Onko se parisuhde, kun seurustelin ja asuin vuoden yhdessä yh-naisen kanssa, jonka lapsi oli aina hänellä? Hän ei halunnut edes hoitajaa lapselle iltaisin, että olisimme voineet lähteä kaksistaan jonnekin. Koko suhteemme oikeastaan pyöri lapsen ympärillä. Esim kyläilemässä ja elokuvissa lapsi (5-6 v) oli aina meidän mukana.
Ei se ollut muutenkaan normaalia seurustelua, kun naisella oli mielialahäiriö, jonka hoitamisesta hän päätti luopua. Sen jälkeen suhde muuttuikin riitelyksi. Ihme kyllä seksi oli onneksi hyvää. Puhuttavaakaan ei juuri ollut, kun naisen tiedot asioista oli niin vähäiset, ettei keskustelut sujuneet.
Se on ainoa suhteeni, ja olen jo 40-vuotias. En ole ikinä ollut parisuhteessa, jos em. ei sitä ollut. Mutta voin ainakin sanoa, että olen seurustellut. Enpä olisi 16-25-vuotiaana uskonut, että elämä näin menee.
Ei se ollut muutenkaan normaalia seurustelua, kun naisella oli mielialahäiriö, jonka hoitamisesta hän päätti luopua. Sen jälkeen suhde muuttuikin riitelyksi. Ihme kyllä seksi oli onneksi hyvää. Puhuttavaakaan ei juuri ollut, kun naisen tiedot asioista oli niin vähäiset, ettei keskustelut sujuneet.
Se on ainoa suhteeni, ja olen jo 40-vuotias. En ole ikinä ollut parisuhteessa, jos em. ei sitä ollut. Mutta voin ainakin sanoa, että olen seurustellut. Enpä olisi 16-25-vuotiaana uskonut, että elämä näin menee.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eipä tuosta enää puutu, kun että nainen olisi käyttänyt vielä väkivaltaa omaa lastansa kohtaan ja sinä olisit vaan katsellut vierestä.
Hän oli lapselleen upea ja rakastava "pullantuoksuinen" äiti, ja lapsesta on tullut lahjakas ja tasapainoinen teini.
Minua nainen loppuvaiheessa läpsi ja potki. Sitten lopetimme suhteen. Eka vuosi oli ihanaa olla vapaa, mutta on menossa jo neljäs vuosi ilman uutta juttua. On vain kaksi seksikumppania ollut, ja eka kerta 29-vuotiaana. Ei niillä lukemilla ole paljon itsetuntoa iskeä naisia. Mutta oliko se parisuhde?
Mun mielestä se oli ennekaikkea parisuhde. Jos sulla itselläs olisi lapsi, niin silloin määrittelisin uusioperheeksi. Minä olen 29 vuotias nainen ja seurustelen ensimmäistä kertaa elämässäni, vaikkakin suhdetta takana jo kohta kaksi vuotta. Avopuolisolleni olen toinen nainen, ja hän on 33 vuotias, eli ei sulla ole mitään hätää naisrintamalla. Se oikeamielinen nainen ei varmaan piittaa kuinka montaa olet hässinyt tai olet ollut seurustelusuhteessa, kunhat pärjäät sen kanssa ja tyydytät sen naisen tarpeet.
Parisuhdehan tuo on ollut. Tarkemmin siis parisuhde YH:n kanssa.
Tuo ekasi oli todella äiti, ei jättänyt lastaan riepoteltavksi, sinä vain et sitä ymmärtänyt, koska olit kai vielä lapsi, etkä nähnyt pienen lapsen ja sinun kokoisen lapsen eroa.
Juuri näitä isoja lapsia on paljon ja sitten erotaan ja erotaan ja etsitään, mutta kenelläkään ei iske mieleen että sika onkin todella itsessä, olisko aina käydä vaikka palvelevan netin kautta keskustelua tuosta omasta kesken eräisyydestä.
Siinä sinun ei todellakaan tarvitse antaa itseäni ilmi mitenkään, vaan kerrot tuntemuksesi ja tilanteesi, saat ihan varmasti vastuksen, jossa sinua ei moitita, saatetaan saada ajattelemaan asioita aikuisemmin. Eiköhän tämä riski kannattaisi ottaa.
Parisuhde vaatii hoitamista, ja sitä on aikuisten keskinäiset riennot ja yhdessäolo. Hän todella oli upea äiti mielialahäiriöstään huolimatta, ja uuttera työelämässä ja seksi oli hyvää. Enpä taida niellä syytöstä, että olin "lapsi" ja sika. Suomessa on kaikki lapset heitteillä, joilla on iltaisin joskus lastenhoitaja. Taisipa trollipeikko ilahduttaa lukijoitamme.
Palveleva netti oli hyvä tieto.
Kyllä parisuhde yh:n kanssa on myös parisuhde.
Minusta naisen äitiydestään huolimatta on myös oltava nainen miehelleen, jos haluaa toimivan parisuhteen. Totta kai elämässa joutuu molemmin puolin joustamaan ja tasapainoilemaankin. Tasapainoisessa perheessä kaikkien pitää vuorollaan saada ja antaa. Varmaan suurimman osan aikaa lapsi on ykkönen, mutta välillä on myös oltava äidin ja isän/uuden kumppanin vuoro. Joskus äiti/isä/uusi puoliso tarvitsee aikaa ihan itselleenkin (esim. lasten hoitajan/turvaverkon avustuksella). Se, että perhe voi hyvin on myös lapsen etu.