kehutteko puolisoanne

Riippuu kehumisen käsitteestä.

Tietenkin, sopivassa asiayhteydessä, totean vaimon tekemisiä ja aikaansaannoksia myönteisessä mielessä,

Vierastan henkilöön menevää ylistystä.

Joka päivä kehun puolisoani jostain asiasta. Mutta en turhasta tai mielistele. Huomionosoitukset toisesta kohtaan kuuluvat hyvään parisuhteeseen.

En kyllä valitettavasti ymmärrä tuota puolison kehumista, enkä minkään muunkaan asian jatkuvaa kehumista.
Minusta jokaisella pitää olle sen verran itsetuntoa, että ei edes odota kehumista, itse koen sen jopa pilkaksi.
Mutta siihen kehoitan kaikkia, kysymään päivän kuulumisia, keskustelemaan ihan kaikesta, minusta se on nemäänkin toisen arvostamista, että pystyy keskustelemaan ihan mistä tahansa.
Toinen asia mikä on tärkeä on rehellisyys, luottamus, kun voit toiseen uskoa ja luottaa täysin, tiedät ilman kehumistakin, että teillä on asiat kunnossa,

Todellakin minusta jokapäivinen hokena rakastan sinua ja olet nyt tehnyt tuon hyvin on varsin lapsellista touhua, suorastaan aliarvioimista.
Jokainen tasapainoinen ihminen kokee teoista , katseista ym, että toinen välittää, nuo snat ovat sanahelinää, mutta teot puhuvat puolestaan.

Kehuin oikein tunti tolkulla. Mies oli niin noheva että käväisi vieraissa. Ei kun tutuissa, perhetuttua hässimässä. Kiitin kauniisti, kun kävi ystävääni auttamassa. Harva mies se työkiireiltään ehtii kun ei kotiinkaan ehdi, kuin vaatteita vaihtamaan.

Mieheni on hurjan perso kehuille. Kun häntä hiukankin kehuu, hän nostaa itsensä jalustalle ja muut jäävät varjoon. Hän ei itse kehu toisia, lähinnä negatiivisia asioita suustaan päästää.
Hänellä on kyky myös löytää jonkun sanomisesta itseään koskevan kehun, vaikka sanomaa ei olekaan tarkoitettu kehuksi tai suoraan häntä koskevaksi.

Tämän takia olen jättänyt kehut sanomatta.

Kehun toki, useimmiten aiheesta ja joskus leikillä ihan höpöistäkin asioista (yhteistä huumoriamme). Kaiken arjen keskellä sitä monesti uppoutuu omaan maailmaansa, ja voi alkaa kokea ettei toinen enää arvosta ja kunnioita. Siksi minun mielestä onkin tärkeää muistuttaa miestäni siitä että kukaan ei korjaa mielestäni polkupyörää paremmin, tee niin hyvää ruokaa ja yksinkertaisesti ole niin rakas. Saman hän tekee minulle. Muiden ihmisten korviin kahdenkeskiset keskustelumme kuulostavat varmasti todella lapsellisilta, mutta mitäpä siitä, kahdenkesken yleensä toisia kehuskelemmikin ja höpötämme omia tyhmiä juttujamme. Se jos jokin, on minun mielestä liittomme salaisuus.

Tietenkään toista ei oikeasti tarvitse henkilönä palvoa ja nostaa jalustalle. Mutta leikillä teemme tuota usein ja muistammen lähestulkoon aina aiheesta toista kehua. Kiitän miestäni melkein jokaisen loistoaterian jälkeen sanomalla, kuinka mukavaa onkaan hänen kanssaan elää ja olla, kun plussana on vieläpä päivittäiset loistoateriat ;)