Nenään menee vettä!

Kaksi (tai laskutavasta riippuen kolme) kikkaa tuohon on. Yksi (a), puhalla nenän kautta ilmaa ulos käännöksen aikana. Ulos purkautuva ilma työntää veden ulos. Kun totut tuohon, voit vähentää puhaltamasi ilman määrää, kunnes (1b) pystyt pelkästään puhaltamaan tarpeeksi painetta nenään jotta vesi pysyy ulkona (mutta et puhalla vielä ilmaa ulos).

Se toinen kikka on olla uimatta takaperin. Nenähän tuossa liikkuu koko ajan päälaen suuntaan, kun käännöksen tekee riittävällä nopeudella ja uintinopeus ohjataan kääntymään. Nykyään opastan volttia tekemään seuraavasti. Käännös on yksi jatkuva liike, mutta lukemisen helpottamiseksi jaan sen kolmeen osaan. Pinnasta käänny normaalista vauhdista sukeltamaan suoraan alas - eli kroolin tapauksessa leuka rintaan ja pää lähteekin seuraamaan normaalirytmistä käsivetoa ja nopea lantion taitto. Tätä kannattaa harjoitella ihan sukeltamalla uinnista, eli tehdä vain käännökseen menoa. Kun tuolla pääset helposti sukeltamaan, niin seuraavaksi kokeile lantion taituttua molemmin jaloin potkaista alas (delffiinipotkumainen liike).

Tästä seuraava vaihe on tärkeä: Yleensä aloitteleva kääntyjä yrittää tässä vaiheessa ikään kuin heittää jalkoja kaaressa vartalon yli. Vartalon oikaiseminen kuitenkin pysäyttää käännösliikkeen ja vedestä nousevat jalat painavat vartaloa pohjaan päin kelluvuuden äkillisesti heiketessä. Sen sijaan vedetään polvet ja jalat niin nippuun rintakehän eteen kuin mahdollista. Koska vartalon pyörimismomentti ja massa säilyy, säteen pienentyessä pyörimisnopeus lisääntyy.

Lopulta, pyörimisliikkeen ollessa jo hyvässä vauhdissa, irroita leuka rinnasta ja aloita vartalon oikaisu. Kun liike on jo melkein kokonaan ympäri, aloita oikaisemaan jalkoja ja pyri pääsemään liikkeelle ilman, että jäät asettelemaan jalkoja seinään. Mikäli tuossa kohtaa ei tule kammoa päälle (happi EI LOPU käännöksen aikana - hapen loppumisen tunne johtuu hiilidioksiidista veressä) niin harjoitteluvaiheessa voi tosin hetkeksi (noin 0,1 s) pysähtyä, tarkistaa jalkojen asennon ja selän suoruuden.

Osa suosittelee, että volttikäännöksestä tulisi aina lähteä selällään liikkeelle ja krooliuinnin tapauksessa kääntyä vatsalleen liu'un aikana. Toiset taas suosittelevat käännöksen aikana ympäri kääntymistä. Koska toisen käännösakselin poisjättäminen yksinkertaistaa liikettä, volttikäännöstä kannattaa harjoitella siten, että seinään uidaan kroolia (vapaauintia) ja seinästä lähdetään uimaan selkäkroolia (selkäuintia).

Yleisimmät sudenkuopat: Hengitys edestä juuri ennen käännöstä. Ai mikä vallan ja voiman tunne nostaa pää ylös, vetää keuhkot täyteen happea (joka ei missään nimessä ole vaarassa loppua) ja paiskata sitten pää alas! Pään nostaminen ylös laskee lantion vastaavasti alas, vauhti pysähtyy ja siinähän sitten yritetään räpeltää vartaloa ympäri. Parempi hengittää vaikka käännöksen aloittavaa vetoa edeltävällä vedolla (vielä parempi yhtä vetoa aiemmin, jolloin käännösliike on "ehjä" kiertoliikkeistä). Toinen on "suoran" voltin tekeminen ja kääntyminen mahalleen päädyssä volttiliikkeen päädyttyä (hidasta). Juurikaan parempi temppu ei ole kääntyä mahalleen ponnistuksen aikana, jolloin ponnistusvoimasta iso osa purkautuu kiertoliikkeeseen eikä eteenpäin menoon. (Toisin sanoen, kroolista krooliin käännöksessä käännytään joko liu'un aikana tai sitten samanaikaisesti pitkittäisen ja poikittaisen akselin ympäri voltissa.)

Ja lopuksi täytyy vielä mainita, että alkuperäisen ongelman - veden nenään menemisen - ratkaisemiseksi on olemassa myös teknisiä apuvälineitä, eli nipistin nenään niin sieraimet pysyvät kiinni. Näitä on myynnissä urheilukaupoissa ja ehkä marketeissakin.

Nenäklipsi on keksitty -.- ja muutenkin jos uit niiin kyllä siinä nenään vettä voi mennä..:)

Mulla on täysin sama ongelma. Pidän sukeltaessa aina nenästä kiinni, eikä se oo mua haitannu koskaan vapaa-ajalla. Koulu-uinnit oli aina kamalia, kun olin ainoa, jolla meni nenään vettä. Nenäklipsiä olen kokeillut, mutta silloin meinasin ihan oikeasti hukkua kesken koulujenvälisten. En saanut henkeä enää ollenkaan.
Olen yrittänyt opetella sukeltamaan, ja nykyään pystynkin jo jotenkuten liukumaan niin, ettei nenää mene vettä. Muutoin pidän kyllä aina nenästä kiinni. Ei sille vaan voi mitään.

Mulla kans sama. Hyppäsin 4 metristä ja se ei ollu kovin mukava kokemus sillä kun pääsi veteen nenään meni vettä. Yritin puhaltaa nenän kautta ulos mutta se ei jotenkin onnistunut, kun tuli niin kovalla vauhilla alas. Siksi en hirveästi tykkää hyppiä korkealta, vaikka kovasti haluaisinkin.

Mulla on sama ongelma. Paitisi etten voi tehdä mitään veden pinnan alla ilman että menee vettä nenään. Hengissä olen vielä tähän asti säilynyt että en ole hukkunut vielä, mutta siis teimpä mitä tahansa, vaikka vaan menen veden pinnan alapuolelle ja puhallan vettä sieraimista niin silti menee vettä nenään. Itse vihaan sitä kun kitalakeen alkaa veden takia sattumaan, ja mulla ei vaan mikään toimi. Ainut kikka mikä satunnaisesti toimii on nenän nyrpistäminen, pitänee harjoitella sukellusta vielä. Mutta kun sitä on tässä pienen elämäni ajan harjoitellut enkä missään vaiheessa oppinut niin tokkopa ikinä sukeltelen tuolla altailla niinkuin mun muut perheen jäsenet. Lisäksi, en pääse vesipuistoihon ennen kuin mut voi heittää miten päin vain veteen ja pääsen pintaan. Haluan oppia suleltamaan ilman apuvälineitä joten klipsi ei ole vaihtoehto.

Miten kainilla ei mee vettä nenään

Miten kaikilla ei mene nenään ihan noloa pitää hypyn aikana nenästä kiinni varsinkin ku oon poika

Pidä nenästä kii :/ itellä toimii aina

itellä sama ongelma ja sen takia en korkealta paljon uskalla hyppiä mutta kun jostain parista metristä hyppää niin eikö siinä lähde nenäklipsi irti ja käsikään ei pysy nenällä jos on märkä käsi

Miten joillakin ei mene vettä nenään voiko joku vastata

Pidä nenästä kiinni