Tilanne lyhyesti:
Olen seurustellut pitkään naisen kanssa jota rakastan syvästi. Asumme yhdessä ja kaikki toimii. Kumppanini on juuri se mitä etsin naisessa ja ihmisenä aivan uskomattoman hieno. Olen itse kuitenkin nuori ja sellaisessa elämänvaiheessa ,että näin hieno ja vakava suhde ahdistaa. Ajatus siitä että ei kokisi sitä ihastumisen ja rakastumisen riemua uuteen ihmiseen enää uudestaan tuntuu pelottavalta. Näiden ristiriitaisten mietteiden keskellä tapasin toisen naisen. Täysin erilainen kuin oma kumppanini, mutta aivan yhtä upea. Olen viettäny hänen kanssa aikaa noin kuukauden nyt ja kaikki tuntuu uudelta ja jännittävältä. Vastakkain oon tuttu ja turvallinen jonka kanssa haluaisin olla mutta tässä suhteessa vasta muutaman vuoden päästä, ja uusi ja jännittävä johon haluaisin tutustua kovasti. Omatunto kolkuttaa koska en missään nimessä haluaisi loukata kultaani, mutta kun olen tämän toisen naisen kanssa tuntuu kuin muu maailma katoaisi ja kaikki on vaan upeasti. Kun lähden hänen luotaan koittaa arki ja muistan kuinka vaikea tilanne on...
Uskoisin että moni on ollut vastaavassa tilanteessa. Mutta mitä tehdä kun sydän, järki ja halut kaikki vie vuoronperään eri suuntaan ja lopulta on vaan ihan sekaisin sen suhteen mitä haluaa. Vaikka ottaisinkin riskin ja luopuisin ihanasta naisestani ja elämästäni olisin vaan uudessa parisuhteessa ja pian mahdollisesti samassa tilanteessa kuin nyt.
Kaipaisin kovasti elämänviisautta vastaavia tilanteita läpikäyneiltä... Tuntuu että kaikki ratkasut on vääriä jollain tavalla ja ikinä ei voi voittaa. Kiitos!
Olen seurustellut pitkään naisen kanssa jota rakastan syvästi. Asumme yhdessä ja kaikki toimii. Kumppanini on juuri se mitä etsin naisessa ja ihmisenä aivan uskomattoman hieno. Olen itse kuitenkin nuori ja sellaisessa elämänvaiheessa ,että näin hieno ja vakava suhde ahdistaa. Ajatus siitä että ei kokisi sitä ihastumisen ja rakastumisen riemua uuteen ihmiseen enää uudestaan tuntuu pelottavalta. Näiden ristiriitaisten mietteiden keskellä tapasin toisen naisen. Täysin erilainen kuin oma kumppanini, mutta aivan yhtä upea. Olen viettäny hänen kanssa aikaa noin kuukauden nyt ja kaikki tuntuu uudelta ja jännittävältä. Vastakkain oon tuttu ja turvallinen jonka kanssa haluaisin olla mutta tässä suhteessa vasta muutaman vuoden päästä, ja uusi ja jännittävä johon haluaisin tutustua kovasti. Omatunto kolkuttaa koska en missään nimessä haluaisi loukata kultaani, mutta kun olen tämän toisen naisen kanssa tuntuu kuin muu maailma katoaisi ja kaikki on vaan upeasti. Kun lähden hänen luotaan koittaa arki ja muistan kuinka vaikea tilanne on...
Uskoisin että moni on ollut vastaavassa tilanteessa. Mutta mitä tehdä kun sydän, järki ja halut kaikki vie vuoronperään eri suuntaan ja lopulta on vaan ihan sekaisin sen suhteen mitä haluaa. Vaikka ottaisinkin riskin ja luopuisin ihanasta naisestani ja elämästäni olisin vaan uudessa parisuhteessa ja pian mahdollisesti samassa tilanteessa kuin nyt.
Kaipaisin kovasti elämänviisautta vastaavia tilanteita läpikäyneiltä... Tuntuu että kaikki ratkasut on vääriä jollain tavalla ja ikinä ei voi voittaa. Kiitos!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ole reilua pelailla kahden kanssa yhtäaikaa. Koitahan päättää mitä teet, muuten joku saa siipeensä ja pahasti.
Vaikeitahan nuo tilanteet ovat. Itse olen ollut pari kertaa toisena osapuolena, elikkä vapaa mies joka tapaa varatun naisen. Ehkä olisi parasta jos kertoisit kullallesi tilanteesta, että olet tavannut kiinnostavan ihmisen, ja miten ristiriitaisena koet tilanteen. Luultavasti hän loukkaantuu, mutta varmasti arvostaa sun rehellisyyttä. Sen jälkeen voitkin vähemmillä omantunnontuskilla tutustua tuohon uuteen naiseen.
Ongelma on tietysti se, että kuinka pitkälle voit mennä uuden ihastuksesi kanssa ilman että jotain peruuttamatonta tapahtuu? Fyysisyys kuitenkin tuuppaa jossain vaiheessa mukaan halusi sitä tai ei, ja sen jälkeen se huuma vasta voimistuukin, ehkä olet sen jo huomannut?
Semmonenhan se elämä vähän on että kaikkea ei voi saada. Vaarannat kyllä tulevaisuuttasi kultasi kanssa tolla meiningillä, mutta toisaalta jos ettee ehkä olekaan tarkoitettuja toisilleen ja tää on elämän tapa kertoa se sulle? Toisaalta tilanteen voi nähdä myös testinä. Jos teidän suhde jatkuu niin se aivan varmasti voimistuu ja saa uusia ulottuvuuksia tämän incidentin myötä.
Tämmösissä asioissa ei voi oikein antaa hyviä neuvoja, koska jokainen tekee loppupeleissä miten haluaa. Muista kuitenkin että ihastuksen huuma helposti vääristää todellisuutta sen verran että ihastuksen kohde ja muu maailma vaikuttaa hohtavammilta kuin oikeesti ovat, siitä pitää hormoonit ja muut kemikaalit sun kropassa huolen. En tiedä oliko tästä nyt apua, luultavasti ei:) Hyvää kesää kuitenkin.
Oli hyötyä ja toit esiin sen miten hormoonit ja uutuuden viehätys vääristää tilannetta. "Toinen nainen" on tuttu parin vuoden ajalta ja kerrassaan upea tyyppi kanssa. Tämän totesin jo ennen kun meidän juttu alkoi... Ehkä se laimentaa uutuuden viehätyksen sekoittavaa vaikutusta - ehkä ei...
Puhun varsin avoimesti "tämän toisen" kanssa tilanteestamme ja hän on uskomattoman ymmärtäväinen. Tarkoitus ei ole pelata kummankaan naisen kanssa ja hän ainakin tietää sen. Itse ainakin yhdistän pelaamiseen sen että ei välitä. Mä välitän molemmista... Joku voisi sanoa että teot puhuvat puolesta ja niiden mukaan en näyttäs välittävän. Mä nään ton enemmän kuluneena fraasina, jonka merkitys oikeassa elämässä on aika olematon. Toinen kulunut: Ihmiset tekee ensin ja ajattelee vasta myöhemmin. Mä oon ajatellu ennen, jälkeen ja toisen seurassa , mut kun ajatukset on tarpeeks sekavat ja mieli kuin vuoristorata sen suhteen mitä haluaa lopputulos on aina sama. Lost in the translation of one's emotions...
olet ilmeisesti nuori ja mä sua paljon vanhempi joten uskallan neuvoa että pistät poikki NYT HETI jomman kumman kanssa, tolla menolla oot tosi paskiainen ja luultavasti menetät molemmat ja sit ruikutat tuolla sinkut palstalla yksinäisyyttäsi ja sitä kun olit niin tyhmä.
Niin olet nyt törmännyt vaiheeseen jossa "haluaisit sekä syödä, että säästää kakun"
Mietippä sitä. Molempia et voi saada. Elämme vain kerran. Fiksuna lopetat jomman kumman suhteen rehellisesti. Vaikka olet rehellinen kuraa sataa niskaan.... Muista olla vahva ja antaa itsellesi sitten anteeksi..... :-)
kuin sanoit olet nuori ja kyse on todennäköisesti vaiheesta sinun omassa elämässäsi. Kovin nuorena tehdyt sitoumukset saattavat olla niin, että tavallaan haluaisi olla jo kypsä vakavaan suhteeseen vaikka todellisuudessa ei sitä ole. Jos koet tuollaista ristiriitaa ja olet lisäksi jo ajautunut uuteen suhteeseen niin ehkä hyvä idea voisi olla se, että katkaiset hetkeksi suhteen molempiin naisiin ja teet jotain aivan muuta ennen kuin loukkaat kumpaakaan heistä, saati aja itseäsi pahempaan ristiriitaan. Usein jos tuollaisia merkkejä on havaittavissa saattaa olla niin ettet todellakaan ole vielä valmis kypsään sitoumukseen. Toisaalta kyse voi olla vain vaiheesta.
Jos puolisosi on ymmärtäväinen hän ehkä tajuaa, että tarvitset etäisyyttä selvittääksesi itsellesi mitä oikeasti haluat. Sitoutumuksesi häneen on kuitenkin mitä ilmeisemmin aika vakavaa ja silloin avoimuus on ainoa reilu vaihtoehto, vaikka ei niin kivaa oliskaan. Sekä itsellesi, että molemmille naisille. Asioista voi puhua usealla eri tavalla ja todennäköisesti jos sanot, että haluat jatkaa uutta jännittävää suhdettasi loukkaat ja saatat menettää rakkaasi, kaikkea ei voi saada kuin sanoit. Mieti kuitenkin mitä haluat kenellekin antaa? Ajattelematta hetkellisyyttä, vaan asioita pidemmän päälle mitä ikinä sitten teetkään. Ratkaisua ei kukaan muu voi oikein sinulle kertoa. Kuulostaa vain siltä, ettet ole vielä valmis sitoutumaan ja parisuhde, vakava sellainen yleensä vaatii kehitystä jatkuakseen. Nyt lähinnä ilmeisesti tarvitsisit takapakkia uusia kokemuksia saadaksesi. Silloin kuvailemasi suunta vaikuttaa aika arveluttavalta ja käytöksesi jos olet jo suhteeseen päätynyt on loukkaavaa tyttöystävääsi kohtaan. Riippumatta siitä tietääkö hän asiasta vai ei. Tehtyjä asioita ei voi saada tekemättömiksi, jatkoa voit kuitenkin aina miettiä kuinka haluaa toimia :)
Ensimmäistä kertaa kirjoitan tällaiselle palstalle ja on hienoa nähdä että ihmiset oikeasti opastaa kun vaan viitsii kysyä.
Tottahan se on että ite on ratkaisut tehtävä - omilla päätöksillä tähän tilanteeseenkin ajauduttiin. Sen verran vielä tähän tilanteeseen, että sanoin "toiselle naiselleni" itseasiassa noin viikko sitten, että meillä on ollut hauskaa ja varmasti olisi mut en oo valmis olemaan ilman tyttöystävääni ja meidän on parempi lopettaa. Viikon hiljaiselon jälkeen seuraavana viikonloppuna olin ulkona kavereideni kanssa kun "tämä toinen" tupsahti smaan yökerhoon - ja todellakin sattumalta. (Helsinki, kumpikaan ei ollu taikaisemmin käyneet koko paikassa...) Homma vaan jatkui ikäänkuin luonnollisesti siitä mihin jäätiin ennen periaatepäätöstämme lopettaa suhde.
Arvelin, että aihe on tuttu monille, mutt ahelpottaa silti kuulla että en ole ainut kuka on moisessa loukussa ollut. Itelleni täysin uusi kokemus. Jotain pitää tehdä, tiedän sen. Tuntuu tyhmältä sanoa että en halua loukata tyttöystävääni, koska sitähän tässä tekee. Selitän itselleni että jos lopetan tämän enkä puhu hänelle mitään tapahtuneesta on paras. Mutta niinhän jo kerran päätin tehdä ja päädyin samaan jamaan kuin aikasemmin.
Kommentti siitä että et ehkä ole valmis parisuhteeseen on lähinnä mielessäni. Tuntuu siltä että löysin oikean naisen aivan liian aikaisin. En haluaisi menettää häntä, mutten myöskään vapautta tehdä kuten haluan. Kirjoittaessani tätä juttua huomaan, että kyseessä on huomattavsti enemmän kuin kahden naisen loukku... Etsin vielä itseäni ja se pitäisi tehdä yksin. Nuoruus on hieno aikaa, mutta kyllä sitä tuntee olevansa eksyksissä usein. Yritin optimoida tätäkin tilannetta niin että kaikkien olsisi paras olla. Osoittautu turhaksi toivoksi kuten ounastelinkin. Tässäkin jutussa moni asia on tapahtunut vaan.. Ei tätä oikein voi järkeillä, ja kun yrittää menee enmmän vain sekaisin.
kestä. Toivottavasti saat ajatuksiisi selvyyttä. Itse en ole ihan vastaavassa tilanteessa ollut, silti aikanaan joskus vastaavan tyyppisiä asioita joutunut miettimään. Vakava, kypsä suhde vaatii sitä, että arvostaa toista ja silloin on tärkeätä toimia niin, että on helppo kunnioittaa myös itseään.
"Kommentti siitä että et ehkä ole valmis parisuhteeseen on lähinnä mielessäni"
Klassinen virhe. Pitkässä, hyvässä, ihanassa, rakastettavassa jne. parisuhteessakin ihastutaan toiseen jos elämä niin suo!
se arki koittaa siinä uudessakin suhteessa.
Ja sitten etsit taas jännitystä??
kaikkea ei voi tosiaan saada. Kokemuksesta sanon, kuten itse tiedätkin, niin uusikin suhde väljähtää ajallaan. Ja jos jatkat kahta suhdetta päällekäin, niin joudut pian todella suuriin vaikeuksiin ja nämä molemmat naiset menettävät kunnioituksensa ja arvostuksensa sinua kohtaan täysin.
Kuten joku jo edellä sanoi, niin paras neuvo varmasti olisi aikalisä kumpaankin suhteeseen. Siten satutat vähiten. Yleensä sen, mitä haluaa tajuaa vasta sitten kun sen menettää, joten ehkäpä löydät sen kipinän tyttöystävääsi kohtaan uudestaan kun pidät taukoa ja tajuat, että kiintymys/yhteenkuuluvuus/välittäminen suhteessa on arvokkaampaa kuin se alkuhuuma.
Tosin käytännössä luultavasti hakeudut "tauolla" tämän toisen naisen luokse ja et siis pysty YKSIN päättämään, mitä haluat ja koko tauon idea menee hukkaan.
Tilanteesi on siis hankala ja ilman virhearviointeja siitä tuskin selviät. Kuitenkin yritä ajatella asioita pitkällä aikavälillä. Mitä haluat elämääsi, millaisen naisen kanssa? Mitkä asiat todella ratkaisevat parisuhteessa, mitkä ovat tärkeitä? Kenet haluat lastesi äidiksi? Missä kuvittelet olevasi kymmenen vuoden päästä? Oletko voinut kertoa nykyiselle tyttöystävällesi arkoja asioita/kaiken ja miten hän on suhtautunut? Saatko häneltä tukea ja hän sinulta? Miksi haluat tämän uuden ihailua, mihin tarvitset häntä?
Tutustumisvaiheessa tämä toinen on varmasti tosi ihana (tietääkö hän suhteestasi? se voisi muuttaa hänen asennettaan sinua kohtaan ja tuo joka tapauksessa pitkällä aikavälillä paljon luottamuspulaa hänen puoleltaan sinua kohtaan) ja sinäkin näytät hänelle hurmaavimmat puolesi, mutta hän ei tiedä ikäviä puoliasi etkä sinä hänen. Mitäpä jos olisitkin hurmaava omaa kumppaniasi kohtaan?
Toivoisin, että olisit kiusauksien edessä vahvempi, mutta harva meistä on. Myöhemmin sitten katuu, mitä on tullut tehtyä eikä enää saa tekemättömäksi. Itsekurilla saat oman itsekunnioituksesi ja itsearvostuksesi.
Minulla ja nykyisellä avomiehelläni oli saman tyyppinen tilanne. Kuvioon ei liittynyt kolmatta osapuolta, mutta tuli vaihe, jossa hän tarvitsi aikaa ja tilaa miettiä mitä elämältään haluaa. Rakastin häntä syvästi ja ymmärsin ristiriitaiset tunteet; vapaudenkaipuu ja rakkaus, poikamieselämä vs. parisuhde... Pidettiin taukoa, jonka aikana saimme molemmat "päivittää" itseämme ja elämäämme ja kaikki päättyi hyvin. Hän halusi minut ja taukoa ei kestänyt niin pitkään, ettäkö minun rakkauteni olisi hävinnyt jonnekin. Palasimme yhteen kosinnan myötä ja nyt olemme onnellisia.
Sinun tilanteessasi kuviota sotkee tuo kolmas osapuoli. Huolimatta siitä, mitkä ovat perustelusi käytöksellesi, pettäminen on yksiselitteisesti tuomittavaa. Käytöksesi puhuu vahvaa kieltään siitä, ettet todellakaan ole valmis parisuhteeseen. Kummankaan naisen kanssa.
Uskon rehellisyyteen, mutta sinun itsesi tulee päättää, mitä kerrot tyttöystävällesi tilanteesta. Pakkohan sinun on asia ratkaista ennemmin tai myöhemmin ja myöhemmin se menee vain sotkuisemmaksi...Voit jättää kertomatta suhteesi tähän uuteen tyttöön, mutta fiksuna naisena tyttöystäväsi tietää/aavistaa jo. Koeta siis pelastaa edes se, mitä pelastettavissa on ja erota tyttöystävästäsi kunniakkaasti.
Se vaara tässä vapaudenkaipuussasi on, että et ehkä saa ikinä takaisin sitä mitä sinulla oli. Että eron jälkeen, vähän aikaa hummailtuasi tajuat, että entinen tyttöystäväsi oli kaikki, mitä elämältä haluat. Ainoa nainen, jota rakastat ja hän ei enää halua sinua. Joka tapauksessa tulet loukkaamaan häntä syvästi, jolloin hänen rakkautensa saattaa kääntyä itseään vastaan ja muuttua vihaksi. Mutta se riski sinun on otettava. Nykyinen tilanteesi on kestämätön.
Tsemppiä päätöksentekoon ja toivottavasti löydät itsesi loukkaamatta tarpeettomasti muita!
Tilanne tosiaan on samantyylinen. Jos kolmatta osapuolta ei olis miettisin parisuhde vs. poikamies elämä vaihtoehtojen välillä - olenkin tehny niin jo pitkään. Kolmas osapuoli oli aluksi vain yhden illan flingi, joka oli sitä sinkkuelämän kaipuudesta johtuvaa. Ensimmäisen viestin jälkeen olen hengannut vähän aikaan tämän toisen kanssa ja hän tuntuu aina vaan enemmän ja enemmän kiehtovalta. Jos eroan entisestäni olen vahvasti ajautumassa uuten parisuhteeseen mikä ei ahdista niin kuin oletin. ainakaan vielä.. Liikaa muuttujia ja kysymysmerkkejä. Väärä ajoitus niin monen jutun suhteen... edelleen yhtä sekaisin, mutta arvostan neuojasi. Hyvää juhannusta!