Jo toista viikkoa nuhainen olo (onneksi tulee vain vähän räkää) sekä kurkku kipeä varsinkin aamuisin. Öisin yskittää. Kuumetta ei ole, ei ainakaan tunnu siltä.
En enää jaksa odottaa, lähden tänään juoksemaan, vaikka henki siinä menisi. Lenkkikengätkin kolistelevat itsekseen kaapissa.
En enää jaksa odottaa, lähden tänään juoksemaan, vaikka henki siinä menisi. Lenkkikengätkin kolistelevat itsekseen kaapissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noh pahimmillaan saat sydänlihas tulehduksen, joka ei katso ikää/ peruskuntoasi jos olet flunssainen.
Että siitä sitten, mutta enemmän teet haittaa kuin hyötyä.
Palautuminen on hitaampaa kuin terveellä.
Mutta eihän kukaan estä menemästä.
Kävin eilen vetäisemässä tunnin lenkin varovaista vauhtia. Olo ok ja aamullakin kurkkukipu lähes kokonaan pois. Jos tauti ei tästä pahene, torstaina on vuorossa vähän kovempi lenkki.
Ja kun kroppa on saatu näin heräteltyä, vedetään viikonloppuna puolentoista tunnin lenkki.
Melko typerää. Minä olen varoittava esimerkki. Flunssassa lähdin urheilemaan ja sain sydänlihastulehduksen. Treenitaukoa tuli melkein vuosi ja voin vakuuttaa että kun päällä oli rytmihäiriöt, sanoinkuvaamaton uupumus ja kuolemanpelko niin ei ne lenkkikengät kyllä enää kopistelleet siellä kaapissa. Nyt olen palautunut ja urheilen jälleen mutta ei tulisi mieleenkään lähteä jos on vähänkin jotain terveysongelmaa. Itse olin myös varomaton, toivottavasti tämä kirjoitus saa edes yhden ihmisen ajattelemaan mikä lopulta on tärkeintä.
Terveellä ystävälläni on tällä hetkellä tahdistin, kun kuntoili flunssaisena ja sai pahan tulehduksen ja rytmihäiriöt.
Ei ole urheilija, vaan normaalisti liikkuva ihminen.
Eipä vielä iskenyt minuun ja flunssakin on taittumassa. :)
ei sitä kukaan toki toivonutkaan. Älä pelleile terveytesi kanssa.
Hölkätä ja kävellä voi, vaan ei juosta!