Lapsensa kaltoinkohtelijan tappanut ei saanut murhasyytettä

Noin muualla, entä Suomessa? Kun meillä vanhemmat tai lapset itse kertovat aikuistuttuaan julmasta kohtelustaan sijaishuollossa, tulee tällekin palstalle sairaita yksilöitä irvistelemään heidän puheilleen.

Lehdistön julkaisemat kertomukset lytätään ls:n "asiantuntijoiden" taholta, vaikka se sentään myönnetään, että mitään tutkimuksia sijaishuollon oloista tai vaikuttavuudesta ei ole, ja sijaishuollon valvonta puuttuu täysin.

Valitusviranomaiset ovat pelkkä vitsi ja hallinto-oikeus ei ansaitsisi edes kunnianarvoista oikeuslaitos nimeä itselleen.

Lasten"suojelu" voi traumatisoida perheen, vaikka varsinaista huostaanottoa ei tehtäisikään, eikä kukaan korvaa perheelle heidän kärsimyksiään ja terapioita jälkeen päin. Ja yhtä vähän silloin kun lapsi joutuu sijaishuollossa miten törkeän kaltoinkohtelun kohteeksi tahansa.
Ilmianna
Jaa

15 Vastausta



Näin otsikossa mainitun tapauksen dokumenttina tv:stä tänään, eikä muuten ole ollenkaan ainoa laatuaan aiheen suhteen.

Siinä äiti tappoi tyttärensä raiskaajan ja Tennesseen osavaltion lakien mukaan hänet olisi voitu tuomita harkitusta kylmäverisestä murhasta elinkautiseen ilman oikeutta ehdonalaiseen, mutta hänet vapautettiin syytteestä.

Toinen vaihtoehto oli sen jälkeen saada tuomio toisen asteen murhasta, mutta hänet vapautettiin siitäkin. Tarvittiin toinen oikeuskäsittely ja siinä hän sai 4 vuoden tuomion, ei jäänyt mieleen jenkkilakien mukainen perustelu tuomiolle.

Valamiehet, tuomari ja suuri yleisö pitivät erittäin tärkeänä perusteluna sitä suunnatonta henkistä kärsimystä ja vihaa, jota vanhempi tunsi pienen lapsensa puolesta! Tämä sivuutetaan Suomessa aivan täysin, kuten tietysti myös lapsen itsensä kokema kärsimys ja viha autuaaksi mainostetun sijaishuollon huomassa tapahtuneista pahoinpitelyistä ja kaikista traumoista, joita hänelle vuosiksi eteen päin aiheutetaan.
Ilmianna
Jaa
Toiselta palstalta lainattu kuvaus lapsen vihasta sijaishuollon kaltoinkohtelijoita kohtaan ja sen seurauksista:

"Nykypäivänä ihmettelen edelleen, että miksi nämä aikuiset toimivat näin? Mukamas kyseessä on "hoito" mutta sen sijaan aiheutetaan traumoja ja psyykkistä haittaa? Enkä voi uskoa että nämä ihmiset luulevat toimivansa lapsen/nuoren parhaaksi PAHOINPITELEMÄLLÄ.

Mitäs nykyään? Olen 21vuotias ja toisinaan näen edelleen painajaisia laitoksesta.. Eikä nuo epäinhimilliset kohtelut ole ainakaan parantaneet psyykkistä tilannettani. Olen traumatisoitunut noista vuosista, Olen katkera ja toivon että karma kuittaa näiden ihmisten julmat teot, fyysisen että henkisen väkivallan, kaikki ne teot mitä he tekivät minulle ja useille muille lapsille..
Nykyään tunnen suurta epäluottamusta/inhoa koko yhteiskuntaa kohtaan."
Ilmianna
Jaa
Olen ollut huostaanotettu, nyt 18-vuotias (kohta 19) ja onneksi loppui tammikuussa huostaanotto. Itselläni tuotti sen etten osannut luottaa pitkään aikaan ihmisiin, varsinkaan aikuisiin. Ja traumat jäi sijoitusajasta.
Toivon myös että karma hoitelee perhekotivanhemmat ja soskut jotka minua vahingoittivat.
Ilmianna
Jaa
Ja näitä perhekoteja kun on noussut viimeisen toistakymmenen vuoden ajan pitkin maata kuin sieniä sateella. Lääninhallitusten taholta on myönnetty, että laitoslupien myöntämisessä on oltu liian leväperäisiä, niitä on annettu melkein kenelle tahansa hakijalle.

Omistajien talousrikoshistoriaa ei tutkita, samoin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä sakoilla selvinneet voivat saada laitosluvat.

Viime vuosikymmenen villitys on ollut kunnissa antaa lapsia hyvä-veli -systeemillä kaverin laitokseen sen jälkeen kun kunta on ensin lakkauttanut hyvätasoisen erityisluokan koulussaan. Samoin osa lasten terveydenhuollosta - etenkin erityislasten kyseessä ollen on korvattu laittomilla huostaanotoilla mihin sattuu laitoksiin.

Sijaishuollossa tapahtuneen kaltoinkohtelun on oltava erityisen, siis ERITYISEN julmaa, että edes sosiaalityöntekijät uskovat sen tapahtuneen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Lisää toiselta palstalta:

"Kärsinyt kidutettu. Tuollaisten kokemusten jälkeen pitäisi saada terapiaa. Nuo ovat kidutukseen liittyviä kokemuksia ja kauhuja. Ja niitä tehdään tässä hyvinvointivaltiossa. Nuoret ihmiset kärsivät ja kestävät mieletöntä menoa joissain laitoksissa.

Väkivalta on kielletty, mutta kasvattaminen väkivallalla on sallittu Suomessa. Aina häviäjä on lapsi tai nuori ja ainoa asia mitä väkivalta opettaa on viha. Noiden ihmisten/ohjaajien pitäsi joutua oikeuden eteen. Julminta on täydellinen hiljaisuus ja se,että ei tule kuulluksi ja tunne siitä, että kukaan ei usko tai välitä.

Kyllä näistä aletaan puhua ja kyllä ihmiset uskovat myös nuoria, jotka näistä kertovat. Näitä kertomuksia tulee koko ajan enemmän ja enemmän."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Kun pari vuotta myöhemmin jouduin koulukotiin, oli otteet paljon kovemmat. Heiteltiin seinään, lattiaan, retuutettiin ja jopa raahattiin pitkän rappuset alas niin että olin pää edellä ja poliisiotteella kädet selän taakse väännettiin sekä polvella painettiin niskaan kun olin maassa. Seurauksena mustelmia, naarmuja ja kuhmuja.

Kipu oli hirveää että itkin ja rääyin tuskasta ja usein sain näistä kohteluista paniikkikohtauksen. Ohjaajat käyttivät fyysistä väkivaltaa myös silloin kun ei ollut mitään syytä. Saatoin olla "omassa" huoneessa kirjoittamassa kirjettä kun ohjaaja tuli ja löi kirjalla päähän. Kerrankin heitettiin lattiaan, väännettiin kädet selän taakse ja painettiin polvella niskaan, vaikka en ollut millään muotoa aggressiivinen etc. Ohjaaja vain puhutteli minua kunnes yhtä'äkkiä kävi kiinni ja heitti lattialle. Ja 2 ohjaajaa katsoi vierestä.. Muistan että ajattelin tilanteessa "miksi he eivät auta minua"
Tälläistä tapahtuu VIELÄ NYKYÄÄN Suomen Valtion koulukodissa, jolle on myönnetty "laatuserfikaatti". Mutta eihän kukaan "ongelmanuorta" usko, muut kuin perheenjäsenet (ja ystävät) jotka eivät voi mitään tilanteelle.
Isäni soitti kerran poliisit paikalle, mutta mitään seuraamuksia ei ohjaajille tullut.. Laitoslapsella ei ole oikeuksia."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Vai oikein laatusertifikaatti!

Millä perusteella?
Lapsen kaltoinkohtelunko?

Kuka selvittäisi, mitkä laitokset tuollaisia helvetin sertifikaatteja ovat viime vuosina saaneet?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tällaista sontaa löytyi kun tunkiota vähän pöyhäisi:

"You are here: Home » Uutiset » Limingan koulutuskeskus – laadun edelläkävijä lastensuojelussa
Wed, June 16, 2010 No Comments by matti
Limingan koulutuskeskus on saanut ensimmäisenä suomalaisena koulukotina laatusertifikaatin. Koulutuskeskuksen johtaja Manu Kitinoja uskoo sertifikaatin tukevan koulutuskeskusta erityisesti lastensuojelun kentälle syntyneessä kovassa kilpailussa.

Limingan koulutuskeskukselle on myönnetty ensimmäisenä koulukotina ISO 9001:2008 laatusertifikaatti. Sen saamiseksi koulutuskeskuksen on pitänyt osoittaa esimerkiksi toimintansa suunnittelun, mittaamisen, arvioinnin ja seurannan olevan tiettyjen kriteerien mukaisia.

“Vaativan lastensuojelun ammattilaisille laadukas toiminta on itsestään selvä vaatimus. Laatusertifioinnin saaminen on kuitenkin alalla uutta. Uskomme, että palvelujamme hankkivat kunta-asiakkaamme arvostavat tunnustusta. Toiminnan laatu pystytään osoittamaan asiakkaille yhä läpinäkyvämmin”, Kitinoja toteaa.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”

Toiminnan kehittäminen sertifiointitasoiseksi oli, varsinkin näin taloudellisen laskusuhdanteen aikana, kova ponnistus koko organisaatiolle ja sen toteuttaminen vaati kauaskantoisia päätöksiä. Hankkeesta keskustelu lähti käyntiin loppuvuonna 2008 ja hanke käynnistyi reilu vuosi sitten laatuasiantuntija Matti Pulkan johdolla. ”Laadimme johtoryhmän kanssa tiukan hankesuunnitelman. Sen linjaamana aloitimme siitä lähtötilanteesta, että Limingan Koulutuskeskuksella oli ”laatukäsikirja” paperimuodossa muutaman vuoden takaa”, kuvaa Pulkka hahmottamaan hankkeen käynnistysvaihetta. ”Aluksi teimme kaksi isoa ratkaisua, jotka loivat tukevan pohjan myöhemmälle työskentelylle. ”Valitsimme sähköisen toimintajärjestelmän – eIMS – työalustan- joka palvelee monipuolisesti sekä dokumenttien hallintaa että mittaroinnin monipuolisia vaatimuksia pitkälle tulevaisuuteen. Luovuimme siis ”paperiversioista” kokonaan; sehän alkaa olla vanhanaikaistakin ja erittäin työläs ylläpidettävä. Toinen iso asia oli kartoittaa koulutuskeskuksen toiminnan nykykuva yhdessä henkilöstön kanssa”, jatkaa Pulkka hankkeen alkuvaiheita.

Hankkeessa koko henkilöstö mukana

Reilun vuoden tiivis työskentely jakaantui kahteen jaksoon. Ensimmäinen jakso keskittyi selkeästi puitteiden luomiseen, sisältöjen laatimiseen ja prosessien kuvauksiin. Toisessa jaksossa paneuduttiin toiminnan seurannan kartoittamiseen, sisäisten arviointien tekoon ja kokonaisuuden täydentämiseen. Henkilöstö osallistui oman tekemisen kuvaamiseen erittäin kiitettävästi ja näin vältyttiin massiiviselta perehdytykseltä. Toisella jaksolla johtoryhmän rooli kasvoi ja yhä useampi asiakokonaisuus ”siirtyi johdon haltuun”. Toiminnan tehokkuutta kuvaaviin mittareihin saatiin taannehtivasti runsaasti näyttöä ja sisältöä. ”Mutta yksi isoimmista ponnistuksista oli sisäiset arvioinnit; niiden tekeminen syvensi sekä johdon että henkilöstön laatutietoutta”, toteaa Matti Pulkka.

”Laadun ja toiminnan kehittäminen on kuin palapeli; palaset pitää suunnitella huolella, jotta ne sopivat sitten täydellisesti yhteen. Ja vasta syntynyt kokonaisuus luo sen ympäristön, joita asiakkaat yhä tarkemmin vaativat ja joita sertifiointivaatimukset edellyttävät”, jatkaa Pulkka kokonaisuuden ja työn vaativuuden kuvaamista. ”Normaalisti keskikokoisessa organisaatiossa ”laatuprojektin läpivienti” vaatii noin vuoden tehokkaan työskentelyn. Järjestelmän rakentaminen on kuin nousisi rinnettä ylös, mutta kun se on tehty, on kuvainnollisesti ”loivaa alamäkeä ja nautiskelua tiedossa”. Se ei kuitenkaan merkitse, että saa heittä hanskat tiskiin; oikeastaan päinvastoin siitä se kehittäminen ja jatkuva parantaminen alkavatkin, mutta mahdollisimman vankalta pohjalta”, hän toteaa.

Vaikutus on monitahoinen

Sertifikaatti, jonka Inspecta Sertifiointi Oy nyt myönsi, toimii eräänlaisena katalysaattorina toimintojen kehittämisessä. Se pitää ”virkeänä” ja asiakkaat tietoisena siitä, että toiminta ei uraudu vaan kehittyy tulevaisuuden vaatimuksien mukaisesti. Sertifikaatin ylläpito takaa, että näin myös tehdään. Jos vaatimuksista tingitään, voidaan sertifikaatti peruuttaa. ”Rohkenen suositella pieniäkin organisaatioita lähtemään laatuhankkeisiin mukaan. Kaikkia ei tarvitse tehdä itse kun luottaa osaajiin. Tarvittaessa on saatavissa myös laatupäällikkö- ja kehittämispalveluja”, kiteyttää Pulkka lopuksi.

Matti Pulkka toimii laatuasiantuntijana Oulu Business Networks (OBN) Oy:ssä projekti- ja hanketehtävissä asiakkainaan pienet ja keskisuuret, kehittyvät yritykset ja organisaatiot. OBN on organisaatioiden kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys, jonka yhtenä painopistealueena ovat palvelu-, koulutus- ja kuntaorganisaatiot.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Pelkkää MARKKINOINNIN ammattilaisten täyttä saissea, kyllä nämä jorinat tunnetaan ja tiedetään. Tarkoitus on hämätä kuntien sosiaalityöntekijät uskomaan näihin valheisiin.

"Valitsimme sähköisen toimintajärjestelmän – eIMS – työalustan- joka palvelee monipuolisesti sekä dokumenttien hallintaa että mittaroinnin monipuolisia vaatimuksia pitkälle tulevaisuuteen. Toinen iso asia oli kartoittaa koulutuskeskuksen toiminnan nykykuva yhdessä henkilöstön kanssa”, jatkaa Pulkka hankkeen alkuvaiheita."

Tarvitaan todella markkinoinnin ammattilaisia luomaan tällaista sontaa, kaupallisen koulutuksen saaneena tunnistan kyllä tämän hötön:

"Ensimmäinen jakso keskittyi selkeästi puitteiden luomiseen, sisältöjen laatimiseen ja prosessien kuvauksiin. Toisessa jaksossa paneuduttiin toiminnan seurannan kartoittamiseen, sisäisten arviointien tekoon ja kokonaisuuden täydentämiseen. "

Kunnat ihastelevat potaskaa, eivätkä tunne itseään ihan niin suuriksi rikollisiksi, kun vaihtavat lasten peruspalveluja näihin kaupallisen alan ihmisten kullalla maalailemiin ilmakupliin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Voi hel......i, että oikein sertifikaatti tuollaiselle maailmanlopun laitokselle, jossa nuorten olot ovat, mitä ovat.

Lasten oloista ja heidän kokemuksistaan ei välitä, se on moneen tuhanteen kertaan todistettu tälläkin palstalla. Viimeksi tänä iltana silkan huostahulluuden kannattajat sivuuttivat nuoren itsensä kirjoituksen aivan täysin, kun hän kertoi OPPINEENSA kyllä jo kotonaan tekemään kotitöitä.

Se sivuutettiin, kuin sitä ei olisi mainittukaan, kuten sijaishuollossa yleensä lapsen puheille tapahtuu. Kirjoittaja vain jatkoi omaa mantraansa ja kuvitteluaan huonosta kodista ja muuta puuta heinää, mikä ei tuonkaan lapsen kohdalla pitänyt välttämättä edes paikkaansa.

Mutta tärkeintä siis se, että lasten huonoilla kokemuksilla sijaishuollossa ei ole mitään merkitystä tuollaisille paasaajille. Lapsilla ei todella ole mitään oikeusturvaa pahoinpitelyjä tai muutakaan kaltoinkohtelua vastaan sijaishuollossa, ja yhtä vähän huostaanoton tekoa vastaan, oli se miten laiton tahansa.
Ilmianna
Jaa
Laatusertifikaatti lasten pahoinpitelyihin syyllistyvälle laitokelle.

Suomalaista lasten"suojelua" parhaimmillaan.
Ilmianna
Jaa
Taas sossuelätit huutelee
Ilmianna
Jaa
Sanotaan näin, että limimgan koulukoti kaltoin kohtelee lapsen vanhempia mitä törkeimmällä tavalla joka asiassa heillä ei ole mtään ammatti taitoa hoitaa lapsia. Törkeitä lasen kaltpin kohteliota koko limingan koulukodin henkilökunta.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Lapsensa kaltoinkohtelijan tappanut ei saanut murhasyytettä

Noin muualla, entä Suomessa? Kun meillä vanhemmat tai lapset itse kertovat aikuistuttuaan julmasta kohtelustaan sijaishuollossa, tulee tällekin palstalle sairaita yksilöitä irvistelemään heidän puheilleen.

Lehdistön julkaisemat kertomukset lytätään ls:n "asiantuntijoiden" taholta, vaikka se sentään myönnetään, että mitään tutkimuksia sijaishuollon oloista tai vaikuttavuudesta ei ole, ja sijaishuollon valvonta puuttuu täysin.

Valitusviranomaiset ovat pelkkä vitsi ja hallinto-oikeus ei ansaitsisi edes kunnianarvoista oikeuslaitos nimeä itselleen.

Lasten"suojelu" voi traumatisoida perheen, vaikka varsinaista huostaanottoa ei tehtäisikään, eikä kukaan korvaa perheelle heidän kärsimyksiään ja terapioita jälkeen päin. Ja yhtä vähän silloin kun lapsi joutuu sijaishuollossa miten törkeän kaltoinkohtelun kohteeksi tahansa.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta