelämävalmennuksen kautta jalan oven väliin ja ns. oikean työsuhteen kyseisestä työpaikasta. Olen kyllä kuullut myös kauhutarinoita siitä, miten ilmaisia työntekijöitä kierrätetään ja käytetään hyväksi työelämävalmennuksen kautta…
Kuulisin mielelläni kokemuksia työelämävalmennuksessa olleilta tai olevilta. Minkälaisia työtehtäviä olette saaneet, miten teihin on työpaikalla suhtauduttu, minkälainen perehdytys tehtäviin on ollut, miten olette viihtyneet ja oletteko onnistunut saamaan pidempiaikaisen työsuhteen?
Minulla on vakituinen työpaikka pankissa, teen töitä asuntorahoituksen parissa, ja nykyisessä työssä on vierähtänyt jo kymmenkunta vuotta. Jo pitkäaikainen haaveeni on ollut alan vaihto. Olen useampia paikkoja vuosien varrella (ja erityisesti valmistumisen jälkeen) hakenut, mutta toistaiseksi en ole päässyt edes haastatteluihin. Varmastikin yhtenä merkittävänä syynä on ollut
ns. oikeanlaisen työkokemuksen puute.
Olen käynyt Työvoimatoimistossa ns. urasuunnittelussa ja työvoimaneuvojan kanssa keskustelemassa uramahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Nyt ajatukseni on, että irtisanoisin itseni ja lähtisin hakemaan työkokemusta ns. enemmän omalta alalta (sekä koulutuksen että omien arvojen ja toivei-den pohjalta) työelämävalmennuksen kautta. Haluaisin kokonaan pois ns. businessmaailmasta ja erityisesti myyntityöstä. Minua kiinnostaisi työ esimerkiksi Työterveyslaitoksessa, Työ- ja elinkeinoministeriössä tai Kelassa.
Haaveenani tietysti olisi, että saisin työelämävalmennuksen kautta jalan oven väliin ja ns. oikean työsuhteen kyseisestä työpaikasta. Olen kyllä kuullut myös kauhutarinoita siitä, miten ilmaisia työntekijöitä kierrätetään ja käytetään hyväksi työelämävalmennuksen kautta…
Kuulisin mielelläni kokemuksia työelämävalmennuksessa olleilta tai olevilta. Minkälaisia työtehtäviä olette saaneet, miten teihin on työpaikalla suhtauduttu, minkälainen perehdytys tehtäviin on ollut, miten olette viihtyneet ja oletteko onnistunut saamaan pidempiaikaisen työsuhteen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Melko mahtava kokemus just valmistunut yliopistosta, kolmikymppinen ja 10 vuoden työkokemus...ei nyt ihan taida koko juttu pitää paikkaansa.
Kiitos kommentista. Kyllä se vaan pitää paikkaansa. Parikymppisenä menin pankkiin töihin ja siellä olen ollut ihan kokopäiväisenä työntekijänä tähän päivään asti 8 kuukauden opintovapaata lukuunottamatta. Yliopistossa meni 7 vuotta, pakollisilla luennoilla istuin pääosin iltaisin ja aamuisin ennen töitä / töiden jälkeen ja suoritin mahdollisimman paljon isoja kirjatenttejä. Että eipä siinä sen kummempaa.