Kuvittelenko vain, vai mistä johtuu että tuntuu olevan lähes yksipuolisesti vain vapaaehtoislapsettomat naiset joilla on tarve tuoda lapsi-inhoaan / -haluamattomuuttaan julki? Esimerkiksi se yksi palstakin plazalla vai missä se nyt onkaan jossa vapaaehtoisesti lapsettomat keskustelevat vuodesta toiseen siitä etteivät halua lapsia, ja naisia näyttivät olevan kaikki keskustelijat. En itse ymmärrä mitä keskusteltavaa asiassa on ja miksi siitä pitää tehdä niin kova älämölö? Viitsisikö joku oikeasti keskustella useita vuosia vaikkapa "Vapaaehtoisesti koirattomat" -palstalla siitä etteivät halua koiria?
Olen ollut myös huomaavinani tämän saman ilmiön tuolla oikeassa elämässäkin. Tuntemistani vapaaehtoisesti lapsettomista miehille, myös itselleni mukaan lukien, asia tuntuu olevan "en halua lapsia, that's it, sillä selvä", kukaan heistä ei ole kiinnostunut julistamaan sitä muille ihmisille saati keskustelemaan siitä palstalla satoja viestejä. Sen sijaan monella vastaavalla naisella tuntuu olevan oikeassa elämässäkin joku tarve julistaa sitä lapsien haluamattomuutta ja inhoa koko maailmalle. Kertokaa nyt mikä tässä aiheessa on niin kiinnostavaa että siitä pitää jauhaa, jauhaa ja jauhaa uudelleen, uudelleen ja uudelleen.
Olen ollut myös huomaavinani tämän saman ilmiön tuolla oikeassa elämässäkin. Tuntemistani vapaaehtoisesti lapsettomista miehille, myös itselleni mukaan lukien, asia tuntuu olevan "en halua lapsia, that's it, sillä selvä", kukaan heistä ei ole kiinnostunut julistamaan sitä muille ihmisille saati keskustelemaan siitä palstalla satoja viestejä. Sen sijaan monella vastaavalla naisella tuntuu olevan oikeassa elämässäkin joku tarve julistaa sitä lapsien haluamattomuutta ja inhoa koko maailmalle. Kertokaa nyt mikä tässä aiheessa on niin kiinnostavaa että siitä pitää jauhaa, jauhaa ja jauhaa uudelleen, uudelleen ja uudelleen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Luultavasti siinä tapellaan sitä olettamusta vastaan, että nainen on nainen vasta kun on saanut lapsen. Vähän sama juttu kuin homot usein sanovat ylpeinä: olen homo ja ylpeä siitä. Kun taas hetero harvoin sanoo: olen hetero ja ylpeä siitä. Miehille harvoin on asetettu sellaista normia, jonka mukaan mies on mies vasta kun on isä.
Erilaisuutta halutaan aina tuoda esiin, vaikkakin ei tuo lapsettomuus enää ole kovin ihmeellinen asia.
Juuri niin kuin yllä oleva kirjoittaja sanoi.
Aikoinaan kirjoittelin itsekin sinne palstalle, koska en millään voinut käsittää näkemystä, että vain lapsien tekeminen olisi se ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Tavallaan kerjäsin verta nenästä lapsifanaatikoilta, vaikka yritin samalla avartaa heidän näkemyksiään. Turhaahan se oli: idiootit pitävät edelleenkin vapaaehtoisesti lapsettomia virheellisesti itsekeskeisinä lapsvihaajina.
Enää siihen ei koe mitään tarvetta. Kaikki tietävät lapsettomuudestani muutenkin, eikä aihe enää nouse esille. Olen silti ehtinyt käydä läpi jokaisen breeder bingo -kommentin lapsia haluavien puolelta. Oli todella pöyristyttävää, kun itseäni nuoremmat naiset kommentoivat vapaaehtoista lapsettomuuttani sanoen minun olevan niin nuori vielä, mieleni muuttuu kumminkin. Tällöin olin jo yli kolmikymppinen ja kommentoijat alle sen iän. Miehille ei tätä tosiaankaan taida tulla vastaan.
Ehkä se on juuri tuo hyökkäys, joka on paras puolustus - vaikkei edes ole, sillä fiksuinta on jättäytyä turhista sodista sivuun.
Vastareaktio sille, kun aletaan tyrkyttämään nalleisää ovista ja ikkunoista edes kysymättä, haluaako nainen perhettä, koska jokainen nainenhan haluaa perheen näiden nerojen mukaan.
Kaipa se on niin epänormaalia olla vapaaehtoisesti lapseton, että sitä pitää jatkuvasti todistella itselleen ja muille.
Jollakin tavalla on päästävä purkamaan kerääntynyttä painetta, ja keskustelupalsta on siihen aika hyvä paikka. Reilusti yli nelikymppisenä naisena olen kuullut riittämiin erityyppisiä surkutteluja, hoputteluja ja haukkumisia siitä, etten ole koskaan halunnut lapsia, ja tämän vuoksi kirjoittelin muutamia vuosia sitten joskus itsekin juuri tuolle Plazan palstalle.
Miehille ei taideta koskaan tulla sanomaan ns. ystävällisessä mielessä, että kylläpä sinäkin niitä lapsia haluat / äläkä väitä vastaan kun me [äidit] tiedetään tämä niin paljon paremmin kuin sinä / etkä sinä ole nainen etkä edes ihminen, jollet lapsia halua / kyllä sinun miehesi nyt kärsii sinun takiasi / mene psykiatrille senkin mielipuoli ja niin edelleen. Kyllä sinullakin välillä kihahtaisi päähän, varsinkin, jos et mielellään sano mitään tahallisen loukkaavaa edes suoraan herjaavalle kollegalle tai puolitutulle.
Ihmettelet sitä, miten tuota jaksaa jauhaa jatkuvasti. Ihan kuule sen takia, että ympäristössä jauhetaan sitä jatkuvasti. Minullekin ihan äskettäin tuli joku lehteä lukenut mamma sanomaan, että Geena Daviskin teki kaksoset vielä 48-vuotiaana, että kyllä sinäkin vielä ehdit, jos heti rupeat yrittämään. Voihan vitalis.
Jännä juttu on muuten tuo, että nimenomaan naisen tietämys on jotenkin kyseenalainen jos ei ole äiti. "Kyllä sinä ymmärtäisit jos olisit äiti", "sinä et tästä asiasta tiedä mitään koska et ole äiti" ja kyse voi olla mielipiteestä tai vaikka siitä, että lapseton nainen nimenomaan ei voi tietää miltä tuntuu olla huolestunut, vastuussa jostain muusta, rakkaastaan, pelätä, olla perheen jäsen tai pahimmillaan hänellä ei ole ikäänkuin tietoa omankaan lapsuutensa pohjalta, tai edes oikeutettua mielipidettä koska ei ole äiti, eikä voi siis muka tietää. Vaikka mitä täysin älyttömiä juttuja voi heittää lapsettomasta naisesta ja kaikki elämän kokemus on helposti nollattavissa... Toisinkuin miehellä. Mies on mies ja se siitä. Äitien kanssa voi vaihtaa mielipiteitä, kunhan he eivät tiedä, ettei sinulla ole lapsia. Niin kauan sinua voi jopa kuunnella ja jutuissasi olla pointti.
Siksi miehen on vaikeampi ehkä ymmärtää (?) sitä miksi joillain on sitten tarve ihan suoraan jopa julistaa, että ei lapsia! Samalla tavalla lapsettomuuden surusta on vaikea puhua, kun nainen ei voi vaan puhua siitä. Joko se on surkuteltavaa tai säälittävää, ei jotenkin suru, mitä voi surra. Lapsettomuuskin on vaikea aihe. Ei pelkästään siksi, että joku utelisi liikaa tai painostaisi, vaan myös, koska sitten sitä vasta epätoivoinen onkin. Pitää olla hiljaa vaan jos aikoo pysyä ihmisenä.
Onhan se näin, ja siispä uskoisin myös, että se provosoiva kirjoittelu on nimenomaan semmoista "vastaan panemista" että sanotaan ääneen, koska ennen ei ole saanut sanoa, eikä oikein nykyäänkään.
Ei ole harvinainen julistus "kyllä naiseuden tarkoitus on tulla äidiksi" joten se on vastapaino sille. Miksi sitten äitiys on semmoinen aihe: no tämän meistä jokainen tietää ihan itsestään selvästi, selittämättä. Siksi se äidiksi haluamattomuuskin on.
No lapsista ja vaikkapa niiden kasvattamisesta et oikeasti tiedä ennen kuin sulla on omia lapsia. Voit lukea juttuja ja kuunnella sukulaisia mutta totuus kolahtaa vasta oman vanhemmuuden koittaessa. Sanon tämän ihan omasta kokemuksesta ketään vähättelemättä.
Sama kuin kertoisit saharasta vaikka et olis siellä ikinä käynyt.
Niin mutta katsos kun lapsuudesta, lapsista ja jopa vanhemmuudesta esimerkiksi omien vanhempien kohdalla voi keskustella myöskin. Lapsista ylipäätään voi keskustella ja kyllä, ihan mielipiteitä voi tietty omata ihan yleisestikin, on olemassa yleisiäkin asioita. Lisäksi esimerkiksi, -sanon tämän nyt ihan omasta kokemuksesta, vaikkei vastaavutta olisi, on olemassa sivuavia asioita, joita voi soveltaa.
Sinulle ei nyt ollut mitään semmoista, mitään sinnepäinkään etkä ehkä siis osannut keskustella lapsista millään muulla tasolla? Sinulla ei ollut mitään muuta kokemusta kuin juttujen lukeminen ja sukulaisten jutut, mutta se ei ole mikään ainoa kokemus. Sinä et siis tiedä muista mitään.
Et omaa kaikkien muiden kokemusta etkä mielipiteitä ja jokaisella on omat kokemuksensa itse lapsena, ja omista vanhemmistaan. Monia asioita oppii ymmärtämään ehkä kun on itse vanhempi, mutta kaikkia ei, ei tarvitse eikä ne asiat siitä miksikään muutu. Se lapsi itsekin siis saattaa tietää jotain lapsista ja lapsuudesta.
Ainoa kokemus muista lapsista ei edes ole vain omat lapset, ammattikasvattajia, jopa kätilöitä, lasten lääkäreitä jne. on myös ihmisissä joilla ei ole lapsia, ja he saattavat tietää hyvinkin paljon lasten kasvattamisesta ja lapsista ylipäätään.
Oli hyvä että kommentoit, todistit juurikin konkreettisesti pointtini. Heti paikalle ryntää joku antamaan esimerkkejä siitä, mitä et osaa, miten et pysty ja kertomaan, miten itse kyllä tietää ja on kokenut. Kokemus on ainutlaatuinen, kaikkitietävä ja kaiken kattava? Lisänä perässä on vielä tämä "sanon tämän ketään vähättelemättä" vaikka et juuri mitään muuta oikeasti teekään: et ota huomioon mitään muuta pointtia kun sen, että lapseton ei tiedä mistään mitään ja se siitä. Lisäksi tyrmäät kaikki vastaväitteet "sanon tämän omasta kokemuksesta", mutta mitä jos minä sanon tämän omastani? Kumpi on silloin oikeassa, kun sinä väität ettei koko asiasta voi tietää oikeasti yhtään mitään ja minä väitän, että voi ja molemmat puhuu omasta kokemuksesta? Kumman kokemus on väärä?
Voisi sanoa, että raskaudesta ja synnytyksestä ei tiedä kukaan muu eikä sekään kuin omasta kokemuksestaan, joka sen on läpikäynyt. Mutta yhtälailla voidaan sanoa, että eipä se tiedä adoptioprosessista mitään joka ei ole adoptoinut. Voidaan myös puhua siitä, että lapsettomuuden surusta ei tiedä kukaan mitään joka ei ole jäänyt lapsettomaksi. Eikä he tiedä mitään todellisesta halusta haluta lapsi. Eikö?
Samoin voidaan myös yleistää kaikki muu. Mistä kaikesta sinä pystyt enää puhumaan?
Sinä voit tietää omista lapsistasi, mutta muitten lapsia sinä et todellakaan tunne, koska he ovat aivan eri persoonia ja lähtökohdista. Et voi lukea muiden ajatuksia etkä tunteita, etkä siis oikeasti tiedä mikä kenellekin on ja miten ainutlaatuista. On vanhempia joille vanhemmuus on koko maailma ja vanhempia kenelle se ei ole mitään. Et siis tiedä vain omien lastesi pohjalta "lapsista ja lasten kasvattamisesta" oikeastaan mitään. Jos tunnet 1-4 lasta, paljonko se on tässä maailmassa siis? Tarkoitan tällä sitä, että paljonko on asioita mitkä kolahtaa tässä maailmassa. Saako terveen lapsen äiti edes keskustella vammaisen lapsen äidin kanssa, koska eihän se kyllä tiedä mitään? Puhutaanko lapsen menettämisestä, vai pitäisikö sinun olla vaan hiljaa, edes lohduttamatta, koska tuskin mitään siitä tiedät?
Sama kuin kertoisit Saharasta? Hyvä. Siitä on todella paljon faktatietoa, ilman että käy lähelläkään Saharaa ja siitä voi kertoa hyvinkin paljon tosiasioita ilman että siellä viettää tuntiakaan. Vaikkei se ole sama kuin käytännön kokemus, se ei poista sitä tosiasiaa, että vastaavia olosuhdekokemuksia voi kerätä maailmasta. Samalla tavalla jossain muussa autiomaassa vietetty aika on niin paljon vastaavaa, että voi jo verrata ja keskustella ymmärtämällä asia. Sahara on ainoastaan tunnetuin, ei suinkaan ainoa. Hiekka-aavikko ei edes ole ainoa aavikkotyyppi.
Kiitos siis tästä, hyvin havainnollistit. Joten, joopa joo vaan, ja mukavaa alkutalven jatkoa.
Hyvin kirjoitettu. Ehkäpä edes yksi "ketään vähättelemättä" -tyyppi harkitsee sanojaan tästedes vähän tarkemmin.
Oli niin pitkä avautuminen etten jaksanut lukea kuin alun ja lopun.
Lapsistakin on paljon faktatietoa, mutta jos vain luet saharasta niin et voi puhua omakohtaisesta kokemuksesta vaan omaksutusta informaatiosta. Get the point?
En tiedä oletteko te naiset yksinkertaisia vai pitääkö ihan oikeasti kaikki vääntää rautalangasta. Muitakin tässä topicissa olevia haukkuen: otatteko kaiken aina kirjaimellisesti? Ja tekstisi sisälsi lähinnä saivartelua ja omien angstien purkamista. Et siis sisäistänyt lainkaan lukemaasi vaan louskutat tyypilliseen tapaan leukaasi asiaa oikeasti edes miettimättä.
Ja kyllä, tämän tekstin on tarkoitus alentaa sinut sille idiootin tasolle jossa jo olet.
No ei minulla ainakaan ole suuria vaikeuksia myöntää että en välttämättä kaikesta tiedä ja tajua ihan kaikkea. Jos kerran itsekin toteat että lapset ovat yksilöitä niin luulisi olevan helppoa myöntää että ehkä se kyseinen äiti todellakin on edes niiden omien lastensa paras asiantuntija, ja ehkä se kirjaviisaus ja faktatieto on mennyt uusiksi oikean kokemuksen myötä. Sama se nykyään on noiden koirien kanssa kun joka tuutista tulee koulutusohjelmia ja kotisohvalla hankittua asiantuntemusta tuntuisi riittävän. Kaikki ei todellakaan aina mene niinkuin elokuvissa.
Kyllä se biologinen kello alkaa näilläkin naisilla tikittämään.
Eipä vielä reiluun 50:iin ole alkanut tikittämään. Saas nähdä sitten koska alkaa kun noin tietäväisesti ilmottelet että se vielä alkaa....
kröhöm, ymmärtääkseni se vapaaehtoisesti lapsettomat keskustelualueen tarkoitus onkin juuri puhua lapsettomuudesta, miksi siellä pitäisi puhua muusta aiheesta kun muille aiheille on ihan oma alueensa, vai pitääkö vapaaehtoisesti lapsettomien vaan kerääntyä omille palstoilleen puhumaan kaikesta muustakin? Sitä paitsi, joillakin lapsifanaatikoilla on sellainen kesitys että jollei aikuinen ihminen joka elää parisuhteessa ei hankilapsia on hän itsekäsihminen joka haluaa vaan elää elämäänsä itsekkäästi kun ei halua lasta siihen. Ihmekkös jos siellä jokunen haluaa julistaa omaa kantaansa kun jotkut on noinkin hakuteillä tässä asiassa, usein miten kun tuntuu siltä että lapsettomat on niitä järkevämpiä tapauksia kuin eräät fanaatikot...
Akat nyt jauhaa kakkaa asiasta kuin asiasta. Joka asiaa pitää vääntää ja analysoida ja etsiä piilomerkityksiä. Ei ihme etteivät miehet jaksa kuunnella sitä miukumista.
Halutkaa lapsia tai ette. Ihan sama mulle.
Biologisestihan ihmisen ainoa tarve on lisääntyä. Kuten kaiken muunkin elollisen. Mutta koska ihminen on empaattinen ja tunteva olento niin hyvä etteivät sellaiset ihmiset tee lapsia jotka eivät niitä haluaisi. Eipä tarvitse kasvaa kylmässä kodissa.
Ihan oikeassa olet, jauhaminen toisten päätöksistä on hirveää milestäni. Ajattella että joku näkee vaivaa loukata sitä ryhmää joka on päättänyt olla ilman "MALLIA" ja elää omilla ehdoillaan ja syyt siihen ovat jokaisen omat. Maailma olisi paljon parempi kun ihmiset olisivat vähän enemmän suuntautuneita muihin asioihin jotka kehittävät ihmistä. Lapsia on maailma täynnä joten ei ole pelkoa että alkaa olla lapsi puutetta.Joten turhaa on olla toisten asioissa syyttämis mielessä ja naukua biologisesta kellosta, se ei vie yhtäkään ihmistä eteen päin vai mitä. Ihminen joka on kehittynyt taistelee oikeista asioista eikä toisten lapsettomuudesta.
Enempää aiheeseen kantaa ottamatta: tuo on typerinpiä kommentteja mitä löytyy: maailma on lapsia pullollaan. Onhan maailmassa autojakin vaikka millaisia mutta itsellesi sä silti haluat oman, ei se riitä että jollain muulla sellainen on.
Miksi lapsettomat koittavat pönkittää sillä jotain ettei halua lapsia? Sinunkin tekstistäsi paistaa läpi se sama omahyväisyys kuin monen muunkin. Ihminen ei ole sen fiksumpi, hankkii lapsen tai ei. Vai koitetaanko sillä kuitenkin vain paikata alitajuista huonommuuden tunnetta?
Anteeks vaan mut tuo on typerimpiä kommentteja mitä löytyy. Ymmärrän vielä sen että lasta verrataan koiraan sillä kumpikin on sentään eläviä olentoja mutta kerrohan mitä yhteistä on lapsella ja autolla? :D
Ohimennen muuten en halua omaa autoa. Ei minua haittaa se että toiset haluavat itselleen useammankin auton tai vertailevat autojaan ja ihmettelevät miksei minulla sellaista ole. Minua eivät autot vain kiinnosta ja kun pääsen aivan hyvin bussillakin kulkemaan miksi pitäisi haluta oma auto? Vain koska muillakin on? ;)
Sinulle "syö simpukkas"
En ole itsehyväinen mitenkään, ja minulla itselläni on lapsia ihan kuten biologinen kello antoi singnaalin aikioinaan. Mutta sinä joka haukut toisten kommentteja typeriksi, taidat itse olla hyvinkin itsehyväinen ihminen ja ainoa tapa elä sinulle että Normaali ihminen haluaa lasta, mutta et ole mitenkään ajatellut että syyt ovat monet lapsettomuteen ja ihmisten oikeus päättää omasta elämästään on minulle tuiki tärkeää. Ja se tyyli jonka kanssa itse elän siis vapaus päätöksiin jotka ovat henkilökohtaisia , sen suon muillekkin. Ja taas pikku vertailut lapsiin ja autoihin, se kuullostaa taas minun mielestäni hirveän typerältä. Lapsi on elävä olento omaa lihaa ja verta auto ostetaan varojen mukaan, ja moni ei edes haluakkaan itselleen autoa joten jos sinä nyt pidät autoa niin tärkeänä että voit vertailla niin se on sinun tapasi ajatella.Mutta tuollaiset ihmiset kun sinä ovat oikeita energian syöjiä toisten ihmisten elämässä, syyllistäminen ventovierasta ihmistä hänen päätöksestään elää elämänsä ilman lapsia on mielestäni aika Rumaa ja silloin näensellaisen ihmisen suurena egoistina joka luulee tietävänsä kaiken biologiasta. Joten typerää tai ei , saan kai sanoa mielipiteeni asiasta vaikka oletkin olevinasi se joka istuu tiedon päällä. Sillä minäkin olen saanut kyvyn ajatella asioista, vaikkakaanen samalla tavalla kun sinä, ja silloin ei ole sinun asiasi sanoa että olen typerä. Sillä olet jo paljastanut mikä olet kirjoituksellasi.Alappa jo keksimään yliottoa sillä sehän on sinulle tapa elää, ja alentaa muita toisin ajattelevia. Ja huolla autosi hyvin kuten minä lapseni.
No jos et vertauskuvia tajua niin en niitä tässä ala sulle selittään. Kyllä onkin simppeliä väkeä taas liikkeellä.
Meni vissiin ohi koko juttu? No, ei voi mitään jos on yksinkertainen. Ja maailmahan tuollainen koska SINÄ et halua jotain mitä muilla on. Onpas aika egoistinen maailmankatsomus sulla.
Oletko oikeasti noin tyhmä?! Tajuatteko mitä tarkoittaa vertauskuva?! En vertaa autoa lapseen vaan tuota kommenttia ettei halua jotain koska muilla on jo!
Jos se sua lohduttaa niin vaihda sanan auto tilalle vaikka dildo!
Voi Kristus,!!
Et sä halua sitten varmaan mitään muutakaan koska maailma on pullollaan kaikkea ja muilla on jo. Selkiskö?
Kaikenlainen roskasakki sitä saakin lisääntyä...
Itse olen huomannut vuosien saatossa, että se menee yleensä lapsettomat vastaan lapselliset. Lapselliset parjaavat lapsettomia, ihan huomaamattaankin ja lapsettomat lataavat takaisin nykylasten kurittomuudesta/huonokäytöksisyydestä. Miksi siis lapsellisten pitää aina solvata lapsettomia, että "se on tietenkin joku lapseton" "lapsettomat eivät ymmärrä sitä"... yms.
Miksi tehdä lapsia maailmaan, kun maapallo on muutenkin ylikuormitettu ihmisistä ja ihmiset käyttävät maapallon luonnonvarat loppuun. Joka maassa pitäsi olla sama lapsipolitiikka kuin Kiinassa, vain yksi lapsi niin silloin ei syntyisi ylikansoitusta.
Niin kiinalaisia on miljardi. Suomessa kiukulla 5 miljoonaa. Oletko nyt ihan kartalla.
Vaikuttaa vihervasurin huuhaalta. Sait kai taivaspaikan kun olet noin hieno ihminen. Sinäkö valitset kuka saa saada lapsia ja kuka ei? Sitä politiikkaa Harjoitettiin Saksassa menestyksekkäästi 30-40-Luvuilla.
Pitäis lakata viemästä kehitysapua köyhille afrikkaan ja Aasiaan. Sillä päästäisiin ainakin osasta eroon.
"Niin kiinalaisia on miljardi. Suomessa kiukulla 5 miljoonaa. Oletko nyt ihan kartalla."
Eli koska suomessa on niin vähän ihmisiä niin ME saadaan lisääntyä mielinmäärin? Luoja paratoon, ihan sama mihin maahan ihminen syntyy, se on kumminkin koko maailmanväkilukuun lisäys. Ihme kun kukaan ei ota kontilleen syntyvyyden rajoittamissa kun aina JOSSAIN maassa syntyy enemmän ja on enemmän ihmisiä niin NIIDEN pitää se alottaa, ei meidän... luoja sentään...
Kysymyksessä on yksilöiden määrän aiheuttama rasitus asuttamallaan asuinalueella. Sinusta ei ole väliä asuuko samankokoisella alueella 10 tai 100 000 ihmistä? Jos mietit vaikka Intian pinta-alaa suhteessa asukaslukuun ja vertaat kazakstaniin niin onpa ihan eri tasolla tuo ympäristön rasitus. Asiat eivät ole ihan noin yksinkertaisia vaikka niistä keskustelevat ihmiset olisivatkin.
Vedä itsesi jonoon niin on yksi ihminen vähemmän liikakansoittamassa tätä tupaten täyttä maata.
Luulenpa että harva yksilö koko elinikäänsä tätäkään asiaa jauhaa kuitenkaan? Asia on tapetilla sen aikaa kun sitä joutuu miettimään, ja silloin siitä ehkä puhutaankin. Kun tilanne on selvinnyt itselle niin varmaan vaihdetaan aihetta ja palstaa. Vähän sama kun tilasin tuossa taannoin kaiken ilmaisen mitä netistä irti lähtee, myös pari vauva-leheteä. Siinä sitten ihmettelin miten aiheesta saa perustettua kokonaisen säännöllisesti ilmestyvän lehden, parikin, ei kai tämä nyt rakettitiedettä pitäisi olla ja eikö niitä vauvoja nyt suurinpiirtein samalla tavalla tehdä vuosikymmenestä toiseen noin pääpiirteittäin... Mutta eihän ne äiditkään ikäänsä sitä lehteä varmaankaan tilaa. Lopettavat, ja uusia tilaajia tulee tilalle, jotka miettivät taas samoja asioita, ja pyörä pyörii. Ei siellä samaa jauha varmaan kuin korkeintaan toimittajat vuodesta toiseen?
Enkä nyt nostaisi miehenä nokkaani ylpeydestä kovin korkealle sen tähden että te ette tätä asiaa vatvo. Paljonko keskimäärin mies joutuu miettimään sitäkään että niitä vauvoja EI tule? Miehille on 2 ehkäisykeinoa, naisille miljoona. Ei nyt mikään ihme varmaan että asia ei kosketa sitten näinkäänpäin miehiä, useat naiset joutuu jollain tapaa ottamaan tämän asian haltuun jopa päivittäin. Ja mies ei välttämättä mieti koko asiaa ollenkaan vaan jättää tavat naisensa valittavaksi ja hoidettavaksi. Samoin olen lukenut että odottavistakin pareista miehillä menee usein tovi kunnolla sisäistää asia kun ei se lapsi hänen mahassaan ole, mitään ei näy eikä missään tunnu. Ei tämä oikeasti kumminkaan taida koskea miehiä yhtä paljon ja konkreettisesti?
Tiedätkö miksi et ymmärrä?
Koska olet mies, etkä ole joutunut kokemaan niitä paineita mitä naisille suodaan.
Kun mies ei halua lasta, se ei ole niin hirveän iso juttu, miehille lapsettomuus on normaalimpia, kuin naiselle.
Kun nainen toteaa ihan normaalisti, ettei halua lapsia, niin mitä hän saa niskaansa?
"oota vaan kun löydät itselles sopivan miehen"
"oota vaan kun sun kellos alkaa tikittämään"
"kyllä säki sit vanhempana haluat itsellesi tollasen söpön käärön"
"oot vaan niin nuori ettet vielä tiedä mitä elämältäs haluat."
Kun jatkuvasti kaadetaan niitä paineita lapsien hankkimiseen ja perheen perustamiseen naisen niskaan, niin lopulta he muokkaavantuvat lapsia ja lapsiin liittyviä asioita vihaaviksi ja ylipäätänsä ja haluavat sanoa sen vielä suorempaan, etteivät he todellakaan halua lapsia.
Minä vieläkin, vaikka lähemmäs 30v olen, saan VIELÄ noita kommentteja, vaikka ihan muinamiehinä totean, etten lapsia halua. Mutta silti minun kelloni muka alkaa tikittämään, tai että muutan varmasti vielä mieleni asian suhteen...
..tai pahimmassa tapauksessa että varmasti mies saa mieleni muuttumaan, odota vain.
Välillä sitä ärsyyntymistä on ihan hyvä purkaa palstoilla, ettei tarvitse ihmisten edessä pimahtaa.
älä unohda sitä mitä lapsettomat saavat niskaansa kun "julistavat" etteivät halua tehdä lapsia. Hyvä kun eivät lapselliset kivitä siltä seisomalta tällaista ihmistä.
Minua vaan ihmetyttää miten jollekulle ihmiselle voi olla niin tärkeä asia se että joku hankkii lapsia. Ei minua vaan tippaakaan kiinostaisi hankkiiko joku lapsen vai ei, eläisin vaan omaa elämääni omien valintojeni kanssa.
Ihan niin, juuri tuo kyseleminen on mielestäni kamalaa, kun ihmiset luulevat että kaikilla on lapsenteko päässä. Itse kauan sitten avioituani sain heti puolenvuoden jälkeen kysymyksiä että ---joko--- ja --eikö vielä ala kuulua lapsia. Miten niin kuulua ajattelin meni vuosi pari ja paineet kasvoivat, ihmiset katsoivat asiakseen kysellä joka tilanteessa josko pian pieniä tulossa. Niitä ei vaan tullut vaikka miten yritti, ja eihän nuori ihminen uskaltanut sellaisia kysellä keltään, että miksi ei tule, vaan mietti itsekseen missä vika. Anoppi muistutti että naapuritkin meni paljon teitä jälkeenpäin naimisiin ja nyt ne odottaa. Itse kärsin paljon ihmisten kyselyistä, he kyselivät ja minä itse kyselin itseltäni myös miksei. No yhtä äkkiä sitten huomattiin että tulossa on vauva ja kun ensinmmäinen tuli niin nopeassa tahdissa pari lisää. Olimme päässeet sisälle siihen normaaliin kaavaan, ja mikä parasta MINÄ tunsin itseni niin helskatin normaaliksi, olinhan saanut ihan omatekoisia lapsia.Joten en soisi kellekkään sitä kohtaloa että tentataan ihmistä lapsettomuudesta, se tekee kipeää. Ja tekee yhtä kipeää varmasti jos on päättänyt että EI HALUA lapsia ja toiset jotenkin antavat ymmärtää että jossain on vikaa. Ainoa vika on kysyjien korvien välissä.
Tuli mieleen näistä vastauksista, että mitähän pahaa siinä on joidenkin mielestä jos nainen sanoo ettei halua lapsia ja on suht nuori, vaikka mieli muuttuisikin?
Eiköhän jokaisella ole oikeus omaan mielipiteeseen. Jos sanoo että ei halua lapsia, siihen on melko varmasti syynsä. Ehkä se mieli voi muuttua, mutta typerää tyrmätä toinen naureskelemalla heti päälle että "Kyllä sinulla vielä mieli muuttuu".
Lapsettomuuskin voi olla kipeä asia ja saada jonkun kääntämään asia päälaelleen eli "en halua lapsia", koska niin on helpompi sanoa. Sitten onkin yllätysraskaana ja sehän tulkitaan niin että mieli muuttui.
Ihminen kehittyy aina, joskus voi aivan oikeasti ajatella ettei halua lapsia vaikka päätös siitä ei ole lopullinen. Loukkaavaa tyrmätä heti. Miksei voisi vaan sanoa että okei, se on sinun valinta.
"Viitsisikö joku oikeasti keskustella useita vuosia vaikkapa "Vapaaehtoisesti koirattomat" -palstalla siitä etteivät halua koiria?"
hyvä pointti.
naisten nyt on vaan pakko junnata teemansa läpi sen 17 kertaa ja sit aloittaa alusta.
Se on se naiseuden tarkoitus.
lisäksi laiset tekee tuota ihan tahallaan miehiä kohtaan.
kertovat jo suunnilleen ensitapaamisella kun kätellään, että 'mä oon Maija moi, en halua lapsia' -tyylisesti.
Tämän tarkoitus on vaan tuottaa miehelle fiilis, että voi harrastaa touhuja vapautuneesti, ilman isyyden riskiä.
Oikeasti tälläinen nainen usein haluaa lapsen.
Toisinaan keinolla millä hyvänsä.
Ai joko taas oli kova tulkkaaminen, ja oikein miehen vuoksiko se taas olikin. Raukka sinä olet pahasti väärällä ladulla. Jos nainen jo alussa sanoo ettei halua lapsia niin se on siksi että mies tajuaisi että jos sillä on jotain tulevaisuuden suunnitelmia mihin kuuluu lapsikin niin tietää heti jotta tämän naisen kanssa niitä ei tule. Mutta sinun tulkintasi oli omasi joten itserakkaus kukoistaa. Ja jos oikein nuorena sanoo ettei halua lapsia niin kun vanhenee niin mieli saattaa muuttua joten älä viitsi kuule.
Itse ihmettelen myös sitä, että jos keskenkasvuinen teinityttö (esim. 15-16-vuotias) sanoo, että haluaa varmasti lapsia tulevaisuudessa niin kaikki vain nyökyttelevät tyytyväisenä.
MUTTA, jos AIKUINEN nainen, yli 20-vuotias, sanoo ettei koskaan halua lapsia niin siitä alkaa se halveksunta ja vähättely: " Kyllä sun kellos vielä tikittää" ja "vielä mieli muuttuu".
Miksi siis tuolle teini-ikäiselle ei sanota että hän on aivan liian nuori tietämään varmasti noinkin isoista asioista mutta aikuiselle ihmiselle joka varmasti tietää omat asiansa, kyllä sanotaan? Tuntuu että nämä lapsettomia jatkuvasti vähättelevät pikkusielut ovat löytäneet sen ainoan keinon millä saavat korotettua itsensä jonkun muun yläpuolelle..
Voisiko asia kenties johtua siitä, että naiselle on sosiaalinen_normi haluta ja hankkia lapsia? Normi alkaa helposti kyrsiä, ja nainen haluaa ilmaista ja samalla muuttaa vallitsevaa ilmapiiriä sellaiseksi, joka ei painostaisi häntä haluamaan lapsia jatkossakaan.
Johtuu yksinkertaisesti siitä, että miehille sallitaan valita tällainen asia. Naisten oletetaan ja usein painostetaan haluavan aina lapsia. Miesten haluttomuutta ei taas suuremmalla tasolla kyseenalaisteta.
Se on ihan vastaavaa, kun lapsettomille mainostetaan, ettei nainen ole nainen edes, jollei se tee lapsia. Tai mikä tahansa muu vastakkain asettelu.
Näkemyseroja joista voi tapella tai olla tappelematta. Kukin oman puhtinsa mukaan. :-)
Vastakkainasettelu yhteen, vastakkain. :-)
Olin pitkaan kuten sanoit 'vapaaehtoisesti lapseton' ja nykyaan (noin 6 kk.) vapaaehtoisesti joko lapseton tai 'lapsellinen'. Toisinsanoen olemme jattaneet ehkaisin sikseen, mutta en kuitenkaan usko etta voimme kovin helposti saada lapsia.
Ja en kylla koskaan ole jauhanut ja jankuttanut asiasta muille. En siviilissa enka keskustelupalstoilla. Pain vastoin: mina olen ollut ihan hiljaa mutta kaikki 'lapselliset' taas tasta jatkuvasti jauhavat! Siis siita, etta koska mina aion saada lapsia? Kylla suurin osa tietaakin minun sairaushistoriastani ja silti jaksaa aina pulputtaa siita, etta miksi en ole viela...
perkule