Olen ihastunut erääseen ihmiseen ja luulen, että hänellä on myös kiinnostusta minuun. Mutta.. olen ylipainoinen (nyt ei puhuta parista kilosta, vaan paristakymmenestä kilosta). Olen odottanut aloitetta ja pientä flirttailua on tullutkin, mutta voiko kiinnostus olla riippuvainen ylipainosta? En rehellisesti kyllä itsekään rakasta kilojani. Niin se vaan on. Minulla on tosi kauniit kasvot, mutta vartaloni on pullea kuin taikina. :(
Voiko miehen mielipide minusta muuttua, kun olen laihtunut? Jotkut älähtävät nyt, että ei saisi tuolleen ajatella, ja olenkin monen miehen suusta kuullut lähiaikoina olevani viehättävä just tällaisena. Mutta..
Näkeekö mies minut eri tavoin normaalipainoisena? Olen nyt BMIn mukaan merkittävästi ylipainoinen. Vai voiko olla siten, että mies miettiikin, että ilhon kuitenkin takaisin, kun olen napannut hänet?
Voiko miehen silmissä kimallella yhä kuva minusta lihavana? Olen nyt laihduttanut jo terveyssyistä (uhkaava Diabetes) 6 kg,mutta vielä 20 kg, niin olen normaalipainoinen.
Voiko mies menettää mielenkiinnon, vaikka nainen olisikin laiha, jos hän on ollut kerran lihava?
Voiko miehen mielipide minusta muuttua, kun olen laihtunut? Jotkut älähtävät nyt, että ei saisi tuolleen ajatella, ja olenkin monen miehen suusta kuullut lähiaikoina olevani viehättävä just tällaisena. Mutta..
Näkeekö mies minut eri tavoin normaalipainoisena? Olen nyt BMIn mukaan merkittävästi ylipainoinen. Vai voiko olla siten, että mies miettiikin, että ilhon kuitenkin takaisin, kun olen napannut hänet?
Voiko miehen silmissä kimallella yhä kuva minusta lihavana? Olen nyt laihduttanut jo terveyssyistä (uhkaava Diabetes) 6 kg,mutta vielä 20 kg, niin olen normaalipainoinen.
Voiko mies menettää mielenkiinnon, vaikka nainen olisikin laiha, jos hän on ollut kerran lihava?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kokeile kelpaatko sellaisena kuin olet. Jos laihdut ja sitten kelpaisit, niin älä ota sellaista miestä. Miehet on outoja. Onko muut huomanneet sitä, että mies saattaa karttaa läskiä kuin ruttoa, mutta jos joku miehen paras ystävä tyyliin on sitä mieltä, että ulkonäöllä ei ole väliä ja sydän on tärkeintä ja luonne, niin johan muuttuu monella ääni kellossa. Sitten muka ei enää yhtään häiritse..
Ällöttävintä mitä naisessa voi olla on saamattomuus ja itsekurin puute, jotka näkyvät selvimmin juuri ylipainona.
Noin suuressa laihdutuksessa on se vaara, ettei kroppa kuitenkaan palaudu, eli kiinnostus voi kyllä kadota sitten kun sinut 20kg keveämpänä siihen keittiön pöydälle kaataa ja näkee kaikki raskausarvet ja muut löysyydet, joita kovasta laihdutuksesta syntyy.. eli laihdutuksen lisäksi tarvitset kiinteytystä.
Itsekin tiedän pari todella nättiä ruskeasilmäistä naista, mutta ovat sairaan lihavia.. harmi..
Raskausarpia tulee muistakin syistä kuin lihavuudesta, jos et tiennyt. Esim. bodauskin voi aiheuttaa niitä, samoin kuin murrosikä.
Ja se raskaus...
Kyllä se vaan valitettavasti niin menee, että jos mies on itse normaalipainoinen niin kiinnostusta ei romattisessa mielessä synny aina välttämättä ylipainoisia naisia kohtaan. Ainahan on tietysti poikkeuksia. Minun mielestäni ainakin se tekee naisesta heti huomattavasti seksikkäämmän, jos ei ole ylipainoa. Silloin suhde ei jää välttämättä niin helposti kaveritasolle.
"Voiko mies menettää mielenkiinnon, vaikka nainen olisikin laiha, jos hän on ollut kerran lihava?"
En ainakaan minä, ellei puhuta jostain 70 kilon ylipainosta niin, että laihana ihoa roikkuu sitten joka puolella.
Olet laihduttanut jo hienosti. Pudota ihmeessä painoa lisää, jos siltä tuntuu. Muista kuitenkin kohtuus. Ei kaikki ole pelkästään painosta kiinni.
Aloittaja, olet kohdellut omaa itseäsi huonosti, ehkä ollessasi samalla kiltti ja ihana ja ahkera joka suuntaan. Paitsi kuntoilemaan et ole kerennyt tai muuten jaksanut ruveta. Nyt tosiaankin oman terveytesi nimissä, itseäsi auttaaksesi ja arvostaaksesi, jatka laihdutusta ihan hamaan normaalipainoon saakka. Itsehankittu sokeritauti ei ole kiva asia.
Sitten sivutuotteena voivat miehet olla innoissaan kauniiden kasvojesi ja kauniin vartalosi ansiosta. Ja onhan se ihan totta, omakohtaisesti koettua, että ihastuneena laihdutus sujuu hienosti, muuten ei. Mutta se puoli käy kuin käy, oma itsesi ja terve itsensä rakastaminen on nyt pääasia. Eli elämäntaparemontti tiedossa, päiväohjelmaasi täytyy saada liikunnallisemmaksi millä keinolla hyvänsä. Ota vaikka koira?
Jos mies vaikuttaa kiinnostuneelta, niin tuskin ylipainostasi siinä mielessä haittaa on. Elämä on nyt, ei sitten kun on "laiha ja kaunis" tms. höpöä. Anna palaa vaan, kiloja tai ei. Ei kannata odottaa jos kerran kelpaat sellaisena kuin olet. Toiset tykkää muhkummasta. Jos terveyssyistä haluat pudottaa painoasi, niin se on asia erikseen. Nyt on hyvä jatkaa kun olet kerran vauhtiin päässyt.
HIENOA OLET JO ONNISTUNUT ALOITTAMAAN 6 KG TAKANA. Jatka samaa rataa käy tell e miten tahansa..
Oikeesti sairaudet vähenee kun paino laskee. Kannattaa harrastaa tuota
arstilan reseptiä jolla diabetikko nainen laihtui 80 kg 1.5 v aikana
Voiko 20 kg ylipainoisella olla kauniit kasvot.? Taidat nyt liiotella kuitenkin!!
Itse ihastuin tulisesti alkuvuodesta erääseen mieheen.Laihdutuksia oli jo useita takana,mutta aina kilot tuli takaisin,kun söin enemmän kuin kulutin.
Mut mitä ihmettä.Kiloja karisikin puolen vuoden aikana lähes 15.....
Motivaatiota riitti,eikä rakastuneena muutenkaan tuntunut ruoka enää maistuvan entiseen malliin.Hitto,päätin näyttää sekä hänelle että kaikille epäilijöille että NYT LÄHTEE!
Luulin että hoikempi olemukseni olisi se päätavoite,mutta huomattavasti tärkeämpää olikin näyttää oma henkinen lujuus.Purin hammasta ja se kuuluisa suomalainen sisu tuli esiin aina kun olin luovuttaa tai sortua mässäilyyn
Totta kai hoikempi olemukseni hiveli itsetuntoa ja vaatteet solahtivat päälle ilman
tuskan hikeä.Romanssi eli aikansa,mutta ei rehellisesti sanottuna ollut riippuvainen kiloistani.Itse asiassa kiinnostukseni alkoi hiipua jo siinä vaiheessa kun hän puolestaan kiinnostui minusta.
Ehkä hänelle ne kilot olivat Se Este,mutta huomasin että itse olin kehrännyt mielessäni ylipainon olevan este kaikkeen mahdolliseen.Estehän oli juuri oma saamattomuuteni,laiskuuteni,laiskanpulskeuteni,ja juuri sillä henkisellä puolella!
Tsemppiä!Kilot lähtee takuuvarmasti kun vedät rajat itsellesi.Älä kiellä kaikkea vaan salli jotakin.
Hyvää Joulua!
Juurikin näin tällä asenteella !! Vedä rajat itsellesi äläkä kiellä kaikkea ole armollinen itsellesi. Ja kärsivällisyyttä, hitaastikkin voi laihduttaa se sallii silloin enemmän.
Jos muuten elämässä ei oikein mitään tapahdu ja asiat polkee paikallaan, niin ala laihduttamaan!!! Heti kun yksikin kilo on poissa se piristää kummasti ja tuo mielihyvää, että edes jossain kykenee olemaan lujana ja henkistä kanttia löytyy niin tarvittaessa. Eli tavallaan laihduttamisen kautta tsempata psyykettään vaikeimpina aikoina:)))
Sinun kannattaa laihduttaa itsesi vuoksi. Kahdenkymmenen kilon pudottaminen pysyvästi vaatii noin 20 viikkoa eli viisi kuukautta. Siinä ajassa omatkin tunteesi kyseistä miestä kohtaan ehtivät muuttua moneen kertaan.
pitää kelvata sellaisena kuin olet. Mutta liikapaino on aina terveydelle rasite....
En tajua niitä jotka sanovat ettei kannata aloittamaan laihdutusta toisten takia. KAIKKI tietävät että laihat/normaali painoiset saavat paremmin miehiä kuin ylipainoiset ja jos joku haluaa laihuttaa, että ihmiset kiinnostuisivat hänestä niin mitä vikaa siinä on? Itse en voisi kuvitella seurustelevani ruman taikka lihavan naisen kanssa, vaikka hän olisi kuinka mukava. Naisen kuuluu olla kaunis ja miehen komea, jotta he voivat täysin nauttia siitä, niin se on ja on aina ollut ja aina tulee olemaan. Lisäksi laihduttamisesta ei ole koskaan mitään haittaa jos on liika kiloja joten mitä väliä loppujen lopuksi laihduttaako itsensä vai muiden takia jos sen tekemättä jättäminen on kumminkin vielä huonompi asia.
Mutta itse kysymykseen en osaa vastata muutakuin sen, että ainakin on paremmat mahdollisuudet, että mies kiinnostuu.
Nyt olen laihtunut 7.7kg! :)
t.aloittaja
ps. täällä joku viisaasti sanoikin, että mieli ehtii vielä muuttua laihdutuksen aikana. No, tämä ihminen, kehen olin ihastunut, ei enää niin kovin ihastuta. Kaverina haluan hänet pitää, mutta en ehkä koe meidän olevan sopivat toisillemme luonteen puolesta. Ihastuin hänen ulkonäköönsä ja vartaloonsa, mutta nyt huomaan, että luonteemme poikkeavat toisistaan aika paljon. Hieno mies, ei siinä. :)
Olen kuitenkin onnellinen, että tuon ihastuksen myötä sain liikkeelle oman painonpudotukseni. :)
Ja kiitos kaikille kommenteista, aivan loistavia ja hyviä neuvoja annoitte! Kannustus painonpudotuksessa on tärkeää! .:)
Ja on totta, että lihavat eivät ole "saamattomia" välttämättä, vaan päinvastoin, ovat liiankin ahkeria ja tunnollisia muita kohtaan, eli kilttejä. Se sitten kostautuu, että unohtaa itsensä, eikä pidä omasta vartalostaan huolta. Näin kävi minun kohdalla. Olen tosi tunnollinen ja kiltti esimerkiksi töissä ja ystävien kanssa, mutta en muistanut pitää itsestä huolta ja antaa itselle aikaa. :) On tosi kivaa nyt, kun huomaan, että oon laihtunut jo tuon 7.7kg ja alan näyttää jo hoikemmalta ja energiaa on kuin pienessä pitäjässä. :) Olihan sitä aikaisemminkin, mutta kyllä se vaan mieltä kohottaa, kun vatsa katoaa. :D
Tsemppiä kaikille ja ihanaa Joulua kaikille vastaajille!
t. aloittaja
Mielipiteeni tähän on, että jos et kelpaa sellaisena kuin olet, unohda koko mies. Joskus tuntuu ettei miehillä ole mitään muuta kuin kusta päänsä sisällä. On kyllä miehiä, jotka katsovat enemmän sitä luonnetta kuin ulkonäköä, mikä on mielestäni hienoa. Harmi vain että kaikki miehet eivät osaa sitä taitoa.
Nainen, joka toimii miehen mielihalujen mukaan, on mielestäni nöyryyttävää. Oma pää, oma ruumis, omat ajatukset. Niillä kannattaa toimia.
Minäkin tunsin hoikan pojan, josta pidin siis tosi ihastunut olin....Ei nähty aikoihin, kun molemmat saimme omat kullat hän hoikkuudestaan ja minä pyöreydestäni huolimatta.. Viime syksynä tavattiin pitkästä aikaa ja hän oli n.30-40 g ylipainoinen, terveys huonona ja henki pihisi.. Ei tuntunut samalta ihmiseltä ollenkaan. Muuttaisko ne läskit myös sisäistä minää, entä kun ne sulaa miten silloin on ?
Kylläpä ne läskit muuttaa sisäistä minääkin, ainakin omalla kohdallani. Kun lihoin reilusti väheni kaikki harrastukseni ja aktiivisuuteni ihmissuhteissa. Kaverit kyllä onneksi pysyivät. Nyt kun olen laihtunut lähes entiseen painooni, en todellakaan ole sama ihminen kuin ennen lihomista. Itseinho on jäänyt, halveksun iteäni. En voisi kuvitellakkaan yrittäväni enään tutustua naisiin, kuten ennen lihoamistani. Itseluottamus on kaikilla elämän alueilla alhaisemmalla tasolla.