Lähdin jälleen kerran ovet paukkuen, tällä kertaa viimeisen kerran, tiedän sen. Miehen alkoholismin takia suhde ollut pahimmillaan yhtä helvettiä. Kaikesta tietenkin syyttää minua. Ei ole asiaa mitä ei olisi elämässäni haukkunut minut, luonteeni, menneisyyteni, ulkonäköni, työn, opiskelut, ystävät, äitini ja veljeni (joita ei koskaan edes tavannut). Pettämisestä syyttänyt myös, narsistiksi haukkunut. Lyönytkin on. Velkaakin minulle on. Mies itse keski-ikäistyvä, työtön alkoholisti. Itsellänikin oli suhteen alussa alkoholiongelmaa, joten asioiden realistinen hahmottaminen oli hakusessa. Mutta olen ollut itse nyt viikkoja selvinpäin ja voimauttanut itseäni, alkanut nähdä asiat niinkuin ne on. Olen niin rikki, niin vihainen ja turhautunut miten väärä kuva miehellä minusta voi olla. Niin vihainen siitä kuinka paljon annoin, en varmasti täydellinen ollut mutta kaikkeni yritin, oikeasti rakastin, enemmän kuin ketään muuta. Ei ketään kenelle puhua. Mitä voin tehdä kaikelle tälle turhautuneelle ja tukahtuneelle raivolle ja vihalle mitä olen tuntenut kun olen huomannut ettei hän ollut mitä luulin sekä kuunnellessani hänen 'totuuksiaan' minusta? Ja raivolle siitä kun minua on kerta toisen jälkeen loukattu, energiaani viety, haastettu riitaa pikkuasioista, levitelty perättömiä juttuja? Miten voisin olla välittämättä miehen mielipiteestä, päästää henkisesti irti, olla vahva? :(
Niin vihainen
loppuun kaluttu
4223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuttu tunne kun mies haukkuu kaikkea mitä itseen liittyy ja syyttää kaikesta vain naista. Itsessä ei koskaan mitään vikaa.
Itsekkin aikoinaan exääni rakastin ja kaikkeni tein häntä miellyttääkseni, lopulta mies vain talloi minut siihen pisteeseen, että ajattelin tappaa itseni. Päätin lopettaa ja lähteä suhteesta. Petin ja mies jätti, en kadu tekoani mutten myöskään ole tekoa toistanut seuraavien kohdalla.
Kääntyi elämä nousuun kun miehestä eroon pääsin.
Et voi väistää tulevaa. Susta tulee katkeroitunut absolutisti joka tarttuu uudelleen pulloon ja vuodattaa jokaiselle baarihoidolle "narsistiexästään" räkälässä.
Kannattaa ottaa itseään niskasta kiinni ja varsinkin miestä, jos noin on. Jos miehesi todella rakastaa sinua, hän ei tekisi tuollaisia.. Mutta toisaalta kannattaa myös miettiä syitä miksi miehesi tekisi tuollaista jos sittenkin rakastaa? Hän ei selvästikkään luota sinuun jos epäilee tuollaisia ja uskoo joihinkin valheisiin. Ilman luottamustahan mikään suhde ei toimi. Jos vain mahdollista kannattaa keskustella ihan rauhassa ja miettiä miten asioita voisi parantaa.. Että voiko tuosta enää selvitä. Tappeleminen ei kuitenkaan auta vaikka riidelläkkin voi rakentavasti. Alkoholista täytyy päästä eroon jos selvitä meinaat hänen kanssaan.. kohtuus kaikessa:). Jos ei pysty selviämään tilanteesta niin ei sitten ei pysty. Voisit jutella jollekkin johon luotat? vanhemmillesi tai veljellesi? Jos haluat vain unohtaa hänet koita saada muuta ajateltavaa.. aika auttaa kyllä. Eiköhän mies itsekin ymmärrä lopulta että on toiminut väärin ja sinähän olet vahva! olet kestänyt tuon kaiken ja sinä et ole tehnyt mitään väärää ilmeisesti. Terveisin 17v nuori mies joka nyt vain päätyi tänne etsien ratkaisua omaan pulmaansa (:
Röyh. kiva lukee tälläsii juttui jossa mies on täysi mulk..ku. Kas kun kiva mies ei kelpaa kenellekkään. tuntuu et kaikki naiset seurustelee narsistin kanssa. Onko ystävällisyys, mukavuus ja rauhallisuus ihan turhia ominaisuksia miehessä kun kenellekkään ei kelpaa sellanen mies.?