Intissä ainakin hoonattiin sitä piippua sillalla ja musitaakseni harjallakin. Jotkut sitten tunkee piipun läpi niillä "huopanappuloilla" ja vain niin, että luodin kulkusuunnassa, jotta ei se menosuunnassa irronnut paska siinä muka naarmuta kun vetää puikon takaisin.
Itse kyllä hoonaan kivaarini piippua ihan surutta ja käytän toisinaan messinkiharjaa. Pääasiahan tässä operaatiossa on se, ettei rihlat peitu skeidaan ja se, ettei se luoti paskaisessa piipussa paskan kanssa kulkiessa tee sitä tuhoa.
Olen siis sitä mieltä, että piippu pitää puhdistaa kunnolla ja maalaisjärkeä käyttäen, eikä mitään silkkihansikkain yhteen suuntaan työntäen.
Miten te puhdistatte?
MIten kivääri tulee puhdistaa?
Clean riffle
28
7083
Vastaukset
- röörirepe
Jos käyttää sillaa tai jotain muuta kuin huopanappuloita niin patruunapesän kautta hieman hankala putsata, itse putsaan piipunsuun kautta, en jynssää tolkuttomasti, varsinkin viispilkkuseiska surkea putsata kun niin ohut "pilli", putsaukseen olen myös käyttänyt wc-paperia tai talouspaperia, sitä niin monesti tiukkoja tötteröitä piipusta läpi putsausöljyn kans että ei enää likaa tartu ja lopuksi kevyt öljyäminen jos tiedän etten ammu heti huomenna uusiksi muuten jätän piipun suht´koht kuivaksi jos ammun muutaman päivän sisällä.
Katsokaas piippuun sisälle hyvässä valossa esim 3-7 kertaisella suurennoksella niin näette kuinka naarmuinen oikeasti piippu on. Joskus käytän messinkiharjaa itsekin mutta harvoin paitsi jos on ampunut pelkkiä lyijyluoteja esim piekkarilla. - näin itse
Ei "oikeinpäin" ole kovinkaan vaikeaa puhdistaa piippua.
Ainakin jos on kyse pulttilukkoisesta aseesta.
Lukko vaan irti ja rassi piippuun.
Pienoiskivääriä puhdistan "laas-tikkuun" käärityllä sillatupolla jonka työnnän oikeinpäin piipun läpi kerran ja kierrän piipunsuulla irti rassista. Yleensä muutaman tunnin ampumisen jälkeen, niin se yksi kerta riittää.
Sen jälkeen aseöljyllä kostutetulla sillalla ja vielä kerran puhtaalla sillalla samoin kuin se ensimmäinen kertakin.
30. kaliberisiin käytän noita "tamppooneita". Ensin kerran puhtaalla, kerran öljytyllä, ja kerran puhtaalla. Ja niin että lukon puolelta sisään ja piipunsuusta tippuu tamppooni pois.- Hoinaaja
Onko haittaa jos jynssää? Armeijassa todellakin opetettiin jynssäämään. Mitä haittaa voisi olla siitä jos "hoonaa" edes takaisin?
- No For Military
Jos vedät piipunsuun läpi edestakaisin saattaa piipunsuu kulua (ja näinhän tapahtuukin tarpeeksi usein toistettuna).
Piipunsuun kuluminen vaikuttaa tarkkuuteen (no eikös armeijan kiväärit olekkin huipputarkkoja osin juuri siksi koska niitä näin on huollettu). - ressu.
Aseen piippua puhdistettaessa on tärkeää, ettei piippu vaurioidu puhdistusvälineiden käytöstä. Patruunapesän ylimenokartio ja piipunsuu ovat tarkkuuden kannalta tärkeitä. Puhdistuspuikkoa työnnettäessä se ei saa töksähtää kartion tai piipunsuun reunoihin. Puikkoa ei saa myöskään hangata reunaan. Kannattaa hankkia puikko-ohjuri, joka ohjaa puikon suoraan ja suojaa kriittisiä kohtia.
Eli hanki kunnollinen puhdistuspuikko,puikko-ohjuri, nailon- ja messinkiharjoja, puhdistuslapun pitimiä, lappuja ym. Kunnon kamat maksavat paljon. Harjoja ei kannata hinkata loppuun asti vaan vaihtaa uusiin kun ne kuluvat puhdistusaineiden syövytyksessä. Puhdistusaineita on kemialliselta koostumukseltaan hyvin erillaisin ja kannattaa lukea valmistajan ohjeet. kovat kamat ovat jossain määrin syövyttäviä ja ne pitää aina neutraloida puhdistuksen jälkeen.
Ase pitäisi puhdistaa aina patruunapesän suunnasta, sillä puikko ohjautuu sitä kautta parhaiten läpi. Kaikkia aseita, kuten AK, ei pysty puhdistamaan patruunapesästä. Tällöin on erityisesti varottava piipunsuun rihloja.
Itse käytän puhdistukseen ensin karstan ja vaippametallin poistoon tarkoitettuja litkuja. Ensin työntelen muutamia märkiä lappuja piipun läpi ja annan liuottaa muutaman hetken. Sitten taas muutama märkä lappu ja kun alkaa puhdistua, niin työntelen märällä nailonharjalla rauhallisesti edes takaisin harjan käydessä joka kerralla kunnolla piipun ulkopuolella. Sitten taas märkiä lappuja ja kun taas alkaa puhdistua niin märällä messinkiharjalla rauhallisesta muutamia kertoja kunnolla läpi harjan käydessä joka työnnällä kunnolla piipun ulkopuolella. Sitten taas märkiä lappuja kunnes on puhdasta. Tämän jälkee kuiva lappu ja sen jälkeen muutama lappu, joka on kostutettu aineella, joka neutraloi puhdistusaineen vaikutuksen. Sitten taas kuiva lappu ja lopuksi muutama öljylappu. Paruunapesä on myös muistettava puhdistaa.
Puhdistusoperaation massiivisuun riippuu ammutuista laukausmääristä. Muutaman laukauksen jälkeen riittää öljylapuilla työntely. Kymmenien tai satojen laukausten jälkeen vaipanpoisto alkaa olla tarpeellista.
Jotkut ovat sitä mieltä, että aseen hinkkaaminen on turhaa työtä. Toiiset taas hinkkaavat asettaan tuntikausia joka laukauksen jälkeen. Jokainen tulee autuaaksi omalla tavallaan...- Hra kapiainen
Kyllä tuo sulla menee jo pilkunnussinnaksi. Jos on laadukas pyssy, vaikka joku Sako, niin paskat sitä tarvii tuolleen sääliä. Normaalia maalaisjärkeä vaan käyttää ja ei anna paskottua kuvin, niin kyllä sen kärsii "hoonata" aina muutaman paukun ampumisen jälkeen. Eri asia sitten jos ihan älyn paskanen, niin sitten kannattaa vaihtaa se puhdistusrasseli siellä piippupäässä, -vaikka sekin vähän kaksiteräinen miekka.
Jos nyt ajatellaan asiaa niin, että se rasseli tvs. irroitetaan aina siellä suuaukkopäässä, niin sehän tarkoittaa sitä, että se paljas metallinen puikko sitten hankaa piippua siinä ulosvetovaiheessa ja sitä ei voi vetää niin, etteikö se osuisi piipun pintaan.
Ihan siis maalaisjärjellä.
-Intin pyssyt on siksi epätarkkoja, kun jokainen vääntelee säätöavaimella ne tähtäimet aina perseelleen kun palvelus loppuu. Säätämällä siihen keskelle mitta-asteikolla,saadaan se suunnilleen kohdalleen. Ja kun sen RK 62:n säätää kohdalleen, niin se on tarkempi kuin normaali kiikarikivääri joita metsästyskäytössä, jos siis ei puhuta tarkkuuskivääreistä.
Maalaisjärkeä siis! - lintuja 1976-2011
Hra kapiainen kirjoitti:
Kyllä tuo sulla menee jo pilkunnussinnaksi. Jos on laadukas pyssy, vaikka joku Sako, niin paskat sitä tarvii tuolleen sääliä. Normaalia maalaisjärkeä vaan käyttää ja ei anna paskottua kuvin, niin kyllä sen kärsii "hoonata" aina muutaman paukun ampumisen jälkeen. Eri asia sitten jos ihan älyn paskanen, niin sitten kannattaa vaihtaa se puhdistusrasseli siellä piippupäässä, -vaikka sekin vähän kaksiteräinen miekka.
Jos nyt ajatellaan asiaa niin, että se rasseli tvs. irroitetaan aina siellä suuaukkopäässä, niin sehän tarkoittaa sitä, että se paljas metallinen puikko sitten hankaa piippua siinä ulosvetovaiheessa ja sitä ei voi vetää niin, etteikö se osuisi piipun pintaan.
Ihan siis maalaisjärjellä.
-Intin pyssyt on siksi epätarkkoja, kun jokainen vääntelee säätöavaimella ne tähtäimet aina perseelleen kun palvelus loppuu. Säätämällä siihen keskelle mitta-asteikolla,saadaan se suunnilleen kohdalleen. Ja kun sen RK 62:n säätää kohdalleen, niin se on tarkempi kuin normaali kiikarikivääri joita metsästyskäytössä, jos siis ei puhuta tarkkuuskivääreistä.
Maalaisjärkeä siis!Ei kai se ole pilkun ***** jos haluaa aseensa puhdistaa pilkun tarkasti, ei piipun putsaaminen piipun suun kauttakaan heikennä tarkkuutta jos huolehtii että ei hinkkaa puikolla piipun suuta pilalle, ihan muilla puikoilla sitä reunaa hinkataan :)
Ja hah..vai on rk 62 tarkempi kuin normaali kiikarikivääri metsästyskäytössä? Nyt kyllä hra kapiaiselta lipsahti sellainen sammakko suusta jotta hohhoijaa..jo ensiksikin rk:n kaliiperi on roikkukaliiperi esim .222 tai .243 rinnalla ja 308:kin parempi vaihtoehto metsätykseen kuin 7.62x39..itse en pidä esim sakon metsästyskivääriä kal .243 win vielä tarkkuuskiväärinä. - 19+20
Hra kapiainen kirjoitti:
Kyllä tuo sulla menee jo pilkunnussinnaksi. Jos on laadukas pyssy, vaikka joku Sako, niin paskat sitä tarvii tuolleen sääliä. Normaalia maalaisjärkeä vaan käyttää ja ei anna paskottua kuvin, niin kyllä sen kärsii "hoonata" aina muutaman paukun ampumisen jälkeen. Eri asia sitten jos ihan älyn paskanen, niin sitten kannattaa vaihtaa se puhdistusrasseli siellä piippupäässä, -vaikka sekin vähän kaksiteräinen miekka.
Jos nyt ajatellaan asiaa niin, että se rasseli tvs. irroitetaan aina siellä suuaukkopäässä, niin sehän tarkoittaa sitä, että se paljas metallinen puikko sitten hankaa piippua siinä ulosvetovaiheessa ja sitä ei voi vetää niin, etteikö se osuisi piipun pintaan.
Ihan siis maalaisjärjellä.
-Intin pyssyt on siksi epätarkkoja, kun jokainen vääntelee säätöavaimella ne tähtäimet aina perseelleen kun palvelus loppuu. Säätämällä siihen keskelle mitta-asteikolla,saadaan se suunnilleen kohdalleen. Ja kun sen RK 62:n säätää kohdalleen, niin se on tarkempi kuin normaali kiikarikivääri joita metsästyskäytössä, jos siis ei puhuta tarkkuuskivääreistä.
Maalaisjärkeä siis!"Intin pyssyt on siksi epätarkkoja, kun jokainen vääntelee säätöavaimella ne tähtäimet aina perseelleen kun palvelus loppuu"
Herra kapiainen ei ilmeisesti ole vielä koskaan työurallaan ollut mukana intin rynkkyjen lopputarkastuksessa? Idioottimainen piipun suunkautta hoonaus on syönyt piipunsuut kartiomaisiksi ja tämä kasvattaa hajontaa. Intin tarkkuuskivääreillä ammutaan mielettömiä määriä laukauksia vuodessa ja puhdistetaan aivan samoilla välineillä kuin rynkyt. Mutta patruunapesän suunnasta. Kumma juttu kun ei ole piipunsuut kartiomaisia niissä.
Aseen kuin aseen pystyy puhdistamaan patruunapesän kautta vetopuhdistuksena. Esim. Boresnake on mainio tuote tähän. - hehtaaripyssy
19+20 kirjoitti:
"Intin pyssyt on siksi epätarkkoja, kun jokainen vääntelee säätöavaimella ne tähtäimet aina perseelleen kun palvelus loppuu"
Herra kapiainen ei ilmeisesti ole vielä koskaan työurallaan ollut mukana intin rynkkyjen lopputarkastuksessa? Idioottimainen piipun suunkautta hoonaus on syönyt piipunsuut kartiomaisiksi ja tämä kasvattaa hajontaa. Intin tarkkuuskivääreillä ammutaan mielettömiä määriä laukauksia vuodessa ja puhdistetaan aivan samoilla välineillä kuin rynkyt. Mutta patruunapesän suunnasta. Kumma juttu kun ei ole piipunsuut kartiomaisia niissä.
Aseen kuin aseen pystyy puhdistamaan patruunapesän kautta vetopuhdistuksena. Esim. Boresnake on mainio tuote tähän.Juu ja hra kapiainen vielä vähemmän tietää metsästyksestä, ei riitä metsästystilanteissa tarkkuus johon intin rynkyillä pääsee, siellähän kympin ympyrä taulussa tolkuttoman suuri esim. teeren kuolettavan alueen kokoon nähden.
- Hra kapiainen
hehtaaripyssy kirjoitti:
Juu ja hra kapiainen vielä vähemmän tietää metsästyksestä, ei riitä metsästystilanteissa tarkkuus johon intin rynkyillä pääsee, siellähän kympin ympyrä taulussa tolkuttoman suuri esim. teeren kuolettavan alueen kokoon nähden.
No intin pyssyt nyt on seuloja, kun niillä ammutaan niin paljon vrt. normaalissa metsästyksessä käytettyyn kivääriin. Tottapuhuen: Löystyneistä petauksista se hajonta johtuu,ei piipusta, vaan piipun värähtelystä. Ja Rk 62 on "rynkky",eli kyllä se pikkasen kuormittuu ja lämpenee siinä erilailla kuin perus kivääri metsästyksessä, koska rynkyllä ammutaan sarjaakin. Ja mitä enemmän ammutaan, sen enempi tietty buunataan ja kuluuhan se kivääri siinä. Normaalia kivääriä ei putsata niin paljoa että se menisi pilalle putsaamisessa, tekipä sen sitten miten päin tahansa, mutta paljaalla puikolla hangatessa se menee naarmuille varmana. Sama intin tarkkuuskiväärissä, eli laukausmäärät pienet vrt. RK 62 ja vähemmän siksi putsataan, eli säilyy hyvänä pitempään.
Kyllä itse ennemmin vedän puikon takaisin sillan kanssa kuin naarmutan piippua paljaalla puikolla poisvetovaiheessa -mutta tehkää te miten tahdotte:) - Hra kapiainen
hehtaaripyssy kirjoitti:
Juu ja hra kapiainen vielä vähemmän tietää metsästyksestä, ei riitä metsästystilanteissa tarkkuus johon intin rynkyillä pääsee, siellähän kympin ympyrä taulussa tolkuttoman suuri esim. teeren kuolettavan alueen kokoon nähden.
Kuka tässä mistään kympin ympyröistä on puhunut?
Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta. Jos annan piipun jähtyä, vaikka lippaallusen, eli 30 patruunaa saan tikkuaskiin, mikäli siitä askista enää on mitään jäljellä. -Petauksista se on kiinni ja aseen yleiskunnosta sekä ampujasta. Normi kivääri lämpenee, enempi kuin rynkky, joten osumapiste muuttuu enempi.
Kyllä tornifirman pyssyt on tarkkoja! - 3+12
Hra kapiainen kirjoitti:
Kuka tässä mistään kympin ympyröistä on puhunut?
Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta. Jos annan piipun jähtyä, vaikka lippaallusen, eli 30 patruunaa saan tikkuaskiin, mikäli siitä askista enää on mitään jäljellä. -Petauksista se on kiinni ja aseen yleiskunnosta sekä ampujasta. Normi kivääri lämpenee, enempi kuin rynkky, joten osumapiste muuttuu enempi.
Kyllä tornifirman pyssyt on tarkkoja!"Löystyneistä petauksista se hajonta johtuu,ei piipusta, vaan piipun värähtelystä."
Höpönlöpön. Petauksilla ole mitään merkitystä kun kyseessä on lyhytpiippuinen muovitukkinen ase.
"Sama intin tarkkuuskiväärissä, eli laukausmäärät pienet vrt. RK 62 ja vähemmän siksi putsataan, eli säilyy hyvänä pitempään."
Ei pidä paikkaansa. Intin tarkkuuskivääreillä ammutaan huomattavasti enemmän laukauksia kuin yksittäisen sotilaan henkilökohtaisella rynkyllä samassa ajassa. Tarkka-ampujakoulutettavat ampuvat mielettömiä määriä koulutuksessaan. Monesti useita satoja laukauksia per koulutuspäivä. Lisäksi harjoituskäytössä olevat kiväärit eivät ole samalla tavalla henkilökohtaisia kuin rynkyt, vaan niillä ampuvat myös varusmiehet, jotka eivät tarkka-ampujan koulutusta saa mutta joiden koulutukseen ko. aseen käyttö sisällytetään.
"Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta."
Melkoista liioittelua. Edes sotilasammunnan SM-mitalistit eivät ammu noin pientä kasaa. Heikkonäköisimmät varusmiehet eivät näe kolmensadanmetrin radalla edes taulua. Ne jotka näkevät tuskailevat tähtäämisen kanssa kun jyvä peittää koko kohteen alleen. Sinä väität näkeväsi tulitikkuaskin kokoisen maalin ja vielä osuvasi siihen.... Aseesta ja patruunasta aiheutuva ampujasta riippumaton hajontakin on tuolla matkalla jo reilusti kymmenen sentin paremmalla puolen. Vaikka "rynsesterisi" olisi tuettu täysin liikkumattomaksi, se ei ampuisi tikkuaskin kokoista kasaa 300 metristä. - Piimäkessu
Hra kapiainen kirjoitti:
Kuka tässä mistään kympin ympyröistä on puhunut?
Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta. Jos annan piipun jähtyä, vaikka lippaallusen, eli 30 patruunaa saan tikkuaskiin, mikäli siitä askista enää on mitään jäljellä. -Petauksista se on kiinni ja aseen yleiskunnosta sekä ampujasta. Normi kivääri lämpenee, enempi kuin rynkky, joten osumapiste muuttuu enempi.
Kyllä tornifirman pyssyt on tarkkoja!Kyllä ite ammun vanhalla Pystykorvalla M-27 siis 7,62-53R ni 600 metriin tupakki askiin 5 paukkua ja samaan reikään vielä , kuule!!!
Notta näin. - Hra kapiainen
3+12 kirjoitti:
"Löystyneistä petauksista se hajonta johtuu,ei piipusta, vaan piipun värähtelystä."
Höpönlöpön. Petauksilla ole mitään merkitystä kun kyseessä on lyhytpiippuinen muovitukkinen ase.
"Sama intin tarkkuuskiväärissä, eli laukausmäärät pienet vrt. RK 62 ja vähemmän siksi putsataan, eli säilyy hyvänä pitempään."
Ei pidä paikkaansa. Intin tarkkuuskivääreillä ammutaan huomattavasti enemmän laukauksia kuin yksittäisen sotilaan henkilökohtaisella rynkyllä samassa ajassa. Tarkka-ampujakoulutettavat ampuvat mielettömiä määriä koulutuksessaan. Monesti useita satoja laukauksia per koulutuspäivä. Lisäksi harjoituskäytössä olevat kiväärit eivät ole samalla tavalla henkilökohtaisia kuin rynkyt, vaan niillä ampuvat myös varusmiehet, jotka eivät tarkka-ampujan koulutusta saa mutta joiden koulutukseen ko. aseen käyttö sisällytetään.
"Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta."
Melkoista liioittelua. Edes sotilasammunnan SM-mitalistit eivät ammu noin pientä kasaa. Heikkonäköisimmät varusmiehet eivät näe kolmensadanmetrin radalla edes taulua. Ne jotka näkevät tuskailevat tähtäämisen kanssa kun jyvä peittää koko kohteen alleen. Sinä väität näkeväsi tulitikkuaskin kokoisen maalin ja vielä osuvasi siihen.... Aseesta ja patruunasta aiheutuva ampujasta riippumaton hajontakin on tuolla matkalla jo reilusti kymmenen sentin paremmalla puolen. Vaikka "rynsesterisi" olisi tuettu täysin liikkumattomaksi, se ei ampuisi tikkuaskin kokoista kasaa 300 metristä.Ole puusilmä hiljaa jos et tiedä mistä puhut.
En minä tikkuaskiin ammukkaan, vaan tulitukkuaskin kokoiselle alueelle.
Mitä tukin valmistusmateriali muuten liittyy petauksiin? - pystykorvat
Piimäkessu kirjoitti:
Kyllä ite ammun vanhalla Pystykorvalla M-27 siis 7,62-53R ni 600 metriin tupakki askiin 5 paukkua ja samaan reikään vielä , kuule!!!
Notta näin.Sama täällä, mutta minä en ammukaan 600 metristä tulitikkuaskiin vaan tulitikkuaskia pienempään alueeseen. kymmenen laukausta, kaksikymmentä sekuntia ja kaikki pienessä läjässä. Kyllä vanha pystykorva tarkka peli on, siinä jää tornirynkyt toiseks, sellaisia lelujahan ne on, 3oo metriin jo tippuu luoti noin puol metriä niin kyllä se aikamoinen kaaripyssy on. Pilviin saa tähdätä ennenkuin viiteen-kuuteensataan saa edes luodin kopsahtamaan.
- Sa Int Suck
Hra kapiainen kirjoitti:
Kuka tässä mistään kympin ympyröistä on puhunut?
Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta. Jos annan piipun jähtyä, vaikka lippaallusen, eli 30 patruunaa saan tikkuaskiin, mikäli siitä askista enää on mitään jäljellä. -Petauksista se on kiinni ja aseen yleiskunnosta sekä ampujasta. Normi kivääri lämpenee, enempi kuin rynkky, joten osumapiste muuttuu enempi.
Kyllä tornifirman pyssyt on tarkkoja!> Ja kun sen RK 62:n säätää kohdalleen, niin se on tarkempi kuin normaali kiikarikivääri joita metsästyskäytössä, jos siis ei puhuta tarkkuuskivääreistä.<
>No intin pyssyt nyt on seuloja, kun niillä ammutaan niin paljon<
> Tottapuhuen: Löystyneistä petauksista se hajonta johtuu,ei piipusta, vaan piipun värähtelystä. <
Eli edelleen noi intin vehkeet on siis tarkkoja kun tarpeeksi oikeen kapiainen sitä selittää :)
Tarkka laukaus on se kun osuu kerran siihen mihin yrittää.
Ase on silloin tarkka kun sillä osuu useampi peräkkäinen laukaus mahdollisimman pienelle alueelle. No Ei ole kovin tarkka ase sellainen jolla EHKÄ pystyy ampumaan 3 Moa:n (3 kulmaminuuttia) kasan. Siis silloin olisi noin 8 cm 100 metriltä... - Jonkinlainen ampuja
Hra kapiainen kirjoitti:
Ole puusilmä hiljaa jos et tiedä mistä puhut.
En minä tikkuaskiin ammukkaan, vaan tulitukkuaskin kokoiselle alueelle.
Mitä tukin valmistusmateriali muuten liittyy petauksiin?Tarkalleen kirjoitit:
"Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta. Jos annan piipun jähtyä, vaikka lippaallusen, eli 30 patruunaa saan tikkuaskiin, mikäli siitä askista enää on mitään jäljellä. "
Siis tämä tarkoittaa, että kun asetan tikkuaskin 300m:n päähän radalla, niin ammut sen paskaksi. Sitä tuo "tulitikkuaskiin" tarkoittaa.
Mutta oli miten oli, normaalilla jaettavalla patruunalla 300 m päässä ei RK:lla ammuttu 5 laukauksen kasa pysy sillä tikkuaskin kokoisella alueella.
Jo sääolosuhteet ja patruunan ominaisuudet vaikuttavat niin paljon.
Jos sinulla pysyy, niin tervetuloa sotilas-SM maastokilpailuihin ensi keväänä.
Ammattimiehiä sinne kaivataan näyttöjä antamaan. - 3+12
Jonkinlainen ampuja kirjoitti:
Tarkalleen kirjoitit:
"Itse ammun omalla "rynsesterilläni" 300m radalla tulitikkuaskiin 5 panosta. Jos annan piipun jähtyä, vaikka lippaallusen, eli 30 patruunaa saan tikkuaskiin, mikäli siitä askista enää on mitään jäljellä. "
Siis tämä tarkoittaa, että kun asetan tikkuaskin 300m:n päähän radalla, niin ammut sen paskaksi. Sitä tuo "tulitikkuaskiin" tarkoittaa.
Mutta oli miten oli, normaalilla jaettavalla patruunalla 300 m päässä ei RK:lla ammuttu 5 laukauksen kasa pysy sillä tikkuaskin kokoisella alueella.
Jo sääolosuhteet ja patruunan ominaisuudet vaikuttavat niin paljon.
Jos sinulla pysyy, niin tervetuloa sotilas-SM maastokilpailuihin ensi keväänä.
Ammattimiehiä sinne kaivataan näyttöjä antamaan.Näinpä juuri.
Puolustusvoimat kirjoittaa aseesta ja patruunasta riippuvasta hajonnasta seuraavaa:
"Uuden rynnäkkökiväärin 10 laukauksen hajontakuvio on 150 metrin matkalla halkaisijaltaan aina alle 15 senttimetriä ja käytännössä yleensä alle 10 senttimetriä"
Tukin materiaali liittyy piipun petaamiseen siten, että puu "elää" aina hieman mm. ilmankosteuden mukaan ja siksi puutukillinen ase pitää pedata jonkinlaisen petausmassan avulla ettei elävä puu vääntele piippua mukanaan. Metsästys- ja tarkkuuskivääreissä usein jätetään piippu vapaastikelluvaksi. Polymeeritukin kanssa vastaavaa ilmiötä ei tapahdu ja siksi sellaista asetta ei tarvitse pedata lainkaan. Hra Kapiainen näyttää käyttävän oppimaansa ammattitermiä ymmärtämättä lainkaan mitä se tarkoittaa.
- Ei hifistelijä
Mulla on sako 85 ss synt. Muutaman kerran on puikko koskenut piippuun puhdistuksessa, eli se pn vissii paskana tuo kivääri sitten? Ja olen hoonannutkin piippua!
- Kannattais hifistell
On. Se on arvotonta romurautaa. Ei kelpaa enää edes armeijanlle harjoituskäyttöön.
- metrikertaametri
Onhan ne intin rynkyt tarkkoja kun niilä osuu aika useasti siihen tauluun joka on leveydeltään sellainen että juuri ja juuri sormen päät reunoja koskettaa kun ojentaa kätensä levälleen, kuntsarin ampuu kun oikein yrittää siihen ison ämpärin kokoiseen mustaan kympin rinkulaan, 100 metriltä..oikein kasapyssyjä ovat.
- Hoonaaja-snaipper
metrikertaametri kirjoitti:
Onhan ne intin rynkyt tarkkoja kun niilä osuu aika useasti siihen tauluun joka on leveydeltään sellainen että juuri ja juuri sormen päät reunoja koskettaa kun ojentaa kätensä levälleen, kuntsarin ampuu kun oikein yrittää siihen ison ämpärin kokoiseen mustaan kympin rinkulaan, 100 metriltä..oikein kasapyssyjä ovat.
Joo, vaan se oli teillä b- ha c- miehillä varmaan joku leikkipyssy ja reijät oli ammuttu jo valmiiksi?
NO mutta: metsästäjä ei voi putsata pyssyään pilalle puhdisti sen miten vain, ellei kyse neuroosista! - metrikertaametri
Hoonaaja-snaipper kirjoitti:
Joo, vaan se oli teillä b- ha c- miehillä varmaan joku leikkipyssy ja reijät oli ammuttu jo valmiiksi?
NO mutta: metsästäjä ei voi putsata pyssyään pilalle puhdisti sen miten vain, ellei kyse neuroosista!Joo varmaan oli leikkipyssy mutta kyllä ihan A1 oltiin ja vuosi -83.
Vielä silloin saatin ampua lippaallinen suomi koopella ja 7.62x53R:lläkin paukuteltiin suolla.
Kyllähän niissä tarkkuus ihmisen tappamiseen riittää hyvinkin.
Itse en putsaa kivääriä joka kerta kun mettästä tulen sillä melkeinpä joka päivä jonkinmoisen kierroksen teen ja joskus jopa kaksikin lyhyttä reissua päivässä. Eli aseet ei ehdi syksyisin asekaappiin. Aseen pidän hyvässä ja oikeastaan paksussa rasvassa, tukin ja rautojen väli varsinkin, lukko tietysti sen verran että pakkasellakin toimii. - Joni rampo
metrikertaametri kirjoitti:
Joo varmaan oli leikkipyssy mutta kyllä ihan A1 oltiin ja vuosi -83.
Vielä silloin saatin ampua lippaallinen suomi koopella ja 7.62x53R:lläkin paukuteltiin suolla.
Kyllähän niissä tarkkuus ihmisen tappamiseen riittää hyvinkin.
Itse en putsaa kivääriä joka kerta kun mettästä tulen sillä melkeinpä joka päivä jonkinmoisen kierroksen teen ja joskus jopa kaksikin lyhyttä reissua päivässä. Eli aseet ei ehdi syksyisin asekaappiin. Aseen pidän hyvässä ja oikeastaan paksussa rasvassa, tukin ja rautojen väli varsinkin, lukko tietysti sen verran että pakkasellakin toimii.-83 oli niitä vanhoja rynkkyjä.
- l-h
Vielä silloin saatin ampua lippaallinen suomi koopella/// niin ammuttiin 3/67 krh--ssa sakylassakin emmalla ja stenilla ja raskaalla kk lla
kivasti nousi valojuovat yli porsaanharjun...ihan kuten jenkit sanoo---sprey and prey
paljon vain lyijya ilmaan--joku saattaa sattua.
olihan se osumistarkkuus sodassakin jotain 20000 patia ilmaan ja YKSI kaatunut vihollinen, paitsi tietysti simo hayhalla one shot one kill.. - Molempi parempi
Uusia pysyjä kärsii putsata molemmin päin. Ei niitä niin pajoa kannata puhdistaa tai niin harvoin, että olisi mahdollista pilata piippu puhdistamiselle.
- Ammuskelija.
Ase puhdistetaan aina patruunapesästä piippuun päin, mikäli mahdollista. Joka muuta väittää ei tiedä mistä puhuu.
Kaikkia aseita tulee puhdistaa olimpiipun materiaali mikä tahanha.
- 600m 5kiveä 10:iin.
Ritsoja ei tarvi juur putsailla ja hyvin pelaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik83266MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681838Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5401539Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin751146Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja60966Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s32940Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt208861- 170813
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59796Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3758