Häiriköivä exä ja henkistä väkivaltaa

Mikset sulje numeroasi ja ota vaikka prepaid liittymää jolloin saat uuden numeron ja jota ei sitten kannata kaikille jaella. Prepaid on halpa ja saat nopeesti uuden numeron siksi aikaa kunnes pääset siitä exästä eroon. Poliisi ei tee mitään ennen kun henkesi on vaarassa tai se oikeesti tekee sulle jotain pahempaa. Suomen laki on katsos niin perseestä siinä mielessä.

Häirintää kokeneena havaitsin, häirikkö tuntui odottavan aina tietynlaista käytöstä.
Kun tein jotakin eri tavoin, hän hämmentyi.
Reaktio, suutun tai pelästyn, joku kerta voita rajasi.
Kuvittele huippusiisti henkilö, joka odottaa muiltakin samaa, laita välillä yllesi likainen t-paita.
Olet kiusaantunut hänen takiaan, älä näytä sitä, ole vapautunut ja iloinen.
Tämä neuvo, ole ettet huomaa ei tepsi kaikkiin.
Esimerkiksi hän odottaa, olet yksin tietyissä tilanteissa, sitten oletkin muiden kanssa.

Hae lähestymiskieltoa, siihen et tarvitse poliisia etkä asianajajaa. Ystäväsi voivat todistaa rikkomisesta.

Vaihda paikkakuntaa ja IRTI KOKO JÄTKÄSTÄ JA HÄNEN VAIKUTUSPIIRISTÄÄN. Maisemanvaihdos on ainoa, mikä saa asiat muuttumaan. Kun et kuulu tämän tyypiin reviirialueeseen ts. ette asu samassa kaupungissa, hän ei pysty vaikuttamaan siihen, mitä sinusta puhutaan. Haet vaikka opiskelemaan jonnekin pienempään kaupunkiin.

Vaihda numero ja ota salainen liittymä :) Annat vain tutuille, joille haluat numeron antaa. Lähestymiskielto?

Minuakin hullu exä häiriköinyt nyt kohta kolmatta vuotta. Kantasuomalainen peräkammarin poika. Seuraa, soittelee, jättää oveni taakse lahjoja, tekstailee joka saatanan päivä. Ihan kuuro kun kysyn miksei kunioita minua? Miksi tekee näin?

En halua vaihtaa asuntoa koska nykyinen sopii kukkarolleni. Ei tosiaan huvita antaa periksi jollekin kusipäälle. Puhelinnumeroa en ole vaihtanut koska jokainen tekstari on todiste mitä hän tekee mulle. (Viestien ei tarvitse olla loukkaavia, ollakseen häiriköintiä, toivon). Olen jo useamman kerran sanonut sen exälleni ihan suoraan miksi en vaihda numeroa. Mutta hän se vain tekstailee. Ihan pimee! Mikään taktiikka tai logiikka ei tunnu menevän läpi. Ei edes se kun suoraan kysyn "Missä vitussa sun itsekunioitus?".

Miksi uhrin pitäisi olla aina se, joka nöyrtyy ja joustaa? Sitähän stalkkerit hakee. Samoin kuin noi joukkoraiskaajat. "Nöyrry ja pelkää, elä piilossa, pönkitä mun egoa".

Kolmatta vuotta nyt tätä paskaa. En tosiaan jaksaisi. Ihan samantekevää olenko niinkuin en huomaisi tai haukunko jätkän lyttyyn. Kiroanko tai yritänkö puhua järkeviä. Jätkä vain jauhaa samoja asioita kolmatta vuotta. Käy oven takana jättämässä "lahjoja", tekstailee joka saatanan päivä ja lässyttää kuin olisimme vielä yhdessä. Soittelee ja yllättäen on kadun toisella puolella tai samassa bussissa.

Miksi en ole mennyt poliisille? Mitä vittua joku parin kk lähestymiskielto mua auttaisi?
Enkä tiedä missä tyyppi asuu, joten minne ne polliisisedät voisi lähettää? Ja ennenkaikkea pelottaa, ettei kukaan ota mua vakavasti kuitenkaan. Mielenrauha on mennyttä. Eikä koskaan tullut sitä unelmaa lapsien kera, josta joskus haaveilin.

Kylmä ja epänormaali suhde, jossa olin koin olevani enemmän satunnainen tuttava kuin rakas. Kaikki puhuminen meni kuuroille korville. Päälle vielä tämä helvetti eron jälkeen.

Mitä miesten päässä liikkuu? Haluatteko itse jonkun pimeen roikkujan peräänne? Sekö olis rakkautta? Suhde ei merkkaa mitään, kunnes toinen kehtaa lähteä ja sit sitä muka "rakkauden" tähden vainotaan toista vuodesta toiseen. Joka stalkkerilla omat pimeät syyt. Välillä tekee mieli houkutella tyyppi ansaan ja ampua nappi otsaan. Mut siinä tulis kustua omakin elämä.

Itsehän tuon aiheutit, niin kai itse myös kannat vastuun? Pitäsikö veronmaksajien antaa sinulle rahaa johonkin?