Olen mies. Olen 23v. Olen rakastunut. Varmaan ekaa kertaa elämässä. Olen ihastunut aikaisemmin joskus koulussa, mutta vaikka minussa ei ollut mitään vikaa, naisten kanssa ei sujunut - olin kiireinen, tykkäsin opiskella, olin ylivalikoiva - en halunut suhteita, ellei nainen olisi ihan täydellinen.
Nyt on eri asia. Hän on minua 3 vuotta nuorempi. Vaikka hän on kaunis, suorastaan melkein taivaallinen, hänen ulkonäössään on kohtia, jotka ovat minun ihanteiden kanssa ristiriidoissa. Hän tykkää aktiivisesta biletyksestä - minä tykkään tylsistä koti-illoista. Muistutan - olen ylivalikoiva. Mut arvaakkapas mitään? Mulle on ihan sama! Mä pidän hänestä sellasenaa, kun hän on.
Mua ei haittaa, että aikoinaasn meidän treffeillä, kun oltiin kaveriporukassa dokaamssa, hän puoliläpällä suuteli mun parasta kaveria. Mua ei haitannut, että kerran hän nukkui aamutreffit ohi. Mua ei haittaa, että hän välillä polttaa lieviä huumeita. En välitä! Ja mä sentään oon moraalifasisti.
Ekaa kertaa elämässä tapasin naisen, jonka seurassa viihdyn ilman muttia. Hänen seurassa shoppailukierrokset eivät rasita. Hänen kanssa bileet eivät tunnu tylsiltä. Hänen seurassa jopa tykkään tanssia, vikka minusta tanssiminen on miltein vastenmielistä. Hänen seurassa kaikki epäkiva tuntuu kivalta.
Ekaa kertaa elämässä löysin ihmisen, jonka seurassa voin hengailla loputtomasti. Ylensä, kun olen ihmisten seurassa, olen se, joka puhuu. Hänen seurassa voin vain kuunnella. Mutta mikä parasta, hänen juttunsa on minusta aidosti mielenkiintoisia - meillä on aivan samat maut musiikissa, elokuvissa, kirjallisuudessa ja monessa muussa. Yleesnsä, kun olen aktiivinen lennokkiharrastaja, kaikki mun jutut pyörii lentokoneiden ympäri, hänen seurassa tuskin yhtäkään lennokkijuttua tulee mieleen.
Tärkeintä tilanteessa on se, että ekaa kertaa vuosiin olen aivan onnellinen. Ilman muttia. Työ ei ota päähän. Koulu ei ota päähän. Aikaa löytyy kaikkeen. Rupesin elää paljon terveellisemmin. Olen rakastunut.
Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Nyt on eri asia. Hän on minua 3 vuotta nuorempi. Vaikka hän on kaunis, suorastaan melkein taivaallinen, hänen ulkonäössään on kohtia, jotka ovat minun ihanteiden kanssa ristiriidoissa. Hän tykkää aktiivisesta biletyksestä - minä tykkään tylsistä koti-illoista. Muistutan - olen ylivalikoiva. Mut arvaakkapas mitään? Mulle on ihan sama! Mä pidän hänestä sellasenaa, kun hän on.
Mua ei haittaa, että aikoinaasn meidän treffeillä, kun oltiin kaveriporukassa dokaamssa, hän puoliläpällä suuteli mun parasta kaveria. Mua ei haitannut, että kerran hän nukkui aamutreffit ohi. Mua ei haittaa, että hän välillä polttaa lieviä huumeita. En välitä! Ja mä sentään oon moraalifasisti.
Ekaa kertaa elämässä tapasin naisen, jonka seurassa viihdyn ilman muttia. Hänen seurassa shoppailukierrokset eivät rasita. Hänen kanssa bileet eivät tunnu tylsiltä. Hänen seurassa jopa tykkään tanssia, vikka minusta tanssiminen on miltein vastenmielistä. Hänen seurassa kaikki epäkiva tuntuu kivalta.
Ekaa kertaa elämässä löysin ihmisen, jonka seurassa voin hengailla loputtomasti. Ylensä, kun olen ihmisten seurassa, olen se, joka puhuu. Hänen seurassa voin vain kuunnella. Mutta mikä parasta, hänen juttunsa on minusta aidosti mielenkiintoisia - meillä on aivan samat maut musiikissa, elokuvissa, kirjallisuudessa ja monessa muussa. Yleesnsä, kun olen aktiivinen lennokkiharrastaja, kaikki mun jutut pyörii lentokoneiden ympäri, hänen seurassa tuskin yhtäkään lennokkijuttua tulee mieleen.
Tärkeintä tilanteessa on se, että ekaa kertaa vuosiin olen aivan onnellinen. Ilman muttia. Työ ei ota päähän. Koulu ei ota päähän. Aikaa löytyy kaikkeen. Rupesin elää paljon terveellisemmin. Olen rakastunut.
Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.