Ostatko joululahjoja säästöillä vai palkkatuloilla?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Palkkatuloilla pitkin vuotta, mutta isoimmat lahjat veronpalautuksilla.
Ei h*lvetti! Taasko ne joulutohinat alkoi..?
Palkkatuloja ne säästötkin usein ovat. Samoin veronpalautukset. Minä ostan lahjat veronpalautuksilla.
Palkkatuloista ne säästötkin on peräisin, että miten sen nyt ottaa. Mutta sanotaan niin, että joulukuun tili riittää joulukuun elämiseen joululahjat mukaanluettuna.
Se on se työn arvo lisäarvon suhteen, joka rulez!
Yritän viettää 'ostan vain itselleni' joulua. Pitää kattella mitä kivaa sitä ittelleen keksis jouluksi.
Ehkä joku joulukeksi ...
Voisikin viettää 'ostan vain itselleni' joulua... Mutta kun on kaksi lasta, viisi kummilasta, veljen lapset ja muitakin muistettavia... - Ei sillä, mielelläni minä hankin lahjoja, koska siinä ikään kuin virittyy joulun odotukseen ja lasten iloisiin ilmeisiin, mutta onhan se iso raha. - Ottaen huomioon, että viidestä kummilapsesta neljällä on lisäksi syntymäopäivä joulun ja Loppiaisen välillä...
Postikortti riittäköön kummilapsille. Oppivat jotain todellisesta elämästä.
Minua vituttaa joulussa eniten lahjahössötys. Kyllähän minä ymmärrän, että lapsille täytyy lahjoja ostaa, mutta että aikuisille. Kaupallinen joulu on taatusti joku kaupan keskusjärjestön ja shoppailuholistien leidien salaliitto nuukia ja mielikuvituksettomia miehiä kohtaan.
Vaan minkäs teet. Pakko sitä vaan on kummitytölle, mutsille ja Rouva Ratikalle jotain hankkia. Onneksi ne jo sentään tietävät tuskani ja kertovat suosiolla, mitä haluavat, ettei tarvitse arpoa.
Niinno... ajatushan siinä kai on tärkein :)
juu .. tuon ajatuksen välittäminen edellyttää tiettyjä uhrauksia, joihin pettymys tunteena ja siihen liittyvä viha kuuluvat olennaisina .. lopulta päädytään anteeksiantoon ja kiitollisuuteen. Jälkimmäisen tavoittelussa tehdään karhunpalvelus pelättäessä ja tavallaan paettaessa sosiaalisen paineen edessä lasten ja tuttavien vihaa.
Yhdestä ja samasta pesästä ne rahat otetaan. Mätkyjä tuli, joten ei ainakaan veronpalautuksilla. Lapset ja kummilapset saavat lahjoja, aikuisten kanssa on sovittu ettei osteta mitään. Se on hyvä käytäntö.
"aikuisten kanssa on sovittu ettei osteta mitään"
Tästä vois joku tehdä oikeen 'totuus-tai-tehtävä' alotuksen. Kenen jouluissa tuo on koskaan pitänyt?
Minä olen päättänyt, että exälle en osta mitään. - Saapa nähdä, joko hänkin olisi samaa mieltä...
Veljet, siskot sun muut kuuluvat diilin piiriin. Lapset saavat rahaa ostaakseen äidilleen jotain. Ihan hyvin on pitänyt.
Tuon järkevän päätöksen kuseminen vuodesta toiseen on kyllä kaunis osoitus antamisen tärkeydestä, - tai ainakin siihen liittyvien tunteiden tärkeydestä - olkoonkin ritualisoitua, kuten jouluna :-)
Lahjoitusten avuilla, niillä mitä ystävät jättää pöytään joku sentin toinen isomman.
Niin ja kun ihmiset käy he jättää usein suklaata, sen voi sitten kierrättää seuraavalle joka tulee kylään.
Emme syö konvehteja itse.