Gripen-tilaus Saabille

Samaa mieltä kyllä, Eurofighter olis ollu myös hyvä vaihtoehto, muttakun on niin pirun kallis.

Venäläiskoneethan ois hyvä vaihtoehto, mutta poliittisista ja "NATO-yhteensopivuus"- syistä ei taida onnistua.

Mielestäni kannattaisi suunnitella oma kotimainen hävittäjä. Tietysti kaksimoottorinen. Suosittelisin volkkarin turbomyllyä. Toimintavarma ja kulkee vähällä polttoainemäärällä. Riittävä määrä näitä ilmaherruushävittäjiä luo maa- sekä ilmavoimille turvallisen toimintaympäristön.

Myös taisteluhelikopterit voitaisiin valmistaa edullisesti maassamme. Ohessa linkki ensimäiseen valmistamaani hekoon. rakensin sen navetan ylisillä kahdessa viikossa.
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=IkLKNTSHhwU

kerroppa millä tavalla se on yhtä hyvä. olen yhden lentonäytöksen nähnyt ja ei tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, liikehtimiskyky oli sitä luokkaa verrattuna amerikkalaisiin toinen pitkä miinus on tuo yksimoottorisuus, pelkkä tykin osuma kuin osuma tietää tuhoa tuolle koneelle

Gripen maksaa yli 100 miljoonaa. Miten ajattelit korvata 60 Hornettia tulevaisuudessa 100 Gripenillä?

Ei taida rahat riittää.

Ei se lapsi raasu ajatellutkaan rahaa, josta se tuskin mitään tietää. Vähän samaan tapaan kuin F35:ttä Suomen ilmavoimille ehdottanut Häkämies. Hyvä osaisina ja hemmotelluina kasvatetut lapset eivät tunnetusti tiedä mitään rahanpäälle.

Kannatan lämpimästi venäläisten koneiden katsastusta tosissaan. Varteenotettava vaihtoehto voisi olla Mig 35:n Intialle ajateltu versio. Saisimme euroillamme eniten lentokonetta kuin missään Nato-koneessa.

Nykyisten moottorien toimintavarmuudet ovat jo niin hyviä, että kahden moottorin hyödyt alkavat olla todella vähäisiä.

Saabin antamat Hinta-arviot ja tarjoukset Gripenillä vaihtelevat 35M ja 100M välillä riippuen onko kyse kappalehinnasta vai koko eliniän kustannuksesta mukaanlukien yhteistoiminnassa tarjotut huollot ja myöhemmät päivitykset.
Hävittäjien käyttökustannukset korreloivat vahvasti niin painon kuin moottorien määrän mukaan. Joten jollain tietyllä budjetilla lentotunteja saa yksimoottorisella koneella yleensä tuplasti enemmän kuin kaksimoottorisella ja yleensä kaksimoottoristen koneiden ollessa painavampia vieläkin enemmän.
Yleisesti ottaen ilmasodassa voittaa ei vain parempi kone vaan paremmat ilmavoimat. Kokonaisjärjestelmältään. Tähän kuuluu niin lentäjien mekaanikkojen kuin ilmasodan johdon koulutus ja kokemustaso. Kuin myös muut tukijärjestelmät.
Kuten esimerkiksi ilmavalvonta ja nk AEW (airborne early warning) ja ElSo järjestelmät.
Pelkät hävittäjät itsessään eivät voita ilmasotaa, vaan niillä pitäisi olla takanaan kattava koulutus huolto tiedustelu ja komento järjestelmät.
Osto ja käyttökustannuksiltaan edullisempi hävittäjä jättää paljon enemmän budjettia hankkia tätä kokemusta ja rakentaa tukijärjestelmää, joka itseasiassa auttaisi hävittäjiä toimimaan ja voittamaan ilmataisteluita.
Gripen on myös halpa ja toimintavarma hävittäjä. Se saavutti Alaskan Red Flag harjoituksessa parhaan toiminta ja osallistumisvarmuuden osallistuneista koneista. Näin esimerkkinä ruotsissa sillä on saavutettu 7.6h MTFB (mean time between failures, eli kuinka usein keskimäärin lentotunteja saadaan ennen kuin jotain menee rikki) kun yhdysvaltalaisilla koneilla parhaimmillaan ollaan päästä 4.1h (F-16) ja ihmehävittäjä F-22 pystyy 1.7h MTBF. Toisena tärkeänä tekijänä on kääntöaika, eli uuden aseistuksen ja polttoaineen lastaus koneeseen. Gripenillä tätä oli suunnittelussa painotettu ja keskiverron ruotsalaisen varusmies porukkan pitäisi tähän kymmenessä minuutissä pystyä (joita ilmeisesti loppuvaiheessa koulutettiin 3kk ennen kuin varusmiespalvelusta luopuivat) kun F-22 kääntöön kuluu ammattisotilailta 20min. jne.

Käytännössä koneita joiden ostamiseen nykyisellä budjetilla olisi varaa on hyvin vähän. Gripen. F-16. JF-17. MiG-35.
Jos minkäänlaista ilmahallintaa tai menestystä tarvitaan olisi kiva samalla budjetilla vielä ostaa jonkinlaista AEW ElInt ja C3I järjestelmää. Ja vielä harjoitella kimpassa ja tehdä koulutusyhteistyötä isojen ilmavoimien kuten jenkkien brittien ranskan ja intian kanssa jotta pysytään kehityksen kelkassa. Ja vielä pitäisi lentäjille tulla lentotuntejakin melko hyvää tahtia. Lentotuntien hinnat yksimoottorisilla koneilla ovat tosiaan noin 3k euron luokkaa gripenin ollessa halvemmasta päästä. F-16 hieman enemmän. Moderneilla kaksimoottorisilla koneilla hinnat ovat 10-15k euroa per tunti. Ja sitten häivehävittäjällä 20k-40k euroa per tunti.
Kokemus ja asiantuntemus voittavat sotia. Jälleen kun katsoo kulurakennetta yllä halvemmalla koneella lentää kolmesta viiteen kertaan sen määrän lentotunteja kuin kalliimmalla samalla käyttöbudjetilla. Tämä tulee näkymään siinä tehokkuudessa jolla kalustoa käytetään.

Vaihto-oppilasvuotenani pääsin Yhdysvalloissa lentämään F-22 Tractor koneella. Majapaikkani isäntä oli lentotukikohdan päällikkö El Pasodoblessa. Ko. konetta voin vain suositella Suomen seuraavaksi hävittäjähankinnaksi.

Kertokaa nyt mihin noita helvetin lennokkeja edes tarvitaan? Suomella ei ole uskottavaa puolustuskykyä edes maasodassa.

No tuskinpa vaan, kun ne koneet tuhottaisiin ihan ensimmäisenä risteilyohjuksilla kentille... Asevelvollisuusarmeijalla ei ylipäätään tekisi mitään tuollaisen hyökkäyksen sattuessa kohdalle.

Siksi koneet joilla kyky käyttää lyhyitä ja huonopinnoitteisia kenttiä. Koneet hajautettu ympäri suomea. Risteilyohjukset hukattu tyhjiin maaleihin. Hornetit alun perin ostettiin muuten torjumaan ilmatilaamme loukkaavia risteilyohjuksia. Eräs keskimatkan ohjusten tärkeistä tominnoista. Tietty halpa vaihtoehtoinen kone jättäisi budjettiin tilaa vielä erilaisille AEW koneille jolloin mistä tahansa ilmahyökkäyksestä saisi reilusti ennakkotietoa.

Suomella ei ole sellaista ennakkovaroitujärjestelmää, joka ehtisi varoittaa risteilyohjuksista riittävissä ajoin. Suomessa hävittäjät ovat muutamassa paikassa. Hornetit ostettiin alunperin niiden monikäyttöisyyden takia, siis kaksimoottorinen rynnäkkökone yhdistettynä hävittäjään.

Ahon hallituksen päätös ostaa hornetit liittyi nimenomaan suomen uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja vielä tarkemmin estämään suomen ilmatilan käyttö risteilyohjuksilla tapahtuvaan hyökkäykseen. Ilman tätä kykyä estää sotilaallinen kauttakulku Leningradin sotilaspiirin tilanne olisi Venäjälle täysin samanlainen kuin vuonna '39. Turvallisuusuhka, joka vaatisi alueen miehittämisen ja venäläisen IADS järjestelmän asettamisen alueelle.
Kun tämä myöhemmin tuli julki venäläiset lähteet hieman naureskelivat tälle sillä ohjushyökkäys norjan ja suomen kautta risteilyohjuksilla kestää (1000km @880km/h =1h 8min ) merkittävästi pidempään kuin mitä ballistiset ohjukset lentävät mannerten (8000km/ 8km/s =16min 45s) välillä.

Hornetit hankittiin rynnäkkökoneen ominaisuuksista riisuttuina. Vaikka ne alunperin nimenomaan suunniteltiin laivastolle "itsesaattaviksi rynnäkkökoneiksi". Ensisijaisesti iskemään maakohteita vastaan ja vasta toissijaisesti ilmataisteluun. Siksi ne ovatkin hitaita, niissä on matala kattokorkeus ja suuri tutkaheijastus. Ne pystyisivät kantamaan noin 20 kertaa (13t hyötykuormaa kuin maksimi ilmasta ilmaan aseistus painaa sen 600kg) sen kuorman jota Suomi niissä ilmataistelu konfiguraatiossa käyttää. Tietenkin vain ilmasta maahan aseina koska koneessa ei ole kiinnityspisteitä enemmälle ilmasta ilmaan aseille. Tämä lähinnä tarkoittaa että siinä roolissa ja konfiguraatiossa jossa Suomi hornetteja käyttää sen pääsuunnittelulähtökohta, mahdollisimman suuri hyötukuorma, on täysin hukattu ominaisuus. Sen eteen on myös uhrattu muita ominaisuuksia kuten halvat käyttö- huolto- ja lentokustannukset jne.

Saman roolin tehtävän ja tarkoituksen johon suomi hornetteja käyttää voi suorittaa merkittävästi halvemmilla koneilla. Esim ruotsalainen Saab Gripen, Kiinalainen JF-17, Intialainen Hal Tejas, etelä-korealainen FA-50 jne.

Halvemmalla koneella olisi myös mahdollista kerryttää lentäjille enemmän lentotunteja, jolloin he voisivat oikeasti saavuttaa kokemus- ja taitotason jossa he voivat kilpailla kansainvälisesti ja samalla luoda hävittäjille sen tukirakenteen joka auttaa heidät voittamaan vastustajansa. Juuri nämä AEWt jne.

Suomi itseasiassa on uusinut vahvasti ilmavalvontatutkajärjestelmäänsä.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/11/puolustusvoimat_uusii_ilmavalvontatutkat_369036.html
Tosin tämänkin heikkous on edelleen se että se sijaitsee maassa ja staattisena on siksi helpomi kohde tuhota ja kärsii maaston aiheuttamista katvealueista, joita hyökkääjä saattaa käyttää hyväkseen.