Olen 30 mies, vaimo ja kaksi kohtuullisen pientä lasta. Vuosia sitten työpaikan pikkujouluissa sattui ja tapahtui. Päädyin suhteeseen itseäni jonkinverran vanhemman myöskin perheellisen naisen kanssa. Ihana nainen. Ehkä olen rakastunutkin häneen ja hän aivan varmasti minuun. Nautimme toistemme seurasta, saamme toisiltamme kaiken sen mikä omissa parisuhteissamme jäämme vaille. Aivan uskomatonta, kiihkeää, villiä seksiähän tämä tietysti pääasiassa on mutta myös jotakin muutakin välillämme on. On vain käsittämättömän hyvä olla toisen ihmisen lähellä sen hetken kuin se on mahdollista.
Mutta.
Vaikka lukuisia kertoja olemme yrittäneet järkisyihin vedoten erota, emme pääse toisistamme eroon. Magneetin lailla hakeudumme toistemme seuraan. Odotan tapaamisia, kohtaamme ja rakastelemme. Mutta moraalinen krapula käy kerta kerran jälkeen suuremmaksi. Rakastan myös vaimoani ja erityisesti lapsiani. En halua perheen hajoavan vaan lasteni kasvavan "ehjässä" perheessä. Jotakin vaimo vaistoaa, viisas kun on. Piikitellyt äänettömällä aina olevasta puhelimesta yms mitä tämän salasuhdekuvion pyörittämiseen liittyy. Mistään raskauttavasta en ole jäänyt kiinni. Ainakaan vielä. Onneksi.
Haluaisin pois tästä salasuhteesta. Haluaisin takaisin "normaaliksi", hyväksi aviomieheksi, hyväksi isäksi. Ilman jatkuvaa valehtelua erilaisista menoista, tapaamisten järjestelyistä, äänettömällä olevasta puhelimesta yms. Haluaisin takaisin itseni, tavallisen perhe-elämän ilman salasuhteita. Ja silti tiedän, etten onnistu vaan löydän taas kohta itseni vieraan naisen sylistä.
Ahdistaa, olen levoton ja vaikka en haluaisikaan, niin tänään taas olen varannut illaksi hotellihuoneen salaista tapaamistamme varten. Vaimo ja lapset anoppilassa, itse olen viikonlopun töissä. Oikeasti haluaisin perua hotellihuoneen ja tapaamisen, mutta en sitä kuitenkaan tee. Vaan tämä sama paska jatkuu taas tämän illan. Toki tiedän saavani todella kiihkeää, rietasta seksiä mutta mitä sitten. Tiedän että senjälkeen tulee taas todella paskat fiilikset. Omatunto kolauttaa pajavasaralla päähän. Parempi ehkä niin.
Life is bitch and then you die. Näinkö tämä kehä jatkuu, vai onko kellään, ehkä samassa tilanteessa olevilla jotakin neuvoa. Ihmismieli ei ole kovinkaan rationaalinen näissä jutuissa jotka liittyy seksuaaliviettiin ja sen toteuttamiseen.
Mutta.
Vaikka lukuisia kertoja olemme yrittäneet järkisyihin vedoten erota, emme pääse toisistamme eroon. Magneetin lailla hakeudumme toistemme seuraan. Odotan tapaamisia, kohtaamme ja rakastelemme. Mutta moraalinen krapula käy kerta kerran jälkeen suuremmaksi. Rakastan myös vaimoani ja erityisesti lapsiani. En halua perheen hajoavan vaan lasteni kasvavan "ehjässä" perheessä. Jotakin vaimo vaistoaa, viisas kun on. Piikitellyt äänettömällä aina olevasta puhelimesta yms mitä tämän salasuhdekuvion pyörittämiseen liittyy. Mistään raskauttavasta en ole jäänyt kiinni. Ainakaan vielä. Onneksi.
Haluaisin pois tästä salasuhteesta. Haluaisin takaisin "normaaliksi", hyväksi aviomieheksi, hyväksi isäksi. Ilman jatkuvaa valehtelua erilaisista menoista, tapaamisten järjestelyistä, äänettömällä olevasta puhelimesta yms. Haluaisin takaisin itseni, tavallisen perhe-elämän ilman salasuhteita. Ja silti tiedän, etten onnistu vaan löydän taas kohta itseni vieraan naisen sylistä.
Ahdistaa, olen levoton ja vaikka en haluaisikaan, niin tänään taas olen varannut illaksi hotellihuoneen salaista tapaamistamme varten. Vaimo ja lapset anoppilassa, itse olen viikonlopun töissä. Oikeasti haluaisin perua hotellihuoneen ja tapaamisen, mutta en sitä kuitenkaan tee. Vaan tämä sama paska jatkuu taas tämän illan. Toki tiedän saavani todella kiihkeää, rietasta seksiä mutta mitä sitten. Tiedän että senjälkeen tulee taas todella paskat fiilikset. Omatunto kolauttaa pajavasaralla päähän. Parempi ehkä niin.
Life is bitch and then you die. Näinkö tämä kehä jatkuu, vai onko kellään, ehkä samassa tilanteessa olevilla jotakin neuvoa. Ihmismieli ei ole kovinkaan rationaalinen näissä jutuissa jotka liittyy seksuaaliviettiin ja sen toteuttamiseen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ap:lle
kerro vaimollesi ja anna hänen päättää puolestasi. Voi käydä niinkin, ettei sun tartte tollasia monimutkaisia juttuja enää miettiä.
Olet idiootti. kullisi vies sua. toivon et sun vaimos saa tietää, jättää sut ja joudut maksamaan vielä elatusmaksuja ja muuta.
Sinä et todellisuudessa rakasta kuin ainoastaan itseäsi!
Lue toi juttuni "Itsekästä", toi on just niin. Miksi ihmeessä sinä olet se "jumalasta seuraava" joka päättää avioliitostanne ja sen jatkumisesta? Perheesi voi paremmin ilman sinua.
Kuten tuossa aiemmin jo kirjoitin, voi käydä tosiaan niinkin, ettei sun tartte noita juttuja enää miettiä.
Olen täsmälleen samaa mieltä kuin "Viikateeseen": sinä et todellakaan rakasta ketään muuta kuin itseäsi.
Älä missään tapauksessa kerro vaimolle salasuhteesta tai hänestä tulee samanlainen katkera jäkättäjä kuin tähän ketjuun vastanneet naiset. Pidä huoli että et jää kiinni. Monilla miehillä on täsmälleen samankaltainen tilanne kuin sinulla mutta he osaavat taitavasti salata sen. Parhaalle kaverillekaan ei saa kertoa. Ole onnellinen, että vaimosi ei osaa vielä epäillä. Sitten elämä muuttuu hankalaksi, kun hän alkaa vahtimaan ja epäilemään. Petturin tie on kuin huumetta. Jos siitä luovut, niin elämä maistuu hailakalta, ja pian huomaat palanneesti takaisin salarakkaan luo.
Älä kerro;
Siis hetkinen, "tulee katkera jäkättäjä". Ei pidä paikkaansa. Oma ukkoni lähti kun talkkari katolta pettämisensä jälkeen (halusin niin), vaikka lapset olivat vauvaiässä. Ei se kuule hetkauttanut suuntaan eikä toiseen.
Oot yks p.a.s.k.a perheelles. Et voi päättää vaimos puolesta kuinka elämä jatkuu kun jäät kiinni. Tee palvelus perheellesi ja vedä ittes pöntöstä. Vai järkisyyt ja taas panemaan, huh huh. Aivos on jääneet heppis varteen. Toivottavasti saat ansios mukaan. Älä kerro: Mee myös pöntölle ja vedä nupista. Toinen samanmoinen.
Voisit olla mieheni. Tiedän, että hän käy panemassa vierasta ja niin saattaa sinunkin vaimosi tietää. Olen mielestäni ollut kärsivällinen ja odottanut, että herra palaa takaisin normaaliksi hyväksi perheenisäksi ja ihmiseksi. Kärsivällisyyteni on aivan kohta loppu ja valmistaudun itsekseni avioeroon. Lapsille tämä on aivan kamala paikka, mutta koska herra on idiootti, niin ei voi mitään. Kaikesta paskasta mikä kohta on edessä, lapset saavat syyttää vain isäänsä. Sitäkö sinä haluat?
Nyt olet aikasi nauttinut kielletystä hedelmästä..On aika lopettaa ennekuin homma menee vielä pahemmaksi..Eläthän nytkin jatkuvan valehtelun kanssa ..ja omatunto jo kolkuttaa ..Selkä suoraksi-lopeta suhde! Ehkä otat opiksesi..Vaimosi saattaa pian yllätttää..Käytä villiä seksiä vaimoosi tästä eteenpäin..
Ap:lle ,
Miten elämäsi elät, on omissa käsissäsi. Olet tietoisesti valinnut tiesi. Tieltä pääsee myös pois. Ei mitenkään helposti, mutta noiden, jotka kehottavat sinua vetämään itsesi pöntöstä alas ym, niin heidän kannanottonsa voit jättää omaan alhaiseen arvoonsa.
Jossakin vaiheessa salasuhteelle tulee loppu. Sen kun tiedostaa, niin lopun tullessa siihen osaa suhtautuakin paremmin. Voit lopettaa sen itse tai odottaa, että toinen osapuoli kypsyy "saamattomuuteesi" (huom. kaksoismerkitys). Olen jälkimmäistä tapaa käyttänyt itse.
Tietysti salasuhteen päättyminen voi johtaa vakisuhteeseenkin, jossa aiemmasta salaisesta tulee julkinen ja nykyisestä julkisesta entinen. Tätä kannattaa kuitenkin harkita syvällisesti siltä pohjalta, haluaako todella jakaa KOKO elämänsä salaisensa kanssa. Monasti on niin, että halua ei välttämättä ole. Salaisesta haluaa vain siihen liittyvän jännityksen, useimmiten poikkeuksellisen mahtavan seksin ja tietoisuuden, että toista ei tarvitse koko ajan katsoa, vaikka erossa ollessa olisikin miten suuri ikävä tahansa.
Mutta jos suhteesi päättyy sinun tai salaisesi päätöksestä, niin säästä vaimosi tiedon tuskalta. Kärsi menetyksen tuoma sydänsuru ja ikävä tykönäsi, mene psykiatrille, syö rauhoittavia, mitä vaan, mutta älä tuhoa puolisosi illuusiota sinusta. Palaa normiksi aviomieheksi tai aloita samoilla säännöillä uusi salasuhde, mutta malta mielesi ja pidä mölyt mahassasi, jos haluat säilyttää sen, mitä sinulla julkisesti nyt on.
Tämän kaiken kirjoitan kokemukseeni ja elämänfilosofiaani nojautuen. Kaikki eivät vaan elä normielämää.
Nimenomaan illuusio, sepä se. No, näinkin voi toimia. Ja vaimo elää elämäänsä ihan toisenlaisen miehen kanssa kuin hän luulee elävänsä, siis täydessä valheessa. Illuusiossa. Tällä ratkaisulla ei vaimolle anneta mitään mahdollisuutta valita, haluaako hän elää valheessa ja täysin erilaisen miehen kanssa kuin hän elää. Minusta se on väärin vaimoa kohtaan. Tuska ja suru ovat väistämättömiä ja normaaleja tunteita, kun petos paljastuu. Entäs jos se paljastuu jonkun muun kertomana? Silloin se on vielä pahempaa.
Minusta mies on munaton, jos ei uskalla pettämisestään kertoa vedoten siihen että haluaa säästää vaimonsa tuskalta. Se petos tulee nimittäin kuitenkin joskus ilmi. Siinäpä mies sitten elelköön peläten sitä hetkeä kun paljastuu. Eli toinen elää pelossa ja toinen täydellisesti kusetettuna, hieno yhteinen tulevaisuus ja yhteiselo siitä syntyy varmasti. Onnea ja menestystä vaan!
'Kokenut mies' tekstisi on järkevää ja hienoa. Juuri noin toimii viisas mies. Vaimo ei ole oikea henkilö, jolle purkaa sydäntä, varsinkin, jos vaimon kanssa tahtoo jatkaa. Tiedät varmaan, että pettäjän tieltä ei ole paluuta ns. normaaliin elämään mutta miksi pitäisikään. Antaa vaimojen elää omaa elämäänsä onnellisina ja tietämättöminä.
Kovaa puhetta, mutta munattomuudesta ei voi puhua enää, jos on tehnyt elämänsä isoimman munauksen. Kokeneen miehen kommentit kertoo viisasta perinnetietoa siitä, että munaaja voi olla, muttei mulkku.
Voisit hakea apua ammattilaiselta. Kun joudut kertomaan tuntemattomalle ihmiselle asioistasi, käsittelet niitä järkevästi ja samalla saat tukea. Terve ja toimiva parisuhde on paras asia jonka voit antaa itsellesi lahjaksi.
Ainakin minä olisin onnellinen, jos pettävä mieheni olisi yrittänyt tehdä jotain asian hyväksi. Hän halusi nähdä minussa syyn, tai ainakin laittaa sen meidän molempien kontolle, minkä oma terapeuttini onneksi todisti minulle täysin vääräksi. Mitäpä minä olisin voinut tehdä asioista tietämättömänä.
Arvosta ja kunnioitan aloitustasi. Jos en omaani pysty enää pelastamaan, niin toivon että edes jonkun toisen liitto pelastuisi. Onnea matkaan :)
Kuule mies. Tuohon ei oikeasti tarvita muuta kuin tiukka päätös. Onko sinusta siihen? Ellei, niin eroa tai kerro vaimolle.
Hillevi on oikeassa. Tee päätös ja pidä siitä kiinni.
Tuttu juttu, tässä kullan arvoinen neuvo sulle: Kerrot rakastetullesi että vaimosi tietää ja että hän kertoo työpaikkasi johdolle ellette heti lopeta. Sanot, että hän myös vaatii että jompikumpi teistä vaihtaa työpaikkaa. Ja sitten myös jompikumpi teistä vaihtaa duunia oikeasti. Ei enää yhteistä säätämistä. Usko minua, tämä on ainoa keino pelastaa mitä on pelastettavissa. Kolmen vuoden kuluttua katsot tätä episodia viisaammin ja muistelet niinä hyviä hetkiä mitä sulla oli salarakkaasi kanssa ja osaat arvostaa perhettäsi.
Oletko puhunut toiselle naiselle miltä sinusta tuntuu? Minulla oli samanlainen tilanne aikanaan, sillä erotuksella että olin se toinen. Koko kuvio oli minulle ok niin kauan kun se oli miehellekin. Heti ensimmäisellä kerralla sanoin että sinähän olet varattu, hän vastasi että se ei haittaa. Ja uskoin häntä, että hän tiesi mitä oli tekemässä. Keskustelimme usein tuntikausia kaikesta, ja jossain vaiheessa mies alkoi puhua siitä että alkaa olla vähän morkkista ja tuntuu että pää hajoaa. Sanoin että ehkä meidän on paras lopettaa tämä, jos se aiheuttaa enemmän huonoa kuin hyvää. Mies suostui ja otin etäisyyttä. Pikkuhiljaa hän alkoi kerjätä taas huomiota ja lankesimme muutaman tai useammankin kerran. Silloin minuakin oli jo alkanut vaivata syyllisyys. Ja viimein minä ehdotin eroa. Pysyin päätöksessäni. Mies on sen jälkeen yrittänyt vielä vajaa kymmenisen kertaa lähestyä, mutta olen pysynyt viileänä. Hammasta purren. Alussa kuvittelimme että voimme jatkaa ystävinä, mutta koska se ei onnistunut, vaihdamme enää satunnaisesti kuulumisia. Kaipaan hänen seuraansa aina välillä. Mutta parempi näin. Ehkä hänkin vielä löytää suhteestaan sen mitä minulta haki. Itsekin löysin oman rakkaan.
Oi onnea teille ! Olet ihanan lämminsydäminen ihminen! Löytää varmaan suhteestaan joo.
Helppo on tietysti, että mies TEKEE mitä miehen pitää tehdä.
No paras ohje tähän mennessä, että hanki itsellesi ammattiapua ja joku, joka kannustaa oikeasti tekemään ja pitämään sen ratkaisun. . Jos pelkästään omassa päässäsi teet tuon suhteen lopettamispäätöksen niin yhtä helppoa se on sitten myös jättää taas seuraavan kerran jälkeiseen aikaan.
Jos oikeasti tuota katkoa suhteelle haluat, niin kaikki keinot ovat sallittuja ja toivottavia.
Ikävä kyllä olemme tuollaisia,se on inhimillistä mutta teet viisaasti jos lopetat ellet sitten halua toista kokonaan.
Ja ilman viivyttelyjä.
Naisena voin kommentoida vain et meistä kaikki ei tosiaan ole yksiavioisia. Itse olen ollut vasta nyt elämäni ekat viisi vuotta pettämättä (eli nykyinen suhde). Kyse ei ole siitä ett olisin muuttunut, ei mitään hohdokasta. Kyse on puhtaasti lapsista.
Näin monen vuoden jälkeen kiusauskaan ei ole helpottanut (kuten toivoin), vaan repsahtaminen käy mielessä useita kertoja päivässä. Joku ylempänä sanoi sen: pettäminen on huumetta. Ne fiilikset, kaikki mitä siitä tulee... Kuten sulla, myös mulla oli nimenomaan tollainen vaki-ihminen, jossa oli enemmän kuin vain seksiä. Yrittää lähentyä aina välillä ja ihan kavereita ollaan, nähdäänkin jonkin verran (joskin vaan porukassa). Mutta on oltava tarkkana ja on oltava päättäväinen, ajatella aina sitä mikä pitää tällä tiellä (lapset).
Itse en pettämistä tuomitse, mutta pitää elää niin että kestää itseään. Nykyisessä suhteessa seksiä ei ole oikeasti nimeksikään, mutta olkoon se sit mulle koetinkivi.... Nykyisessä suhteessa muutoinkin vaikea kausi, eikä mene päivääkään ettenkö miettisi et mulla vois olla siihen "oikeus". Eli siis keksin kaikki mahdolliset selitykset sille miksi se olisi ok... Mutta viisi vuotta. Tässä vaiheessa en enää anna periksi vaikka kuinka ahdistaisi.
lopeta nopiasti se suhe.siinä voi pallaa näpit ja pahasti
vaihda tarvittaessa työpaikkaa mutta lopeta suhde! Kun jäät kiinni tulet huomaamaan että pilasit elämäsi!!!
Kuvittele mitä tapahtuu kun vaimosi saa tietää ja mieti oletko valmis siihen soppaan?
Oletko valmis heittämään menemään kaiken mitä sinulla on? Koska siihen olet menossa. Valitettavasti.