Ihmisen elämä on pätemistä, vallan tavoittelua, erilaisia väkivallan muotoja, juutalaisten väkivaltaleffojen katsomista, naisten miniseksuaalisuuden herättämistä, päihteitä, tehotonta ja väärää terveydenhuoltoa, salattuja ja vaiettuja epäoikeudenmukaisuuksia ja muuta sellaista.
Rankkaa tämä kaupungissa asuminenkin kun ei voi ikinä edes huutaa eikä laulaa tms. ilman että joku häiriintyisi. Ihmisen pitäisi kuitenkin päästä käyttämään ääntään.
En oikein jaksa. Ehkä minun pitäisi omistaa elämäni jollekkin universaalisesti hyvälle asialle kuten kovaosaisten ihmisten auttamiselle. Muuttaisin sitten jonnekkin melko kauas pois. Siellä ei olisi sitten sukulaisiakaan lähellä joten ei olisi ketään joka rakastaisi minua suuremmin mutta tähän paikalliseen oravanpyörään pätemiseen pääseminen tuntuu vaivaan nähden melko tyhmältä ja myöskin oman potentiaalini hukkaamiselta.
Rankkaa tämä kaupungissa asuminenkin kun ei voi ikinä edes huutaa eikä laulaa tms. ilman että joku häiriintyisi. Ihmisen pitäisi kuitenkin päästä käyttämään ääntään.
En oikein jaksa. Ehkä minun pitäisi omistaa elämäni jollekkin universaalisesti hyvälle asialle kuten kovaosaisten ihmisten auttamiselle. Muuttaisin sitten jonnekkin melko kauas pois. Siellä ei olisi sitten sukulaisiakaan lähellä joten ei olisi ketään joka rakastaisi minua suuremmin mutta tähän paikalliseen oravanpyörään pätemiseen pääseminen tuntuu vaivaan nähden melko tyhmältä ja myöskin oman potentiaalini hukkaamiselta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tai tapa itsesi. Se kohtalohan suurta osaa meistä palstan AT-miehistä tiöastojen valossa kuitenkin odottaa.
Kiitos neuvosta mutta olen miettinyt tuota jo. Se vain tyydyttäisi ja todistaisi kaikki minua kyykyttäneet ihmiset "oikeaksi" tai "oikeiksi".
Kiusallaan elossa pysyminenhän se on parasta. Ja jos kuitenkin päätät päiväsi niin vie ainakin eniten vihaamasi huora mukanasi.
Mutta ihan näin lähimmäisen rakkaudella uskallan ennustaa että on erittäin epätodennäköistä että koskaan mitään teininaista saisit.
Mitäpä sanoisit siihen jos joku päättäisi tappaa itsensä ja viedä sinut mukanaan koska ei pidä sun naamataulusta tai koska et ole antanut peppureikää jollekin homppelille?
fine by me
En sano pahalla, mutta ei taida haamukaan saada sen paremmin.
touche
Eikö elämässäsi ole minkäänlaista spirituaalista puolta? Josko sen kautta tavallisetkin asiat vaikuttaisivat vähän siedettävämmiltä?
Kerro vähän omasta "spirituaalisesta puolestasi". Olen lukenut Raamatun suurimmaksi osaksi mutta ei se ristiriitainen opus saanut minu muuttumaan agnostikosta uskovaiseksi.
Eräs ("born-again") kristitty sanoi minulle kerran, että Raamatun läpikohtainen tankkaaminen on turhaa. Tärkeintä on rukous. En ole ihan varma mitä hän tarkoitti, mutta ei ole kovin vaikeaa ymmärtää, ettei viisaus ns. asu kirjoissa. Tyhmäkin voi lukea (tai ainakin yrittää lukea) mitä vaan, tajuamatta siitä sen kummempaa.
Mielestäni Raamattu on hyvin mielenkiintoinen kuriositeetti, muttei mikään tarkka ohjenuora. Tai edes tienviitta. Kenties (oma mielipiteeni on että) parhaiten siitä saa jotain irti käyttämällä gnostilaista tulkintaa.
tarviit vaan tauon suoli24-sinkut-palstasta, laasasen blogista ja uhrina olemisen mässäilystä.
Osta huuliharppu ja soita sitä. haista kukkia. Ulvo kuuta...
En ole käynyt sinä blogissa pariin vuoteen. En tiedä miksi en pääse tästä irti.
Totta, mutta tietynlainen herkkyys kannattaa säilyttää.
Tosta oravanpyörästä voi päästä pois, rupia luonnonmukaseks viljelijäks. Tontti yli tuhannella neliöllä per asukas, taloineen (30 000 € ylöspäin) plus itestään lämpiävä kasvihuone (15 000 €, varmaan halvemmallaki pääsee) ja aurinkopaneelit (5 000 - 9 000 €) ja kanala kanoineen (100-200 kanaa, pika-arvio 7 000 €). www.kaupunkiviljely.fi
Ei tarvi mielistellä ketään ainaka rahan takia sitte.
Ne on harhahörhöilyä nämä tällaiset nykyiset luomuviljelyjutut.
Joskus sotien jälkeen oli vielä paljon pientiloja, ja niitä perustettiinkin siirtolaisille ja myös n.s. rintamamiestiloja. Näillä pientiloillaan ihmiset elivät paljolti luontaistaloudesassakin. Myös kausiluontoisia töitäkin tuolloin oli mistä sai rahaa jota sitäkin aina tarvitaan. Lisäksi oli laki että pienetkin maataloustuote-erät(peruna, vilja, kananmunat ja maito) ostettiin ja niistäkin sai rahaa.
Mikä tässä siis on tärkeintä on se, että tällaista luontaistalous/luomu-elämää varten oli infra olemassa joka sitä palveli. Oli kaupat lähellä josta sai juuri ne tavarat jota tällaiseen elämään tarvittiin ja edulliseen hintaan. Eikä ollut kaiken maailman lakeja jäte-ja paskakaivolaeista lähtien, jotka velvoittavat jatkuvaan rahanmenoon. Myös kulttuurisesti tuollainen elämänmuoto oli hyväksyttävää ja ihan o.k.
Nämä vaatimattomat pientalot olivat kyllä epämiellyttäviä asua. Eikä yksin siksi että usein vesi/viemärijutut puuttuivat kokonaankin, vaan myös siksi koska tuollaisissa kosteus tunkee joka paikkaan ja hometta y.m.s. on. Talvella ovat raikkaampia jos ei paikkoja tilkitse ja lämmittää paljon. Mutta tämä taasen maksaa ellei omasta metsästä saa puuta siihen kymmeniä kuutioita vuodessa.
Sitten on tuo ihmisten auttaminen. Kyllä niitä köyhiä avun tarpeessa olevia maailmalla riittää. Se vaan että ei niitä oikein pysty muuten auttamaan kuin rahaa heille antamalla tai töitä ja bisnestä heille järjestämällä. Rahaa taasen on mahdoton hankkia muuten kuin osallistumalla tähän oravanpyörään tavarantuotantoineen, paitsi ryöstelemällä tai ylipäätänsä jollain lainvastaisella toiminnalla.
Diagnoosi: tarvitset muutoksen elämääsi. Kuten niin moni meistä tämän palstan asukeista.
"Ihmisen elämä on pätemistä, vallan tavoittelua, erilaisia väkivallan muotoja, juutalaisten väkivaltaleffojen katsomista, naisten miniseksuaalisuuden herättämistä, päihteitä, tehotonta ja väärää terveydenhuoltoa, salattuja ja vaiettuja epäoikeudenmukaisuuksia ja muuta sellaista." - Jos tuollaista kelaa päässään ja maailman näkee tuolla tavoin, niin eipä ihme että on kurja olo. Keksi uusia kuvioita ajatteluusi ja maailmankuvaasi.
Maailmanparantamisesta voi aloittaa. Miten ajattelit toteuttaa missiosi? Onhan niitä hyväntekeväisyysjärjestöjä vaikka kuinka paljon, netistä löytyy. Minä laitan pienen summan kuukausittain eläintensuojeluun. Antoisampia sinulle olisi varmaan käytännön auttaminen.... Hurstin tms. tapahtumaan joulusapuskaa jakamaan?
Tuttu tunne. Turhautuminen yhteiskuntaan ja huonoihin olosuhteisiin, standardikäytäntöihin ja asetelmiin, joihin ei tahdo itse mahtua.
Tossa kohtaa et voi muuta, kun hakeutua sinne missä olotila paranee. Tehdä niitä muutoksia joihin itse voit vaikuttaa ja itse voit valita. Paremman olotilan saavuttamiseksi. Etsiä sitä balansea itsestäsi. Muita et voi muuttaa, on siis kyettävä itse luovimaan. :-)
Pakeneminen ja muualle muutto noista syistä ei auta mitään, pahentaa vain tilannetta. Sen voin omakohtaisesta kokemuksesta kertoa. Se rauha on löydettävä itsensä sisältä, ei se ulkoisesti pelkkää paikkaa vaihtamalla parane. Viimeistenkin siteet itselle läheisten ihmisten kanssa katkoessa varmistaa sen elämänsä tyhjäksi kokemisen tunteensa ja syrjäytyy kaikesta vielä enemmän. Ei siis auta aloittamaan elämää uudelleen tyhjältä pohjalta vaan sinetöi vain yksinäisyyden ja oman ulkopuolisuuden tunteensa. Vanhemmat ja ystävät pitävät kuitenkin edes hiukan elämässä kiinni.
Vapaaehtoistöihin hakeutuminen ei mikään huono idea, niistä voi todellakin saada paljonkin sisältöä ja tarkoitusta elämälleen ja pikkuhiljaa löytää sitten muutakin päämäärää elämälleen kuin näennäisten kulissien rakentelun ja pätemisen tai päämäärättömän häröilyn. Kannattaa aloittaa kotimaasta pienemmistä projekteista ja siirtyä mihinkään ulkomaisiin projekteihin vasta kun saanut omat päänsisäiset asiansa kuntoon. Pelkkä omien ongelmien pakeneminen ei ole koskaan hyvä syy lähteä vapaaehtoistöihin muualle. Muita pystyy auttamaan kuitenkin kunnolla vasta kun omat asiat kunnossa. Suomessa on esimerkiksi paljon yksinäisiä vanhuksia jotka kaipaisivat seuraa ulkoilemaan jne. Heiltä voi saada myös arvokasta elämänkokemusta ja uutta näkemystä asioihin. Paljon muitakin vapaaehtoistöitä kuitenkin löytyy jos tuo ei nappaa.
Tämä palsta ja sillä pesivät häröt eivät tee kenenkään psyykkeelle hyvää ainakaan. Tuollaiset älyn haamun neuvot vetävät vain entistä enemmän pinnan alle samaan tilaan hänen kanssaan, tuottavat lisää pahaa oloa ja upottavat lopullisesti tuottaen mahdollisesti muille vielä mahdollisimman paljon pahaa. Suosittelen ensimmäisenä kiertämään tämän palstan pipipäät ja pahaa oloa tuottavat myrkylliset jutut kaukaa. Tämä palsta toimii liian monille pohjalla oleville ja sairaille pelkkänä paikkana johon oksentavat omaa pahaa oloaan välittämättä lainkaan millaista pahaa ne jutut voivat aiheuttaa jollekin toiselle.
Mikäli sinulla on oikeita ystäviä eikä pelkästään nettituttavia niin ala tekemään ja käymään heidän kanssaan yhdessä jossain. Siis jotain muuta tekemistä kuin ryyppääminen. Riko kaavoja joita toistat nykyisessä elämässäsi, kannattaa kokeilla omalta mukavuusalueelta poistumista välillä ja välttää urautumista ainaisiin samoihin harrastuksiin, tekemisiin ja paikkoihin (työ/koti/kauppa/työ/koti/kauppa). Ulkoile paljon vaikka säät olisivat kehnommatkin. Se tekee paljon hyvää mielialalle ja auttaa keksimään elämäänsä muutakin sisältöä kuin nettihäröilyt ja hyvällä tuurilla tutustuu ehkä joihinkin uusiin ihmisiinkin, kotona murjottaessa sitä ei tapahdu ainakaan.
Älyn kommentit tuskin viehttävät ja ei ne myöskään mitään Älyn älyn tasosta tai tasottomuudestakaan kerro. Mutta toisaalta Älyn elämänasenne on kulttuurimme huomioiden,ikävä kyllä, ihan rationaalisesti perusteltavissakin.
Kyllä minua suoraan sanoen vituttaa nyt vanhenevana yksinäisenä laspsettomana ikisinkkumiehenä se kun suhtauduin naisiin liian arvaostavasti sillon ihan nuorena kun minulla naisia hyvinkin olisi ollut nussittavana. Olisi pitänyt silloin keskittyä naisten nussintaan ja ainakin edes se yksi lapsikin nussia ja jättää työ/opiskelu-jutut jkorkeintaan toisarvoiseen asemaan, eikä olisi myöskäänsaanut saanut piitata lapsen huolatamisjutuista.
Persanan hyvä kirjoitus...siis ihan oikeasti.
Kun lopettaa parisuhteseen pyrkimisen ja unohtaa naisaet, niin elämän avautuu uudella tavalla, houkan buddhalaista elämänasennetta peliin.
Meidän halumme ja niiden tyydyttämään pyrkimisemme ovat se asia, joka useimmiten tekee elämästä kurjaa, kun haluaa vähemmän, niin on vähemmän ongelmiakin elämässä.
Tämä siis hyvin yksinkertaistettuna kiteytyksenä buddhalaisesta elämänasenteesta.
Kyllä minä henkilökohtaisesti lopullisesti luovuin jo kauan sitten jotain kolmekymppisenä siitä ajatuksesta että enää mitään elämäni naista voisin naisistamme saada, enkä kyllä muutenkaan ole koskaan naisten perässä alkuunkaan juossut. Keskityin aivan muihin asioihin ja minun oli oikeastaan pakkokin tehdä niin.
Tietenkin vanhemmalle äijälle jolla talousasiat kunnossa ja ulkonäökökin vielä hyvä riittäisi näitä vanhempia naisia(moneen kertaan jätettyjä ja petettyjä ja jo nussijamiehille täysin kelpaamattomiksi käyneitä) seuraksi, mutta kun ei ole heidän kanssaan juuri mitään yhteistä taustan osalta eikä he naisenakaan vetoa, niin mieluummin on ilman tällaista naisseuraa josta ei mitään muuta olisi kuin riesaa ja masennusta aiheuttamaan..
Se on kuitenkin nimenomaan tämä lapsettomaksi jääminen joka on nyt vanhemmiten alkanut muistuttaa itsestään, ja sen vuoksi olen nyttemmin asioitanikin alkanut järjestellä. En ole vielä sentään niin vanha että höppänäksi olisin tulossa, mutta silti aika erikoisia juttuja tämä asia aiheuttaa. Netistä olen löytänyt erään nuoren venäläisen opiskelijakaunottaren jonka näköisen voisin kuvitella tyttäreni olevan jos olisin sen hankkinut nuoruuteni naisen kanssa. Kasvojen piirteet kyllä ovat hänellä aivan erilaiset, mutta omalla tavallaan hyvin kauniit. Pitää lohduttauta sillä ajatuksella että minulle olisikin voinut syntyä vaikka joku vammainen rujo lapsi, kaikkihan on mahdollista.
Itse olen juuri mainitsemasi vanhempi äijä, jolla talousasiat kunnossa, eli ei ole velkaa, mutta toisaalta, tulot on aika pienet, pärjään kyllä, kun vaatimattomasti elän, eikä ole ketään elätettävänä. Ja ei ole ollut motivaatiota edetä elämässä ammatillisessa mielessä, kun on riittänyt se, että itsensä elättää ja elämän laatukin on parempi, kun ei työt pahemmin stressaa.
Mutta naisille se on iso turn-off, jos on pienet tulot miehellä, vaikka olisi asiat muuten kunnossa, naiset kun haluaa aina parempituloisen miehen, kuin mitä itse ovat.
Kiitos :-) Naiseen pitää suhtautua seksiobjektina ja unohtaa nuo kunnioitusjutut tyystin. Suomalainen nainen on muutenkin niin lutkamainen ettei siinä mitään väärää ole.
On hankalaa tietää kuinka tyytyväinen sitä "tulisi" olla elämäänsä. Mikä on normaalia ja mikä ei? Jos on vaikka innostunut parista harrastuksesta, mutta muuten elämä tuntuu turhalta, niin onko se vielä terveen puolella? Jos joka päivässä on edes yksi kiva hetki, niin kannattaisiko siihen tyytyä? Jos ei, niin montako hyvää hetkeä tulisi olla?
Muutokseen liittyy aina riski eikä niitä haluaisi suotta ottaa, etenkin kun voimavarat on rajalliset eikä ainakaan haluaisi lisää huolia ja stressiä. Pienet muutokset voisivat olla toimiva ratkaisu, mutta ajatus kokonaisvaltaisemmasta muutoksesta kiehtoisi enemmän.
Pitäisi olla ainakin sen verran rohkea että muuttaisi maalle. Se toisi uusia haasteita, mutta moni kaupunkiin liittyvä ongelma olisi pois pyyhkäisty.
http://www.youtube.com/watch?v=9B9mCadqERE
Sen tiedostaessaan menosta voi hypätä sivuun, ja alkaa elämään siten, että voi itse hyväksyä tekonsa, ja niiden tekojen pysyessä lakien mukaisina.
Joo ne juutalaiset ahdistaa kovasti.