Kertokaahan ihanat ihmiset omia ihania tarinoita siitä miten olette löytäneet uuden rakkauden eron jälkeen. Itselläni kohta vuosi kun erosin, ja sen jälkeen ollut irtosuhteita,säätöä ja jopa 4kuukautta lyhyt parisuhde. Mikään vaan ei paikkaa sitä yhtä ja ainoaa rakkautta. Konstit alkaa loppua vaikka uskon että ehkä joskus se ikävä loppuu. Olisi kiva lukea teidän kokemuksia uudelleen rakastumisesta vastaavissa tilanteissa. En usko olevani ainut laatuani :) Olen 26v mies joten tuskin on kysymys enää mistään teini vuosien ensirakastumisesta ;) Kiitokseni jo etukäteen..
Usko meinaa loppua!
NSDK10
21867
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Harrastat niitä uhden tai kahden yön säätöja ja sitten kun ei ne enää kiinosta niin rupeat sitä vakavampaa suhdetta etsimään ja kyll äse kohdalle osuu. Yli 20v sitten kun meni sen aikaisen avokin kanssa sukset ristiin niin ajttelin että en ala seurustelemaan enne kun ole yht. 100 naista saanut sänkyyn mutta puolivuotta sen jälkeen tuli hyvä nainen kohdalle ja sillä tiellä ollaan vieläkin että silleen. Muista ett änurkantakan voi olla se parenpi nainen sattua kohdalle.
Olen aina otaksunut että erotaan, kun siihen on todellinen syy, eli juoppous tai mielisairasus, pahoinpitelyt.
En ymmärrä lainkan ett erotaan vain vaihtaakseen paria, kun tänään nyt ei ymmärretä toisiaan. Tyhmenpää en voisi kuulla.
Sitten kun erotaan, olaan heti etsimässä uutta.minkä hiton vuoksi, jos et ole tullut toimeen entisen kanssa, niin älä misssään hiivatissa uutta hae, pysy itsekseksi on suorastaan tuho kaikille.
Osta lelukaupoista leikkikalut ja leiki niillä älä ihmisillä. Sillä jotakin on kehityksessäsi todella vialla.
MInut jätettiin. Suurinpana syynä Ilmeisesti oli työni elikkä jatkuva reissaaminen tässä tapauksessa. Olen yrittänyt etsi sitä oikeaa koska yhden illan säätämiset ei enää kiinnosta. seurustelin muutaman kuukauden naisen kanssa joka teki minut hulluksi. Siitä eroonpääsy ei kestänyt montaa tuntia. Koko tämän ajan olen vain rakastanut sitä entistä heilaani. Olet oikessa siinä että syy eroon on oltava järkevä mutta tälläkertaa se ei ollut minun käsissäni. Kiitos nyt kumminkin kauniista tarinastasi.....
Mikä on sitten se todella hyvä syy erota? Miksi ei saisi erota vähäisemmästä syystä? Kuka on keksinyt tuollaiset säännöt. Esimerkiksi erittäin hyvä syy eroon on se, ettei ole onnellinen. Ei kukaan ole korvaamaton, eikä ketään voi varata itselleen loppuelämäksi. Itse aion vaihtaa niin monta kertaa, että olen löytänyt hänet, jonka kanssa olen aidosti onnellinen. Vähempään en aio tässä ainutkertaisessa elämässä tyytyä. Arvostan rakkautta ja onnea niin paljon. Mielestäni olemme täällä rakkauden takia.
Olipa hyvin sanottu!
Ehkä ihmisen pitäisi olla ensin sinut itsensä kanssa, jotta voisi tulla toimeen jonkun toisen kanssa. Tuntuu, että ihmiset juoksevat kiireellä asioiden perässä, eivätkä mieti perimmäisiä syitä käytökseen.
Jos onneton ihminen rakentaa onnellisuutensa suhteen tai toisen ihmisen varaan, ei ole ihme jos ei toimi. Perustyytyväisyys ja onnellisuus pitää kyllä lähteä jo itsestä.
Mistä tiedät löytyykö sellaista koskaan, jonka kanssa olet aidosti onnellinen? Onnellisuus on pitkälti itsestä kiinni eikä siitä toisesta. Nykyään tuntuu olevan tapana laittaa puoliso vaihtoon, kun naama alkaa vähän kyllästyttää. Eräänlaista ihmissuhteiden kertakäyttöä...
Moikka
Kuulostaa kovasti tutulta tämä sun tarina.. olen itse jotakuinkin samanlaisessa tilanteessa ja ymmärrän hyvin fiiliksesi.. saanko kysyä seurustelitteko kauan entisen tyttöystäväsi kanssa?
Itse seurustelin kuusi vuotta entisen poikaystäväni/avokkini kanssa ja erosta nyt jo 2 ja puoli vuotta. Kaikenlaista yritystä ollut tässä välissä, mutta ei kertakaikkiaan ole löytynyt sopivaa. Jotenkin en haluaisi kuitenkaan alkaa seurustelemaan jos ei jutussa ole jotain ihan erityistä ja potentiaalista. Mieluummin olen sitten yksin kun seurustelisin vain sen takia, että joku siinä vierellä on..
mutta tosiaan, olen välillä sitä kovasti miettinyt.. että mikä siinä hommassa on. Olen kuitenkin ihan mukava, nätti, korkeasti koulutettu, perus perhe- ja parisuhdearvot omaava, ihan fiksu ja liikunnallinen nuori nainen. Silti tuntuu että joku totaalisesti mättää näissä parisuhdekuvioissa ja tuntuu, että en vaan koskaan tarpeeksi ihastu kehenkään.. tai sitten niin, että ihastun ihan niihin vääriin miehiin ja saan siipeeni. Jollain tavalla kaipaan välillä tosi paljon entistäni ja mietinkin, voiko tosiaan olla että en ole vieläkään päässyt yli.. voi tosiaan olla, että säkin vertailet vielä uusia ihmisiä entiseen tyttöystävääsi etkä siis ole vielä selvillä vesillä erostasi. Mutta usko vaan, ihan varmasti asiat menee niinkun niiden kuuluukin ja löydät vielä ihanan tytön vierellesi. Et vain todennäköisesti ole siihen vielä henkisesti valmis ja alitajuisesti saatat etsiä vain tyttöjä, joista et todellisuudessa ole kiinnostunut kuin ainoastaan sitä hetken huumaa ajatellen tai ainakaan kovin pitkällä tähtäimellä. Anna itsellesi aikaa ja ihan hyvä varmasti olisi sekin, että on vain hetken ihan itsekseen. Tiedän, voi tuntua ja todennäköisesti tuntuukin pahalta. Mutta vain sitä kautta voit oppia jotain itsestäsi, oppia olemaan myös yksin ja toisaalta löytää sitten sen oikean jossain vaiheessa, kun aika on kypsä.
Paljon tsemppiä!
Me seurusteltiin vaan reilu vuosi mutta kerkiäähän siinäkin ajassa kiintyä. Olen käytännössä ollut yksin koko elämäni suhteet joissa viihtyisin katkeaa minusta riippumattomista syistä. Olen myös ihan tavallinen suomalainen mies. Joku joskus jopa vahingossa ulkonäköänikin kehunut. Entinen haukkui liian kiltiksi joskus :) en suutu kovin pienistä mutta osaan myös suuttuakkin. Ainahan sitä vikaa etsii itsestään kun jätetyksi tulee. Henkinen valmiuspuoli omasta mielestä on jo olemassa. Huvittelut on huviteltu ja kovasti jo haluaisin perhettä perustaa. No jokatapauksessa uskon että se joku löytyy vielä vaikka se mahdottomalta joskus tuntuu...
Oletko sitten sulkenut täysin pois sen, että palaisit eksäsi kanssa yhteen? Ihmisethän tekevät sellaistakin, erotaan joksikin aikaa, käsitellään asioita yksin tai vaikka ammattiauttajan kanssa, ja palataan sitten yhteen.
Ei se aina vaihtamalla parane. Pystytkö muuttamaan elämääsi sellaiseksi. että reissaamista ei ole niin paljon? Yhteen voi palata vaikka sinä olitkin se, joka jätettiin. Millaiset välit teillä on nyt?
Tsemppiä!
Meitä on moneen junaan, ja itse näen että ura tulee ensin ja vasta sitten muu. Miksi pitäisi muuttua toisen ihmisen takia, varsinkin jos toinen osapuoli ei ole valmis muuttumaan?
Jätettyjä miehiä riittää tässä maassa, koska naisille ei mikään koskaan riitä. Kaiken pitää olla vähintään yhtä kivasti kuin tv-sarjoissa. Minutkin nainen jätti 8 vuoden jälkeen, kun ruoho oli vihreämpää aidan toisella puolella. Noh, nyt hänellä ei menekkään yllättäen niin hyvin, mutta minulla menee entistäkin paremmin ja en todellakaan haikaile menneiden perään. Ihmisen kuuluu kehittyä ja parantua. Jos jokin jarruttaa sillä matkalla, niin parempi antaa hidastelijoiden jäädä junasta pois.
Tiedät kyllä kun olet valmis taas asettumaan paikoillesi. Siihen asti kannattaa ottaa elämästä kaikki irti.
Rahat kun loppuu,rakkaus lentää ikkunasta pihalle.
Höpöhöpö, eikä lennä.
Hei sinä suhdetta kaipaava kaveri.
Itse olen jäänyt leskeksi reilut neljä vuotta sitten ja siten en voi kaivata entistä miestäni. Olen seurustellut uuden miehen kanssa noin kolme vuotta ja asumme pitkän välimatkan päässä toisistamme ja miesystäväni asuu edelleenkin eronneen puolisonsa kanssa samassa asunnossa, joten en voi käydä hänen luonaan milloinkaan, vaan hän käy luonani silloin kun se hänelle sopii. Olen erittäin loukkaantunut hänen teoistaan, kun hän ei aluksi kertonut asuvansa entisen vaimonsa kanssa samassa taloudessa. Nyt olenkin ajatellut lopettaa suhteen häneen ja etsiä niin sanotun vapaan miehen, jolla ei ole rasitteinaan edellisiä suhteita. olen ihan täysjärkinen ja muutenkin edustuskelpoinen nainen, mutta kuten sanottu, en ole oikea nainen tällaisiiin suhdekiemuroihin ja siksi erityisen pettynyt tällä hetkellä. Onnea sinulle hyvän parisuhteen löytymiseen toivottaa Pii
Hei Pii !
Minua ihmetyttää tuo tilanne , oletko varma että " miesystäväsi " on eronnut , ettet ole vaan seikkailun etsijä .
Niin, tai oletko Pii varma että hänellä on siellä vaimoa lainkaan - haluaa pitää sinut siinä uskossa jotta voi pitää peliä muidenkin naisten kanssa - Pii jätä se sika !
Aikaa se vaatii ja ei se etsimällä löydy , huomaat sitten kun kolahtaa kohdalle .
Oikeassa olet, ei se etsimällä löydy! Kolahtaa, jos kolahtaa. Kotona viihtyvälle, ei se kohdalle osuminen ole niin helppoa.
Maailmassa on tällä hetkellä lähes 2 000 000 000 naimaikäistä naista. Varmasti löydät jonkun. Minä en usko siihen ainoaan oikeaan, koska vaihtoehtoja on satoja miljoonia.
Mikä pakko sulla on nyt löytää joku? Opettele elämään yksin. Jos olet jäänyt kiinni entiseen parisuhteeseen, uusikaan ei tule onnistumaan, yrität elää entistä suhdetta täysin eri ihmisen kanssa. Ikävä ei lopu koskaan, jos olet kerran todella rakastanut jotain ihmistä. Kukaan ei ole koskaan sama kuin hän.
Kun ymmärrät sen ja pääset siitä yli, se lähinnä oikea joskus tulee vastaasi....
Olen vähän huono neuvomaan, koska en usko edes rakkauteen.
Miten sitä osaa yksin elää, kun on ollut vuosikymmeniä parisuhteessa?,ja ero tulee.
Niinpä-niin! Tässä iässä sen uuden hakeminen/löytäminen ei ole niin helppoa. Pitkän ja ikävästi eroon päättyneen parisuhteen jälkeen en ainakaan minä osaa lähteä mihinkään yksin. Kotoa ei kukaan tule hakemaan, mutta kynnys lähteä esim.ravintolaan on aivan liian suuri. Yksin on kuitenkin ikävä olla, kun lapsetkin ovat jo aikustuneet ja muuttaneet maailmalle.