Vesi_Höyry

Kivaa on kai päästä kuittaamaan , 100 asteinen vesi ja 100 asteinen höyry ovat tietty eri asemassa ja eri tuloksiin johtavat kuin 0 asteisina vastaavat.

No epäilemättä tiedon puutteesta ei ole kyse, vaan olettaisin jotain henk.koht. tai vastaavaa, ! !
Ei se mitään , vain itseään ylemmälle kuittaus on nautittavaa, ja tässä pidän itseäni sinä alenpana.

Jatketaan samaa piristävää näin pätkittäin vaikka kysymysmerkein.

Ps. minä vuonna valmistuit ?

Jopa niinkin kirjoitti:

Kivaa on kai päästä kuittaamaan , 100 asteinen vesi ja 100 asteinen höyry ovat tietty eri asemassa ja eri tuloksiin johtavat kuin 0 asteisina vastaavat.

No epäilemättä tiedon puutteesta ei ole kyse, vaan olettaisin jotain henk.koht. tai vastaavaa, ! !
Ei se mitään , vain itseään ylemmälle kuittaus on nautittavaa, ja tässä pidän itseäni sinä alenpana.

Jatketaan samaa piristävää näin pätkittäin vaikka kysymysmerkein.

Ps. minä vuonna valmistuit ?

Lue lisää

Mitä tarkoitat? Oliko mulle kohdistettu? Laskuni ovat täysin oikein...

martta0 kirjoitti:

Mitä tarkoitat? Oliko mulle kohdistettu? Laskuni ovat täysin oikein...

Oletkohan hieman yksinkertainen ?

Tilavuus riippuu paineesta ja lämpötilasta.
100 C ja 1 bar, määrä on 1721 L.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesihöyry

Anonyymi kirjoitti:

Tilavuus riippuu paineesta ja lämpötilasta.
100 C ja 1 bar, määrä on 1721 L.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesihöyry

Lue lisää

Mutta aloittaja lähtee tilanteesta jossa höyryä ei suljeta mihinkään rajoitettuun tilaan, siis painetta ei synny!
Mutta paljonko vettä tarvitaan kun iso höyryvoimalaitos tekee sanokamme 800 tonnia tunnissa 530 asteiseksi tulistettua ja 180 bar paineisena höyryturbiiniin menevää höyryä?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta aloittaja lähtee tilanteesta jossa höyryä ei suljeta mihinkään rajoitettuun tilaan, siis painetta ei synny!
Mutta paljonko vettä tarvitaan kun iso höyryvoimalaitos tekee sanokamme 800 tonnia tunnissa 530 asteiseksi tulistettua ja 180 bar paineisena höyryturbiiniin menevää höyryä?

Lue lisää

Niin !

Täysin paineetonta tilaa ei maapallollamme ole, ilmanpaine vaikuttaa siihen "vapaaseen" höyryynkin.

Edellä oli jo maininta vesihöyryn olevan lähes ideaalikaasua vastaavaa, joten moolitilavuus voidaan laskea likinain yleisen kaasuvakion mukaan, tarkka tilavuus edellyttäisi Cp ja Cv kapasiteettien tuntemusta ko. olosuhteissa.

Ps.
Vesihöyryn R = 8,305, ideaalikaasun 8.314 J/K/mol

Anonyymi kirjoitti:

Niin !

Täysin paineetonta tilaa ei maapallollamme ole, ilmanpaine vaikuttaa siihen "vapaaseen" höyryynkin.

Edellä oli jo maininta vesihöyryn olevan lähes ideaalikaasua vastaavaa, joten moolitilavuus voidaan laskea likinain yleisen kaasuvakion mukaan, tarkka tilavuus edellyttäisi Cp ja Cv kapasiteettien tuntemusta ko. olosuhteissa.

Ps.
Vesihöyryn R = 8,305, ideaalikaasun 8.314 J/K/mol

Lue lisää

Jätit kuitenkin vastaamatta kysymykseen?

Anonyymi kirjoitti:

Jätit kuitenkin vastaamatta kysymykseen?

Kaikki tarvittava tieto on tässä ketjussa jo kerrottu, onko kertolaskutaito niin hukassa, että sekin pitäisi erikseen neuvoa ?

Anonyymi kirjoitti:

Jätit kuitenkin vastaamatta kysymykseen?

Mitä tarkoitat ?

Jos tuotetaan 800 tonnia höyryä, niin siihen tarvitaan tietenkin sana määrä vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitat ?

Jos tuotetaan 800 tonnia höyryä, niin siihen tarvitaan tietenkin sana määrä vettä.

Onhan höyryssä nyt seassa myös ilmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan höyryssä nyt seassa myös ilmaa.

ilmaa? no ei tietenkään ole, se on pelkkää tulistettua vesihöyryä mikä turbiiniin menee

Ei vesihöyryn tilavuuteen vaikuta kuin lämpötila ja paine.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vesihöyryn tilavuuteen vaikuta kuin lämpötila ja paine.

Tuo sivulla esitetty höyryvoimalakysymys ei tietenkään ole verrannollinen aloittajan kysymykseen koska voimalassa vesihöyry on vain välivaihe josta höyryä kuumennetaan lisää jolloin se muuttuu tulistetuksi höyryksi joka puolestaan ei sisällä ollenkaan vesihöyryä.
Höyryturbiineihin ei missään tapauksessa saa päästä vesihöyryä!
800 tonnia tunnissa esim. 540- asteiseksi kuumennettua ja 180 bar paineessa olevaa höyryä sisältää energiaa eli entalpiaa huomattavan paljon, arviolta sillä olisi mahdollista käyttää höyryturbiinia joka lauhdekäytössä kykenisi puolestaan käyttämään noin 280- 310 MW tehoista generaattoria tai jos voimala on lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, edellisen lisäksi hieman voimalan ns. rakennusasteesta riippuen kaukolämpöä 300- 330 MW teholla.
Jos em. voimalan hyötysuhteena pidetään yhteistuotannossa noin 90 %, tarkoittaa se että voimalan polttoaineteho on noin 670 MW.
Tämän kokoluokan höyryvoimalaa ei maastamme tällä hetkellä löydy yhtään ellei sitten ydinvoimaloita haluta myös höyryvoimaloiksi nimittää, höyry niissäkin turbiinia pyörittää.
Paljonko bensaa tai dieselpolttoainetta tarvittaisiin em. tehon ylläpitämiseen, sen voi jokainen halukas laskea kun polttoaineiden energiasisällöt ovat tiedossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sivulla esitetty höyryvoimalakysymys ei tietenkään ole verrannollinen aloittajan kysymykseen koska voimalassa vesihöyry on vain välivaihe josta höyryä kuumennetaan lisää jolloin se muuttuu tulistetuksi höyryksi joka puolestaan ei sisällä ollenkaan vesihöyryä.
Höyryturbiineihin ei missään tapauksessa saa päästä vesihöyryä!
800 tonnia tunnissa esim. 540- asteiseksi kuumennettua ja 180 bar paineessa olevaa höyryä sisältää energiaa eli entalpiaa huomattavan paljon, arviolta sillä olisi mahdollista käyttää höyryturbiinia joka lauhdekäytössä kykenisi puolestaan käyttämään noin 280- 310 MW tehoista generaattoria tai jos voimala on lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, edellisen lisäksi hieman voimalan ns. rakennusasteesta riippuen kaukolämpöä 300- 330 MW teholla.
Jos em. voimalan hyötysuhteena pidetään yhteistuotannossa noin 90 %, tarkoittaa se että voimalan polttoaineteho on noin 670 MW.
Tämän kokoluokan höyryvoimalaa ei maastamme tällä hetkellä löydy yhtään ellei sitten ydinvoimaloita haluta myös höyryvoimaloiksi nimittää, höyry niissäkin turbiinia pyörittää.
Paljonko bensaa tai dieselpolttoainetta tarvittaisiin em. tehon ylläpitämiseen, sen voi jokainen halukas laskea kun polttoaineiden energiasisällöt ovat tiedossa.

Lue lisää

Mahtoikohan teholaskelmiin tulla virhe ?

Anonyymi kirjoitti:

Mahtoikohan teholaskelmiin tulla virhe ?

Kiinnostava kysymys tuo tulistetun höyryn entalpia.

Kuutio (m³), 1 bar ja 0 ast.C, sisältää rnergiaa 0,1 MJ, 180 bar 18 MJ, ja lämpötilassa 540 C paino on 48 kg.
Energiaa siis yhtä paljon kuin 0,5 litrassa polttoöljyä ja esitetty 800 t/h vastaisi 83 Mw tehoa.

Anonyymi kirjoitti:

Mahtoikohan teholaskelmiin tulla virhe ?

Imatran Voiman Inkoossa sijainneen voimalan neljän yksikön kokonaisnettoteho oli reilut 1000 MW, siis yhden yksikön nettoteho oli 250- 260 MW.
Kun huomioon otetaan kuten on tarpeen ottaa, em. teho oli nettotehoa josta on vähennetty voimalan omakäyttötehon määrä joka oli noin 45 MW per yksikkö. Siis 250- 260 MW teho oli se teho joka jäi hyödyksi syötettäessä tehoa valtakunnanverkkoon ja neljän koneyksikön maksimi hyötyteho oli silloin yhteensä se reilut 1000 MW.
Ko. voimalaa suunniteltaessa huomiota kiinnitettiin erityisesti kohtuullisen nopeaan käynnistykseen ja siksi valittiin höyrykattiloiksi ilman lieriötä olevat mutta kattilahyötysuhteeltaan hieman huonommat eli noin 38 % hyötysuhteen omaavat kattilat. Se tarkoittaa että kun voimalan bruttosähköteho oli noin 1250 MW, polttoaineteho max 38 prosentin hyötysuhteella oli noin 3200 MW ja siitä voi asiasta kiinnostunut laskeskella tarvittavaa polttoainemäärää.
Mitä sitten on se ns. omakäyttö voimalassa: Se on esimerkiksi em. voimalassa paljon eri kokoisia pumppuja ja puhaltimia, hiilimyllyjä tms. käyttäviä sähkömoottoreita, ko. voimalassa oli jokaista höyrykattilaa kohti kolme 8 MW ottotehon syöttövesipumppua joista vähintään kaksi piti olla käynnissä eli yhtä kattilaa kohti sähköä kului 16 MW pelkästään syöttövesipumppujen toimintaan...merivettä pumppaavat jäähdytysvesipumput ja suuret palamisilma- ja savukaasupuhaltimet ym. olivat liki saman tehoisia kuten myös hiilimyllyjen moottorit...

Anonyymi kirjoitti:

Imatran Voiman Inkoossa sijainneen voimalan neljän yksikön kokonaisnettoteho oli reilut 1000 MW, siis yhden yksikön nettoteho oli 250- 260 MW.
Kun huomioon otetaan kuten on tarpeen ottaa, em. teho oli nettotehoa josta on vähennetty voimalan omakäyttötehon määrä joka oli noin 45 MW per yksikkö. Siis 250- 260 MW teho oli se teho joka jäi hyödyksi syötettäessä tehoa valtakunnanverkkoon ja neljän koneyksikön maksimi hyötyteho oli silloin yhteensä se reilut 1000 MW.
Ko. voimalaa suunniteltaessa huomiota kiinnitettiin erityisesti kohtuullisen nopeaan käynnistykseen ja siksi valittiin höyrykattiloiksi ilman lieriötä olevat mutta kattilahyötysuhteeltaan hieman huonommat eli noin 38 % hyötysuhteen omaavat kattilat. Se tarkoittaa että kun voimalan bruttosähköteho oli noin 1250 MW, polttoaineteho max 38 prosentin hyötysuhteella oli noin 3200 MW ja siitä voi asiasta kiinnostunut laskeskella tarvittavaa polttoainemäärää.
Mitä sitten on se ns. omakäyttö voimalassa: Se on esimerkiksi em. voimalassa paljon eri kokoisia pumppuja ja puhaltimia, hiilimyllyjä tms. käyttäviä sähkömoottoreita, ko. voimalassa oli jokaista höyrykattilaa kohti kolme 8 MW ottotehon syöttövesipumppua joista vähintään kaksi piti olla käynnissä eli yhtä kattilaa kohti sähköä kului 16 MW pelkästään syöttövesipumppujen toimintaan...merivettä pumppaavat jäähdytysvesipumput ja suuret palamisilma- ja savukaasupuhaltimet ym. olivat liki saman tehoisia kuten myös hiilimyllyjen moottorit...

Lue lisää

Siis mitä ?

Vastaus oli tehosta ja entalpiasta annetuilla arvoilla p= 180 bar, T = 540 C ja volyymi 800 tonnia / h, tulokset on pelkkää kertolaskua, mitä ihmettä asiaan liittyy muiden laitosten tehot tai hyötysuhteet.

Anonyymi kirjoitti:

Siis mitä ?

Vastaus oli tehosta ja entalpiasta annetuilla arvoilla p= 180 bar, T = 540 C ja volyymi 800 tonnia / h, tulokset on pelkkää kertolaskua, mitä ihmettä asiaan liittyy muiden laitosten tehot tai hyötysuhteet.

Lue lisää

Siis mitä mitä, minkä ihmeen muiden laitosten?
Mitäpä lukuja kertolaskusi antoivat?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sivulla esitetty höyryvoimalakysymys ei tietenkään ole verrannollinen aloittajan kysymykseen koska voimalassa vesihöyry on vain välivaihe josta höyryä kuumennetaan lisää jolloin se muuttuu tulistetuksi höyryksi joka puolestaan ei sisällä ollenkaan vesihöyryä.
Höyryturbiineihin ei missään tapauksessa saa päästä vesihöyryä!
800 tonnia tunnissa esim. 540- asteiseksi kuumennettua ja 180 bar paineessa olevaa höyryä sisältää energiaa eli entalpiaa huomattavan paljon, arviolta sillä olisi mahdollista käyttää höyryturbiinia joka lauhdekäytössä kykenisi puolestaan käyttämään noin 280- 310 MW tehoista generaattoria tai jos voimala on lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, edellisen lisäksi hieman voimalan ns. rakennusasteesta riippuen kaukolämpöä 300- 330 MW teholla.
Jos em. voimalan hyötysuhteena pidetään yhteistuotannossa noin 90 %, tarkoittaa se että voimalan polttoaineteho on noin 670 MW.
Tämän kokoluokan höyryvoimalaa ei maastamme tällä hetkellä löydy yhtään ellei sitten ydinvoimaloita haluta myös höyryvoimaloiksi nimittää, höyry niissäkin turbiinia pyörittää.
Paljonko bensaa tai dieselpolttoainetta tarvittaisiin em. tehon ylläpitämiseen, sen voi jokainen halukas laskea kun polttoaineiden energiasisällöt ovat tiedossa.

Lue lisää

"voimalassa vesihöyry on vain välivaihe josta höyryä kuumennetaan lisää jolloin se muuttuu tulistetuksi höyryksi joka puolestaan ei sisällä ollenkaan vesihöyryä."

Tarkoittanee, että höyryä kuumennetaan lisää jolloin siinä ei enää ole mukana pieniä tiivistyneitä vesipisaroita, jotka siis eivät ole vesihöyryä vaan nestemäistä vettä. Itse höyry on edelleenkin vesihöyryä riippumatta siitä onko sitä tulistettu vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Siis mitä mitä, minkä ihmeen muiden laitosten?
Mitäpä lukuja kertolaskusi antoivat?

Joko laskelmasi alkavat valmistua?

Vedestä höyrystetty ja edelleen kuumennettu eli tulistettu höyry ei ole kaasu eikä sitä milloinkaan ominaisuuksiltaan rinnasteta kaasuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Vedestä höyrystetty ja edelleen kuumennettu eli tulistettu höyry ei ole kaasu eikä sitä milloinkaan ominaisuuksiltaan rinnasteta kaasuihin.

Nyt en ymmärtänyt !

Kaasuiksi nimitetään yleensä yhdisteitä, joiden molekyylisidos lämmön tai paineen vuoksi vapautuu, ja neste tai kiinteä aine harvenee ja käyttäytyy kaasuksi nimitetyn olomuodon mukaisesti.
Poikkeuksena maan olosuhteissa lienee helium, mutta miksi höyrystynyt vesi ei olisi kaasua, vaikka se käyttäytyy täsmällisesti, kuten kaikki muutkin kaasut.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt en ymmärtänyt !

Kaasuiksi nimitetään yleensä yhdisteitä, joiden molekyylisidos lämmön tai paineen vuoksi vapautuu, ja neste tai kiinteä aine harvenee ja käyttäytyy kaasuksi nimitetyn olomuodon mukaisesti.
Poikkeuksena maan olosuhteissa lienee helium, mutta miksi höyrystynyt vesi ei olisi kaasua, vaikka se käyttäytyy täsmällisesti, kuten kaikki muutkin kaasut.

Lue lisää

En ole tuon kirjoittaja mutta arvaisin että perusteluna hänellä on kriittisen pisteen (vedellä 374 C astetta) ylittänyt lämpötila eli ajatteli vesihöyryn superkriittistä olomuotoa.

Tulistettua vesihöyryä esiintyy kyllä tuota matalammassakin lämpötilassa jolloin se on käytökseltään ihan tavallista kaasua. Mikä tahansa johonkin paineeseen liittyvän kiehumispisteen lämpötilaa selvästi kuumempi kaasuuntunut vesi on tulistettua höyryä.

Vesihöyry ei kyllä muutenkaan ole mitään ideaalikaasua vaan sen tiheydet, paineet ja lämpötilat katsotaan taulukosta.

Anonyymi kirjoitti:

En ole tuon kirjoittaja mutta arvaisin että perusteluna hänellä on kriittisen pisteen (vedellä 374 C astetta) ylittänyt lämpötila eli ajatteli vesihöyryn superkriittistä olomuotoa.

Tulistettua vesihöyryä esiintyy kyllä tuota matalammassakin lämpötilassa jolloin se on käytökseltään ihan tavallista kaasua. Mikä tahansa johonkin paineeseen liittyvän kiehumispisteen lämpötilaa selvästi kuumempi kaasuuntunut vesi on tulistettua höyryä.

Vesihöyry ei kyllä muutenkaan ole mitään ideaalikaasua vaan sen tiheydet, paineet ja lämpötilat katsotaan taulukosta.

Lue lisää

Ehkä noin on voinut olettaa.

Kriittinen piste on lähes kaikilla muillakin kaasuilla, ja superkriittinen lämpötila muuttaa kaikki kaasut tilanyhtälön riippuvuuden ulkopuolelle.

Vesihöyryn poikkeavuus ideaalikaasusta on edellä jo mainittu ja taulukoiden lukemat ovat juurikin laskettuja arvoja, lukuun ottamatta kyllästymispistettä, jolloin höyry on osin nesteenä.

Anonyymi kirjoitti:

En ole tuon kirjoittaja mutta arvaisin että perusteluna hänellä on kriittisen pisteen (vedellä 374 C astetta) ylittänyt lämpötila eli ajatteli vesihöyryn superkriittistä olomuotoa.

Tulistettua vesihöyryä esiintyy kyllä tuota matalammassakin lämpötilassa jolloin se on käytökseltään ihan tavallista kaasua. Mikä tahansa johonkin paineeseen liittyvän kiehumispisteen lämpötilaa selvästi kuumempi kaasuuntunut vesi on tulistettua höyryä.

Vesihöyry ei kyllä muutenkaan ole mitään ideaalikaasua vaan sen tiheydet, paineet ja lämpötilat katsotaan taulukosta.

Lue lisää

Selvennys,

kriittinen piste kaasuille on lämpötila, josta pelkästään painetta lisäämällä ei kaasua voi nesteyttää, muuta vaikutusta kaasun käyttäytymiseen se ei aiheuta.

Anonyymi kirjoitti:

Selvennys,

kriittinen piste kaasuille on lämpötila, josta pelkästään painetta lisäämällä ei kaasua voi nesteyttää, muuta vaikutusta kaasun käyttäytymiseen se ei aiheuta.

Lue lisää

Eli vesihöyry on ominaisuuksiltaan rinnastettavissa muihin kaasuihin olipa se sitten tulistettua tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Eli vesihöyry on ominaisuuksiltaan rinnastettavissa muihin kaasuihin olipa se sitten tulistettua tai ei.

Vesihöyry ei ole vesihöyryä jos se on tulistettua!
Vesi ei liioin ole kaasua eikä siitä voi sellaista taikoa...

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry ei ole vesihöyryä jos se on tulistettua!
Vesi ei liioin ole kaasua eikä siitä voi sellaista taikoa...

Vesi on kemiallisen yhdisteen H2O nimi. Se esiintyy myös kaasumaisessa muodossa jolloin sitä kutsutaan vesihöyryksi. Sillä ei ole nimen kannalta väliä onko vesihöyry kiehumispisteen lämpöistä vai sitä kuumempaa. Se on edelleen vesihöyryä.

Englanniksi on erikseen nimitykset steam ja water vapour. Suomessa molempia kutsutaan nimellä vesihöyry.

Semantiikasta keskustelemiseen on varmaan joku oma palstansa.

Anonyymi kirjoitti:

En ole tuon kirjoittaja mutta arvaisin että perusteluna hänellä on kriittisen pisteen (vedellä 374 C astetta) ylittänyt lämpötila eli ajatteli vesihöyryn superkriittistä olomuotoa.

Tulistettua vesihöyryä esiintyy kyllä tuota matalammassakin lämpötilassa jolloin se on käytökseltään ihan tavallista kaasua. Mikä tahansa johonkin paineeseen liittyvän kiehumispisteen lämpötilaa selvästi kuumempi kaasuuntunut vesi on tulistettua höyryä.

Vesihöyry ei kyllä muutenkaan ole mitään ideaalikaasua vaan sen tiheydet, paineet ja lämpötilat katsotaan taulukosta.

Lue lisää

Kriittinen lämpötila, kriittinen paine...on rakennettu höyrykattiloita joissa paine nousee yli kriittisen paineen, yhtään sellaista ei tosin ole tehty Suomeen.

Anonyymi kirjoitti:

Vesi on kemiallisen yhdisteen H2O nimi. Se esiintyy myös kaasumaisessa muodossa jolloin sitä kutsutaan vesihöyryksi. Sillä ei ole nimen kannalta väliä onko vesihöyry kiehumispisteen lämpöistä vai sitä kuumempaa. Se on edelleen vesihöyryä.

Englanniksi on erikseen nimitykset steam ja water vapour. Suomessa molempia kutsutaan nimellä vesihöyry.

Semantiikasta keskustelemiseen on varmaan joku oma palstansa.

Lue lisää

Suomessa tulistettua höyryä kutsutaan ainakin ammatti- ihmisten parissa tulistetuksi höyryksi!
Mitä eroa on esim. maakaasun ja vesihöyryn ominaisuuksissa, miksi vedestä ei synny kaasua? Maakaasu on pumpattavissa, vesihöyry ei. Koska vesihöyry ei ole pumpattavissa, voimaloiden vesi- höyrykierrossa höyry on lauhdutettava vedeksi jotta se on pumpattavissa lauhdepumpuilla eteenpäin yleensä syöttövesisäiliöön josta edelleen syöttövesipumpuille ja näin suljettu kierto voi jatkua...

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa tulistettua höyryä kutsutaan ainakin ammatti- ihmisten parissa tulistetuksi höyryksi!
Mitä eroa on esim. maakaasun ja vesihöyryn ominaisuuksissa, miksi vedestä ei synny kaasua? Maakaasu on pumpattavissa, vesihöyry ei. Koska vesihöyry ei ole pumpattavissa, voimaloiden vesi- höyrykierrossa höyry on lauhdutettava vedeksi jotta se on pumpattavissa lauhdepumpuilla eteenpäin yleensä syöttövesisäiliöön josta edelleen syöttövesipumpuille ja näin suljettu kierto voi jatkua...

Lue lisää

Mistä vitusta olet saanut päähäsi, ettei vesihöyry ole pumpattavissa? Kaasu siinä missä muutkin.

Voimaloissa höyry lauhdutetaan nesteeksi, koska lämmönsiirto kattilassa edellyttää vettä. Kaasun (höyry) tiheys ja lämpökapasiteetti ovat aivan liian pienet - pitäiis olla järjettömän kokoiset putkistot ja lämmönsiirtopinnat.

On olemassa jopa vesihöyryä kylmäaineena käyttäviä jäähdytyslaitteita, vaikka aika harvinainen viritys tämä onkin. Sattuneesta syystä näillä laitteilla ei kyetä tuottamaan alle 0 °C lämpötilaa.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1364032118306348

Anonyymi kirjoitti:

Mistä vitusta olet saanut päähäsi, ettei vesihöyry ole pumpattavissa? Kaasu siinä missä muutkin.

Voimaloissa höyry lauhdutetaan nesteeksi, koska lämmönsiirto kattilassa edellyttää vettä. Kaasun (höyry) tiheys ja lämpökapasiteetti ovat aivan liian pienet - pitäiis olla järjettömän kokoiset putkistot ja lämmönsiirtopinnat.

On olemassa jopa vesihöyryä kylmäaineena käyttäviä jäähdytyslaitteita, vaikka aika harvinainen viritys tämä onkin. Sattuneesta syystä näillä laitteilla ei kyetä tuottamaan alle 0 °C lämpötilaa.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1364032118306348

Lue lisää

Tällä hetkellä luettavissa tästä sci-hub peilistä:

"Water vapor compression and its various applications."
https://www.wellesu.com/10.1016/j.rser.2018.08.050

Tuossa siis pumpataan ja puristetaan kasaan vesihöyryä joka tietenkin käyttäytyy kuten muutkin kaasut käyttäytyvät ollessaan lämpötilaltaan lähellä höyrystyneen aineen kiehumispistettä.

Aika lähelle.

Edellä jo oli i laskettu mooliluvun mukaan että 0 C lämpöinen on 1,25 m³ josta 100 asteinen 1,25*373/273 = 1,7 m³.

Se nimi on jo varattu eräälle kaasumaiselle polttoaineelle:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesikaasu

Tuossa puhalletaan tulistettua vesihöyryä hehkuvan hiilikerroksen läpi. Hiili riistää vedestä hapen, jolloin muodostuu hiilimonoksidin ja vedyn seosta.

C + H2O -> CO + H2

Vesikaasu on myrkyllinen vedyn ja hiilimonoksidin seos.

Anonyymi kirjoitti:

Se nimi on jo varattu eräälle kaasumaiselle polttoaineelle:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesikaasu

Tuossa puhalletaan tulistettua vesihöyryä hehkuvan hiilikerroksen läpi. Hiili riistää vedestä hapen, jolloin muodostuu hiilimonoksidin ja vedyn seosta.

C H2O -> CO H2

Vesikaasu on myrkyllinen vedyn ja hiilimonoksidin seos.

Lue lisää

"Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä."
Jostakin syystä johtuen joku tuosta poistatti viestin, johon vastasin. Viestin sisältö oli siis "Vesikaasu?"

Anonyymi kirjoitti:

Se nimi on jo varattu eräälle kaasumaiselle polttoaineelle:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesikaasu

Tuossa puhalletaan tulistettua vesihöyryä hehkuvan hiilikerroksen läpi. Hiili riistää vedestä hapen, jolloin muodostuu hiilimonoksidin ja vedyn seosta.

C H2O -> CO H2

Vesikaasu on myrkyllinen vedyn ja hiilimonoksidin seos.

Lue lisää

Sivulla joissakin kommenteissa esitetään että vedestä kuumentamalla saatu vesihöyry tahi lisää kuumentamalla saatu tulistettu höyry olisi kaasua mutta kuten 14.9 klo 18:19 kommentin esimerkkikin osoittaa, kaasua saadaan vasta kemiallisen ja lisäainetta hyödyntävän yhteisprosessin avulla.

Anonyymi kirjoitti:

Sivulla joissakin kommenteissa esitetään että vedestä kuumentamalla saatu vesihöyry tahi lisää kuumentamalla saatu tulistettu höyry olisi kaasua mutta kuten 14.9 klo 18:19 kommentin esimerkkikin osoittaa, kaasua saadaan vasta kemiallisen ja lisäainetta hyödyntävän yhteisprosessin avulla.

Lue lisää

No ei.

Kaikki kaasut heliumia luukuunottamatta on mahdollista nesteyttää eli ovat perusaineensa höyryjä, kuten vesihöyrykin, niiden höyrystymislämpötila / paine on jokaiselle ominainen.

Anonyymi kirjoitti:

No ei.

Kaikki kaasut heliumia luukuunottamatta on mahdollista nesteyttää eli ovat perusaineensa höyryjä, kuten vesihöyrykin, niiden höyrystymislämpötila / paine on jokaiselle ominainen.

Lue lisää

No ei,
Höyry ei ole kaasua, höyryä ei voida pumpata mutta kaasuja voidaan.

Anonyymi kirjoitti:

No ei,
Höyry ei ole kaasua, höyryä ei voida pumpata mutta kaasuja voidaan.

tottakai vesihöyry on kaasua

Anonyymi kirjoitti:

tottakai vesihöyry on kaasua

Veikkaan että tuo "No ei" oli vastaus edeltävän viestin väitteelle.

Terni 'kaasu' tarkoittaa fysiikassa olomuotoa (faasi), riippumatta siitä mitä nimeä siitä käytetään,

Anonyymi kirjoitti:

No ei.

Kaikki kaasut heliumia luukuunottamatta on mahdollista nesteyttää eli ovat perusaineensa höyryjä, kuten vesihöyrykin, niiden höyrystymislämpötila / paine on jokaiselle ominainen.

Lue lisää

Kyllä heliuminkin voi nesteyttää. Nestemäistä heliumia on jokaisen magneettikuvauslaitteen suprajohtavaa magneettia jäähdyttämässä.

Anonyymi kirjoitti:

tottakai vesihöyry on kaasua

Jos tulistettu höyry on kaasua, miksi sitä ei voida pumpata kuten muita kaasuja?

Anonyymi kirjoitti:

Jos tulistettu höyry on kaasua, miksi sitä ei voida pumpata kuten muita kaasuja?

Totta kai voidaan ns. pumpata. Tarkoitatko paineistaa tai siirtää?

Tulistettu höyryhän on kaasua, jossa on ylimäärin lämpöä, jotta höyry ei pisaroidu. Pisarat ovat myrkkyä turbiineille.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai voidaan ns. pumpata. Tarkoitatko paineistaa tai siirtää?

Tulistettu höyryhän on kaasua, jossa on ylimäärin lämpöä, jotta höyry ei pisaroidu. Pisarat ovat myrkkyä turbiineille.

Lue lisää

Missä olet nähnyt höyryä pumpattavan?
Miksi lauhdevoimaloissa on lauhdutin? Miksi käyttää lauhdutinta joka siirtää vähintään 60 % käytetyn polttoaineen energiasisällöstä hukkaan, selitäpä miksi näin tehdään?

Anonyymi kirjoitti:

Missä olet nähnyt höyryä pumpattavan?
Miksi lauhdevoimaloissa on lauhdutin? Miksi käyttää lauhdutinta joka siirtää vähintään 60 % käytetyn polttoaineen energiasisällöstä hukkaan, selitäpä miksi näin tehdään?

Lue lisää

Mitä tarkoitat kaasun pumppaamisella ?
Kaasuja voidaan siirtää tai muuttaa sen nopeutta vain paisuntaenergian paine-eron avulla, ja lauhdutus alentaa lämpötilaa, vaikuttaen kaasun paineeseen paine-eroa lisäten.

Anonyymi kirjoitti:

Missä olet nähnyt höyryä pumpattavan?
Miksi lauhdevoimaloissa on lauhdutin? Miksi käyttää lauhdutinta joka siirtää vähintään 60 % käytetyn polttoaineen energiasisällöstä hukkaan, selitäpä miksi näin tehdään?

Lue lisää

Kysyn samaa että mitä tarkoitat pumppaamisella?

Tarkoitatko paineistamissta tai siirtämistä tai jotakin muuta?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitat kaasun pumppaamisella ?
Kaasuja voidaan siirtää tai muuttaa sen nopeutta vain paisuntaenergian paine-eron avulla, ja lauhdutus alentaa lämpötilaa, vaikuttaen kaasun paineeseen paine-eroa lisäten.

Lue lisää

Eipäs kun lauhdutin muuttaa aineen olomuotoa, lämmönvaihdin lämpötilaa.
Voimaloiden lauhduttimet muuttavat höyryn vedeksi, siksi ne ovat lauhduttimia koska tapahtumaa kutsutaan lauhduttamiseksi...mutta miksi näin tehdään vaikka se on erittäin epätaloudellista...miksi höyryä ei vain kaasujen tavoin ihan simppelisti siirrettäisi putkessa eteenpäin pumppaamalla, kompressoimalla, puhaltamalla tai miksi sitä haluatkaan kutsua, miksi se ei onnistu kuten se kaasuilla onnistuu?

Anonyymi kirjoitti:

Eipäs kun lauhdutin muuttaa aineen olomuotoa, lämmönvaihdin lämpötilaa.
Voimaloiden lauhduttimet muuttavat höyryn vedeksi, siksi ne ovat lauhduttimia koska tapahtumaa kutsutaan lauhduttamiseksi...mutta miksi näin tehdään vaikka se on erittäin epätaloudellista...miksi höyryä ei vain kaasujen tavoin ihan simppelisti siirrettäisi putkessa eteenpäin pumppaamalla, kompressoimalla, puhaltamalla tai miksi sitä haluatkaan kutsua, miksi se ei onnistu kuten se kaasuilla onnistuu?

Lue lisää

Onnistuuhan se.

Sinua hämää se, että muiden ilmakehän kaasujen kiehumispisteet ilmanpaineessa ovat luokkaa noin -200 C astetta kun veden kiehumispiste on luokkaa +100 C astetta. Tuossa on noin 300 asteen ero vesihöyryn haitaksi.

Kun ollaan lähellä kiehumispistettä niin kaasun puristaminen saa sen nesteytymään. Ilman pumppaus -185 asteen lämpötilassa on niinikään vaikeaa samasta syystä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipäs kun lauhdutin muuttaa aineen olomuotoa, lämmönvaihdin lämpötilaa.
Voimaloiden lauhduttimet muuttavat höyryn vedeksi, siksi ne ovat lauhduttimia koska tapahtumaa kutsutaan lauhduttamiseksi...mutta miksi näin tehdään vaikka se on erittäin epätaloudellista...miksi höyryä ei vain kaasujen tavoin ihan simppelisti siirrettäisi putkessa eteenpäin pumppaamalla, kompressoimalla, puhaltamalla tai miksi sitä haluatkaan kutsua, miksi se ei onnistu kuten se kaasuilla onnistuu?

Lue lisää

Sinulla loppui taidot ja ymmärrys. Puhumme nyt vesikaasusta kuten mistä tahansa kaasusta. Vesi kaasuna on suomeksi myös höyry, voimaloissa yleisesti ja usein käytettynä myös tulistettu höyry.

Höyry siirtyy kuten mikä tahansa kaasu, ja vasta tiivistettynä se on nestettä. Nesteenä vesi on sekä lisävetenä lisävesisäiliössä että kemikaloituna kattilavetenä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipäs kun lauhdutin muuttaa aineen olomuotoa, lämmönvaihdin lämpötilaa.
Voimaloiden lauhduttimet muuttavat höyryn vedeksi, siksi ne ovat lauhduttimia koska tapahtumaa kutsutaan lauhduttamiseksi...mutta miksi näin tehdään vaikka se on erittäin epätaloudellista...miksi höyryä ei vain kaasujen tavoin ihan simppelisti siirrettäisi putkessa eteenpäin pumppaamalla, kompressoimalla, puhaltamalla tai miksi sitä haluatkaan kutsua, miksi se ei onnistu kuten se kaasuilla onnistuu?

Lue lisää

Miten kuvittelit höyryn lauhtuvan normipaineessa ellei lämpötilaa lasketa alle kiehumis pisteen ?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla loppui taidot ja ymmärrys. Puhumme nyt vesikaasusta kuten mistä tahansa kaasusta. Vesi kaasuna on suomeksi myös höyry, voimaloissa yleisesti ja usein käytettynä myös tulistettu höyry.

Höyry siirtyy kuten mikä tahansa kaasu, ja vasta tiivistettynä se on nestettä. Nesteenä vesi on sekä lisävetenä lisävesisäiliössä että kemikaloituna kattilavetenä.

Lue lisää

Kiemurtelet ja kiemurtelet koska et osaa vastata esittämääni yksinkertaiseen kysymykseen, eli että miksi höyryä ei voida pumpata/kompressoroida tai vaikka puhaltaa eteenpäin putkistossa?
Jos niin voitaisiin tehdä, ei kai olisi kovin järkevää välillä lauhduttaa höyryä vedeksi kun siihen hukkaantuu enin osa polttoaineen energiasta?
Siinäkin sinulta loppui ymmärrys ja tieto mitä on vesikaasu? Mitä nettisi kertoo hakusanalla "vesikaasu"?

Anonyymi kirjoitti:

Kiemurtelet ja kiemurtelet koska et osaa vastata esittämääni yksinkertaiseen kysymykseen, eli että miksi höyryä ei voida pumpata/kompressoroida tai vaikka puhaltaa eteenpäin putkistossa?
Jos niin voitaisiin tehdä, ei kai olisi kovin järkevää välillä lauhduttaa höyryä vedeksi kun siihen hukkaantuu enin osa polttoaineen energiasta?
Siinäkin sinulta loppui ymmärrys ja tieto mitä on vesikaasu? Mitä nettisi kertoo hakusanalla "vesikaasu"?

Lue lisää

Miksi et etsisi jonkinlaisen esityksen voimalaitoksen vesi-höyrykierrosta? Se auttaisi sinua, kun olet ulkona asiasta.

Kaasu komprimoidaan kerran tai kaksi, tulistetaan, ja vasta turbiinien, joita voi kahdet sarjassa, höyry lauhdutetaan. Lauhde palautetaan puhdistuksen jälkeen syöttövesisäiliöön ja kattilavedeksi. Osa toki ulospuhalletaan, jotta epäpuhtaustasapaino säilyy.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et etsisi jonkinlaisen esityksen voimalaitoksen vesi-höyrykierrosta? Se auttaisi sinua, kun olet ulkona asiasta.

Kaasu komprimoidaan kerran tai kaksi, tulistetaan, ja vasta turbiinien, joita voi kahdet sarjassa, höyry lauhdutetaan. Lauhde palautetaan puhdistuksen jälkeen syöttövesisäiliöön ja kattilavedeksi. Osa toki ulospuhalletaan, jotta epäpuhtaustasapaino säilyy.

Lue lisää

Ainakaan Suomeen ei ole rakennettu mitään sarjassa olevia turbiineja, sen sijaan on yksi, kaksi ja kolmepesäisiä turbiineja. Kolmiosaisissa pesiä nimitetään korkeapainepesäksi, välipainepesäksi ja matalapainepesäksi. Useampipesäisissä turbiineissa on useimmiten myös välitulistus jolloin höyry korkeapainepesän jälkeen johdetaan takaisin höyrykattilaan ja siellä oleviin ns. liukuvalla paineella toimiviin välipainetulistimiin jossa sen entalpiaa nostetaan jonka jälkeen se johdetaan välipainepesään ja sieltä matalapainepesään ja sieltä lauhduttimeen sillä kaikki Suomeen koskaan rakennetut kolmipesäiset turbiinit ovat olleet lauhdevoimaloissa.
Tulistaminen ei ole mitään ihmeen komprimointia...mutta edelleenkään et vastaa siihen olennaiseen kysymykseen että miksi höyryä ei voida pumpata putkistossa eteenpäin kuten kaasuja (esim. maakaasu) ? Yksinkertaistettu vastaus on että kaasujen painetta voidaan kompressorilla nostaa ja paine saa kaasun liikkumaan mutta höyryän painetta ei voida kompressorilla tai millään pumpulla tai puhaltimella nostaa eikä höyry liioin silloin liiku minnekään...mutta miksi höyryn painetta ei voida pumppaamalla nostaa jolloin voimalan kierrossa ei ollenkaan tarvittaisi lauhduttimia, niiden apulaitteita, ei syöttövesisäiliöitä eikä sellaista rekvisiittaa. Kysymys siis vielä kerran: Miksi höyryä ei voida pumpata?

Anonyymi kirjoitti:

Ainakaan Suomeen ei ole rakennettu mitään sarjassa olevia turbiineja, sen sijaan on yksi, kaksi ja kolmepesäisiä turbiineja. Kolmiosaisissa pesiä nimitetään korkeapainepesäksi, välipainepesäksi ja matalapainepesäksi. Useampipesäisissä turbiineissa on useimmiten myös välitulistus jolloin höyry korkeapainepesän jälkeen johdetaan takaisin höyrykattilaan ja siellä oleviin ns. liukuvalla paineella toimiviin välipainetulistimiin jossa sen entalpiaa nostetaan jonka jälkeen se johdetaan välipainepesään ja sieltä matalapainepesään ja sieltä lauhduttimeen sillä kaikki Suomeen koskaan rakennetut kolmipesäiset turbiinit ovat olleet lauhdevoimaloissa.
Tulistaminen ei ole mitään ihmeen komprimointia...mutta edelleenkään et vastaa siihen olennaiseen kysymykseen että miksi höyryä ei voida pumpata putkistossa eteenpäin kuten kaasuja (esim. maakaasu) ? Yksinkertaistettu vastaus on että kaasujen painetta voidaan kompressorilla nostaa ja paine saa kaasun liikkumaan mutta höyryän painetta ei voida kompressorilla tai millään pumpulla tai puhaltimella nostaa eikä höyry liioin silloin liiku minnekään...mutta miksi höyryn painetta ei voida pumppaamalla nostaa jolloin voimalan kierrossa ei ollenkaan tarvittaisi lauhduttimia, niiden apulaitteita, ei syöttövesisäiliöitä eikä sellaista rekvisiittaa. Kysymys siis vielä kerran: Miksi höyryä ei voida pumpata?

Lue lisää

Mitä tahansa höyrystynyttä ainetta voi edelleenkin pumpata edellyttäen, että paineen ja lämpötilan muutokset eivät saa sitä tiivistymään nesteeksi pumppaukseen käytetyssä laitteessa.

Mitä lähempänä lämpötilassa ollaan höyrystyneen aineen kiehumispistettä sitä vaikeampaa on pumppaaminen, jossa paine kuitenkin vaihtelee.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tahansa höyrystynyttä ainetta voi edelleenkin pumpata edellyttäen, että paineen ja lämpötilan muutokset eivät saa sitä tiivistymään nesteeksi pumppaukseen käytetyssä laitteessa.

Mitä lähempänä lämpötilassa ollaan höyrystyneen aineen kiehumispistettä sitä vaikeampaa on pumppaaminen, jossa paine kuitenkin vaihtelee.

Lue lisää

Edellyttäen sitä ja edellyttäen tätä, miksi ei voi vastata suoraan yksinkertaiseen kysymykseen: MIKSI höyryä ei voida pumpata?
Sivullahan viisastelee joku sarjaankytkettyjen höyryturbiinien tietäjänerokin...luulisi noin väkevällä voimalaitostietämyksellä osaavan helppoon kysymykseen vastata...

Anonyymi kirjoitti:

Edellyttäen sitä ja edellyttäen tätä, miksi ei voi vastata suoraan yksinkertaiseen kysymykseen: MIKSI höyryä ei voida pumpata?
Sivullahan viisastelee joku sarjaankytkettyjen höyryturbiinien tietäjänerokin...luulisi noin väkevällä voimalaitostietämyksellä osaavan helppoon kysymykseen vastata...

Lue lisää

Sinä et vain osaa, vaan kopioit löytämääsi.

Olkiluodossakin turbiinit ovat sarjassa, välitulistimin, vaikka muuta yrität höpöttää. Vasta sen jälkeen höyry lauhdutetaan.

Vastaa ensin kysymykseen, mitä tarkoitat pumppaamisella. Ellet hyväksy, että kompressori tai komprimointi on pumppaamista, olet oikeassa, muussa tapauksessa olet väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Edellyttäen sitä ja edellyttäen tätä, miksi ei voi vastata suoraan yksinkertaiseen kysymykseen: MIKSI höyryä ei voida pumpata?
Sivullahan viisastelee joku sarjaankytkettyjen höyryturbiinien tietäjänerokin...luulisi noin väkevällä voimalaitostietämyksellä osaavan helppoon kysymykseen vastata...

Lue lisää

Mihin olet kadonnut; veikö kissa kielen?

Kerro vielä siitä, kun "höyryn painetta ei voida kompressorilla tai millään pumpulla tai puhaltimella nostaa eikä höyry liioin silloin liiku minnekään."

Kerro samalla, mitä on "höyryn mekaaninen komprimointi" tai "höyryn termokompressointi".

Kerro vielä lopuksi onko olemassa MVR-tyyppisiä haihduttimia tai tislaimia.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et vain osaa, vaan kopioit löytämääsi.

Olkiluodossakin turbiinit ovat sarjassa, välitulistimin, vaikka muuta yrität höpöttää. Vasta sen jälkeen höyry lauhdutetaan.

Vastaa ensin kysymykseen, mitä tarkoitat pumppaamisella. Ellet hyväksy, että kompressori tai komprimointi on pumppaamista, olet oikeassa, muussa tapauksessa olet väärässä.

Lue lisää

Ja taas niin väärin: Olkiluodossa on yksi turbiini yhtä generaattoria kohti, ei yhtään enempää.
Katsos kun ne turbiinin kaikki pesät ovat yhdellä ja samalla akselilla muodostaen yhden kokonaisuuden eli yhden turbiinin...

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas niin väärin: Olkiluodossa on yksi turbiini yhtä generaattoria kohti, ei yhtään enempää.
Katsos kun ne turbiinin kaikki pesät ovat yhdellä ja samalla akselilla muodostaen yhden kokonaisuuden eli yhden turbiinin...

Lue lisää

Mitä ihmettä sun päässä oikein liikkuu? Miten ihmeessä ne turbiinit muuten voisivat olla sarjassa...?! Turbiineja voimalaitoksissa on korkea-, keskipaine- ja matalapaine, usein keskipaineturbiinit puuttuu.

Kerro vielä mitä se pumppaaminen tarkoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et vain osaa, vaan kopioit löytämääsi.

Olkiluodossakin turbiinit ovat sarjassa, välitulistimin, vaikka muuta yrität höpöttää. Vasta sen jälkeen höyry lauhdutetaan.

Vastaa ensin kysymykseen, mitä tarkoitat pumppaamisella. Ellet hyväksy, että kompressori tai komprimointi on pumppaamista, olet oikeassa, muussa tapauksessa olet väärässä.

Lue lisää

Vastaa ensin, vastaa ensin...
MINÄ kysyin ensin, siis minä en vastaa itselleni...
Kompressori ei ole pumppaamista, kompressori on vain kompressori! Vasta kun kompressori alkaa toimia. alkaa tapahtua pumppaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas niin väärin: Olkiluodossa on yksi turbiini yhtä generaattoria kohti, ei yhtään enempää.
Katsos kun ne turbiinin kaikki pesät ovat yhdellä ja samalla akselilla muodostaen yhden kokonaisuuden eli yhden turbiinin...

Lue lisää

Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaa ensin, vastaa ensin...
MINÄ kysyin ensin, siis minä en vastaa itselleni...
Kompressori ei ole pumppaamista, kompressori on vain kompressori! Vasta kun kompressori alkaa toimia. alkaa tapahtua pumppaamista.

Lue lisää

Ok, en ala enää vääntämään asiasta riitaa haastavan lapsen kanssa. Hyvä, että tuo lapsiasia selvisi nyt, luulin että olet aikuinen. Sun pitäisi olla koulussa.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaa ensin, vastaa ensin...
MINÄ kysyin ensin, siis minä en vastaa itselleni...
Kompressori ei ole pumppaamista, kompressori on vain kompressori! Vasta kun kompressori alkaa toimia. alkaa tapahtua pumppaamista.

Lue lisää

-Vasta kun kompressori alkaa toimia. alkaa tapahtua pumppaamista.

Mutta pumppu toimii aina ilmankin vaikka se ei alkaisi toimia. Sen takia pumppu ei ole vain pumppu.

Anonyymi kirjoitti:

Ok, en ala enää vääntämään asiasta riitaa haastavan lapsen kanssa. Hyvä, että tuo lapsiasia selvisi nyt, luulin että olet aikuinen. Sun pitäisi olla koulussa.

Ts. koska et osaa vastata siihen miksi höyryä ei kyetä pumppaamalla siirtämään päätät luovuttaa kiukuttelemalla ja kiemurtelemalla.
Olen yli 70- vuotias, energia- alan opinnot aloitin noin 50 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Ts. koska et osaa vastata siihen miksi höyryä ei kyetä pumppaamalla siirtämään päätät luovuttaa kiukuttelemalla ja kiemurtelemalla.
Olen yli 70- vuotias, energia- alan opinnot aloitin noin 50 vuotta sitten.

Lue lisää

Ok. Seniili höppänä siis vain käyttäytyy kuin lapsi.

Anonyymi kirjoitti:

Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista.

Eli generaattoreita on yhteensä neljä kpl, ok, kiitos tiedosta!

Anonyymi kirjoitti:

Eli generaattoreita on yhteensä neljä kpl, ok, kiitos tiedosta!

Ok, tuota en tiennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ok. Seniili höppänä siis vain käyttäytyy kuin lapsi.

Kykenet nimittelemään mutta et vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen...

Anonyymi kirjoitti:

Kykenet nimittelemään mutta et vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen...

Mitä kysyit?

Anonyymi kirjoitti:

-Vasta kun kompressori alkaa toimia. alkaa tapahtua pumppaamista.

Mutta pumppu toimii aina ilmankin vaikka se ei alkaisi toimia. Sen takia pumppu ei ole vain pumppu.

Lue lisää

Mitä tuo tarkoitti - kaikenlaisia höpöakkoja täällä pyörii pumppaamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli generaattoreita on yhteensä neljä kpl, ok, kiitos tiedosta!

Lähetä linkki tuohon tietoon että neljä kpl, jooko.

Anonyymi kirjoitti:

Lähetä linkki tuohon tietoon että neljä kpl, jooko.

Neljä turpiinia, neljä dynamoa...näin käsittääkseni Olkiluoto- tuntija sen esittää. Jos olisi neljä erillistä turpiinia yhtä dynamoa pyörittämässä niin millaisen kytkinmekanismin tms. avulla voima välitettäisiin?

Anonyymi kirjoitti:

Neljä turpiinia, neljä dynamoa...näin käsittääkseni Olkiluoto- tuntija sen esittää. Jos olisi neljä erillistä turpiinia yhtä dynamoa pyörittämässä niin millaisen kytkinmekanismin tms. avulla voima välitettäisiin?

Lue lisää

Neljä erillistä höyryturpiinia tarkoittaa myös neljää erillistä lauhdutinta tyhjöjärjestelmineen, omine lauhdepumppuineen, jäähdytysveden (merivesi) tulon kaikille lauhduttimille ehkä erillisillä pumpuilla jne. Omat erilliset generaattorimuuntajat, katkaisijat, tahdistusjärjestelmät neljälle generaattorille jne.

Anonyymi kirjoitti:

Neljä turpiinia, neljä dynamoa...näin käsittääkseni Olkiluoto- tuntija sen esittää. Jos olisi neljä erillistä turpiinia yhtä dynamoa pyörittämässä niin millaisen kytkinmekanismin tms. avulla voima välitettäisiin?

Lue lisää

Voit varmasti lähettää linkin tuohon väitteeseesi.

Täällä odotellaan tietoa neljästä generaattorista.

Anonyymi kirjoitti:

No ei,
Höyry ei ole kaasua, höyryä ei voida pumpata mutta kaasuja voidaan.

Oi ajatusten mätäoja, ehkä sinun pitäisi valistaa myös tämän artikkelin kirjoittajia

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1364032118306348

Anonyymi kirjoitti:

Ok. Seniili höppänä siis vain käyttäytyy kuin lapsi.

No selkis tämäkin. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta tätä lajia. Huikeat kuvitelmat omasta erityisosaamisesta, joka on oikeasti vuosikymmenien takaa ja suurimmalta osin jo unhoittunut. Jos ao heppu nyt ikinä mitään on osannutkaan.

Tällä kertaa ei voi edes kehityksen kelkasta tippumista syyttää, kun nämä jutut on tiedetty jo 100 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti:

No selkis tämäkin. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta tätä lajia. Huikeat kuvitelmat omasta erityisosaamisesta, joka on oikeasti vuosikymmenien takaa ja suurimmalta osin jo unhoittunut. Jos ao heppu nyt ikinä mitään on osannutkaan.

Tällä kertaa ei voi edes kehityksen kelkasta tippumista syyttää, kun nämä jutut on tiedetty jo 100 vuotta sitten.

Lue lisää

Jos olet kommentoinut klo klo 14:03 , ehkä olisi järkevää olla vastaamatta siihen omaan kommenttiin klo 14:07...???

No oletko onnistunut omassa pätemisessäsi?

Anonyymi kirjoitti:

No oletko onnistunut omassa pätemisessäsi?

Omasta mielestäni riittävän hyvin, kuten jo tuossa toisessa ketjussa eilen vastasin. Näissä pätemisasioissahan vain se oma mielipide ratkaisee.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18630715/kaukolampoa-yhdella-putkella#comment-131320932

Jos siis haluat täällä päteä niin ole hyvä vaan. Päteminen on paljon fiksumpaa kuin trollaus.

Minulla nykyään usein käy niin että teen taustatyöt, tarkistan tiedon lähteen ja laadin mielestäni kelvollisen vastausviestin joka sitten lopulta jää lähettämättä. Mahdollinen uuden oppiminen ja vanhan kertaaminen tapahtuu jo viestiä kirjoittettaessa joten se lähetysvaihe ei enää ole tarpeen. Sama periaate kuin päiväkirjaa pidettäessä.

Anonyymi kirjoitti:

Omasta mielestäni riittävän hyvin, kuten jo tuossa toisessa ketjussa eilen vastasin. Näissä pätemisasioissahan vain se oma mielipide ratkaisee.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18630715/kaukolampoa-yhdella-putkella#comment-131320932

Jos siis haluat täällä päteä niin ole hyvä vaan. Päteminen on paljon fiksumpaa kuin trollaus.

Minulla nykyään usein käy niin että teen taustatyöt, tarkistan tiedon lähteen ja laadin mielestäni kelvollisen vastausviestin joka sitten lopulta jää lähettämättä. Mahdollinen uuden oppiminen ja vanhan kertaaminen tapahtuu jo viestiä kirjoittettaessa joten se lähetysvaihe ei enää ole tarpeen. Sama periaate kuin päiväkirjaa pidettäessä.

Lue lisää

Eikö tuo nyt ole yleisellä tasolla kuin tuuleen huutelua? Minulla itselläni ei ole aavistustakaan mistään muista vastauksistasi muilla foorumeilla...?! Miksi pitäisi olla?

Mitä sinulla on tästä säikeestä kerrottavaa, missä esiintyy totuuden vastaista pätemistä, vai pidetäänkö turhasta asiasta kiinni hinnalla millä hyvänsä? Itse kyllä tunnistan tässä säikeessa esiintyvän henkilön, jolla on turhan suuret luulot itsestään, ja sitä kautta hän antaa totaalisen väärää tietoa. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä hän oppii vielä faktojen kautta.

Eli faktaa peliin, sopiiko?

Anonyymi kirjoitti:

Omasta mielestäni riittävän hyvin, kuten jo tuossa toisessa ketjussa eilen vastasin. Näissä pätemisasioissahan vain se oma mielipide ratkaisee.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18630715/kaukolampoa-yhdella-putkella#comment-131320932

Jos siis haluat täällä päteä niin ole hyvä vaan. Päteminen on paljon fiksumpaa kuin trollaus.

Minulla nykyään usein käy niin että teen taustatyöt, tarkistan tiedon lähteen ja laadin mielestäni kelvollisen vastausviestin joka sitten lopulta jää lähettämättä. Mahdollinen uuden oppiminen ja vanhan kertaaminen tapahtuu jo viestiä kirjoittettaessa joten se lähetysvaihe ei enää ole tarpeen. Sama periaate kuin päiväkirjaa pidettäessä.

Lue lisää

Totta, vain oman mielipiteesi mukaan olet jotenkin pätevä, muut näytöt puuttuvat mutta omakehu loistaa.
Yllättäen muistit ja tulet muistamaan sentään myös lähetysvaiheen omakehutarinoistasi...

Anonyymi kirjoitti:

Totta, vain oman mielipiteesi mukaan olet jotenkin pätevä, muut näytöt puuttuvat mutta omakehu loistaa.
Yllättäen muistit ja tulet muistamaan sentään myös lähetysvaiheen omakehutarinoistasi...

Lue lisää

Nyt sotket kyllä kirjoittajat varmuudella toisiinsa 🤔

Anonyymi kirjoitti:

Totta, vain oman mielipiteesi mukaan olet jotenkin pätevä, muut näytöt puuttuvat mutta omakehu loistaa.
Yllättäen muistit ja tulet muistamaan sentään myös lähetysvaiheen omakehutarinoistasi...

Lue lisää

Kääkällä nyt vähän keulii. Aika käy vähiin....

Klo 14:08 ja klo 14,15..jne, vähän ymmärtämämätön lapsi on kyseessä...

"Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista."

Missä ovat ne luvatut neljä generaattoria, joista papparainen puhui?

Tosin innokas inttäjä kuvailee OL3:a joka onkin hieman erilainen kuin esim. voimalan 1. ja 2.
yksiköt.
Erilaista on mm se, että generaattorin kierrosluku ei ole esim. 3000 rpm van jotain muuta jostain syystä.
Sivun näsäviisaalta monen turbiinin ystävältä kysyisin että miksi ko. koneen kierrosluku ei ole 2098- 3003 vaan jotain muuta?

Kopioija ei siis ole milloinkaan käynyt voimalalla, niin olin arvellutkin. Ei muuta alan tietoa kuin minkä netistä löytää mutta silti on kova hinku väitellä alan ammattilaisten kanssa...säälittävää.
Varmaan kopioija uskoo esim. uutisten tiedot joiden mukaan OL2 on seisomassa koska generaattorin roottorista on vuotanut vettä...

Anonyymi kirjoitti:

"Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista."

Missä ovat ne luvatut neljä generaattoria, joista papparainen puhui?

Lue lisää

No, minä en ymmärtanyt tuota asiaa. Neljä turbiinia on siis asennettu samalle generaattorin akselille.

Anonyymi kirjoitti:

No, minä en ymmärtanyt tuota asiaa. Neljä turbiinia on siis asennettu samalle generaattorin akselille.

"Olen yli 70- vuotias, energia- alan opinnot aloitin noin 50 vuotta sitten."

Taisi mennä 100 % opinnoista hukkaan, jos ei asiasta mitään ymmärrä - asioiden sisäistäminen on ollut heikkoa. Opit kuitenkin kirjoittamaan ja kopioimaan auttavasti. Mutta hyvä että turbiinien määrän jo ymmärsit.

Sinulla on höyryn käyttäytymisestä edelleen sitä salaista sisäpiirin tietoa, jota olet pantannut nyt pitkään. Kerro siitä lisää.

Anonyymi kirjoitti:

"Olen yli 70- vuotias, energia- alan opinnot aloitin noin 50 vuotta sitten."

Taisi mennä 100 % opinnoista hukkaan, jos ei asiasta mitään ymmärrä - asioiden sisäistäminen on ollut heikkoa. Opit kuitenkin kirjoittamaan ja kopioimaan auttavasti. Mutta hyvä että turbiinien määrän jo ymmärsit.

Sinulla on höyryn käyttäytymisestä edelleen sitä salaista sisäpiirin tietoa, jota olet pantannut nyt pitkään. Kerro siitä lisää.

Lue lisää

Kenelleköhän kuvittelet kommentoivasi?
Kiinnostaisi tietää esim. se että mikä on lauhdeveden määrä kun OL3:n kaikki neljä turbiinia ovat samanaikaisesti nimellistehollaan käynnissä?

Anonyymi kirjoitti:

Kenelleköhän kuvittelet kommentoivasi?
Kiinnostaisi tietää esim. se että mikä on lauhdeveden määrä kun OL3:n kaikki neljä turbiinia ovat samanaikaisesti nimellistehollaan käynnissä?

Lue lisää

En ole kukaan keskusteluun aiemmin liittyneistä, mutta jutut rönsyää jo hiekkalaatikko tasolle.
Mitä helvatan merkitystä on lauhdevesien määrällä siihen, miten vesihöyryn ominaisuudet poikkeavat muista kaasuista ?

Mitä vitun järkeä on laajentaa riitaa henkilökohtaisuuksiin, pelkkä terve harkinta ja miehekäs toteamus että 'olin tällä kertaa väärässä' olisi säästänyt koko typerän kinastelun seuraamuksilta.

Anonyymi kirjoitti:

En ole kukaan keskusteluun aiemmin liittyneistä, mutta jutut rönsyää jo hiekkalaatikko tasolle.
Mitä helvatan merkitystä on lauhdevesien määrällä siihen, miten vesihöyryn ominaisuudet poikkeavat muista kaasuista ?

Mitä vitun järkeä on laajentaa riitaa henkilökohtaisuuksiin, pelkkä terve harkinta ja miehekäs toteamus että 'olin tällä kertaa väärässä' olisi säästänyt koko typerän kinastelun seuraamuksilta.

Lue lisää

Minäkään en ole ennen käynyt sivulla mutta eikö lauhdevesi ole ollut olomuodoltaan höyryä sinne turbiiniin mennessään joten niiden tilavuusero merkitsee isoissa massavirroissa aika paljon, siis se liittyy hyvinkin sivun aloituksen aiheeseen.

Anonyymi kirjoitti:

No, minä en ymmärtanyt tuota asiaa. Neljä turbiinia on siis asennettu samalle generaattorin akselille.

Ei vaan generaattorin roottori on asennettu generaattorin akselille joka on laippakiinnityksellä kiinnitetty höyryturbiinin akseliin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan generaattorin roottori on asennettu generaattorin akselille joka on laippakiinnityksellä kiinnitetty höyryturbiinin akseliin.

Miten se vaikuttaa höyryn poikkeavuuteen muista kaasuista ?

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan generaattorin roottori on asennettu generaattorin akselille joka on laippakiinnityksellä kiinnitetty höyryturbiinin akseliin.

>>> Sinulla on höyryn käyttäytymisestä edelleen sitä salaista sisäpiirin tietoa, jota olet pantannut nyt pitkään. Kerro siitä lisää.

Voitko nyt jo kertoa siitä höyrystä lisää, kun olet pantannut tietoasi kuin Fort Knox kultavarantojaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kopioija ei siis ole milloinkaan käynyt voimalalla, niin olin arvellutkin. Ei muuta alan tietoa kuin minkä netistä löytää mutta silti on kova hinku väitellä alan ammattilaisten kanssa...säälittävää.
Varmaan kopioija uskoo esim. uutisten tiedot joiden mukaan OL2 on seisomassa koska generaattorin roottorista on vuotanut vettä...

Lue lisää

https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/120265/2/JuhalaRiku.pdf

Riku Juhalan diplomityö "OLKILUODON YDINVOIMALAITOKSEN BLOKKISUOJAN UUSINTA" kertoo luvussa 2.3.1 Generaattori ja apujärjestelmät:

"OL1 ja OL2 laitosyksiköiden generaattorit ovat tyypiltään GTD 1875 MY vesijäähdytteisiä turbogeneraattoreita. [...] Generaattori on yhteydessä myös vesijäähdytysjärjestelmään, joka jäähdyttää staattorin ja roottorin käämityksiä sekä vaihekiskoja. Muissa osissa jäähdytys hoidetaan ilman avulla. [7, s. 5-6]"

Generaattoreiden roottoreiden nestejäähdytyksen tiedetään olevan luotettavuudeltaan ongelmallinen joten ei mitenkään yllättävää että järjestelmässä ilmeni sen kohdalla vikaa. Samainen roottori on vaihdettu myös viime vuonna saman vian vuoksi:

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2023/olkiluoto2nsahkontuotantoonpaluusiirtyysyyskuunalkuun.html

Toivottavasti valmistajalla tai roottorin edellisen korjauksen tehneellä on takuu osillensa sillä kyllähän tuon pitäisi käyttöä kestää huomattavasti pidempään kuin vuoden verran.

Anonyymi kirjoitti:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/120265/2/JuhalaRiku.pdf

Riku Juhalan diplomityö "OLKILUODON YDINVOIMALAITOKSEN BLOKKISUOJAN UUSINTA" kertoo luvussa 2.3.1 Generaattori ja apujärjestelmät:

"OL1 ja OL2 laitosyksiköiden generaattorit ovat tyypiltään GTD 1875 MY vesijäähdytteisiä turbogeneraattoreita. [...] Generaattori on yhteydessä myös vesijäähdytysjärjestelmään, joka jäähdyttää staattorin ja roottorin käämityksiä sekä vaihekiskoja. Muissa osissa jäähdytys hoidetaan ilman avulla. [7, s. 5-6]"

Generaattoreiden roottoreiden nestejäähdytyksen tiedetään olevan luotettavuudeltaan ongelmallinen joten ei mitenkään yllättävää että järjestelmässä ilmeni sen kohdalla vikaa. Samainen roottori on vaihdettu myös viime vuonna saman vian vuoksi:

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2023/olkiluoto2nsahkontuotantoonpaluusiirtyysyyskuunalkuun.html

Toivottavasti valmistajalla tai roottorin edellisen korjauksen tehneellä on takuu osillensa sillä kyllähän tuon pitäisi käyttöä kestää huomattavasti pidempään kuin vuoden verran.

Lue lisää

Vesivuoto pyörivässä roottorissa, nyt on mielenkiintoista...

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan generaattorin roottori on asennettu generaattorin akselille joka on laippakiinnityksellä kiinnitetty höyryturbiinin akseliin.

Turbiiniakseli on turbiinilta generaattoriin asti ulottuva akseli, johon on kytketty turbiinin
roottorien lisäksi generaattorin roottori. Turbiiniakselin pituus voi olla isoissa turbiineissa
jopa 70 m, kuten OL 3, joka on lähes 14 metriä korkea ja painaa 5 000 tonnia.

Anonyymi kirjoitti:

Turbiiniakseli on turbiinilta generaattoriin asti ulottuva akseli, johon on kytketty turbiinin
roottorien lisäksi generaattorin roottori. Turbiiniakselin pituus voi olla isoissa turbiineissa
jopa 70 m, kuten OL 3, joka on lähes 14 metriä korkea ja painaa 5 000 tonnia.

Lue lisää

Ihanko totta?
Ajattelitko asiaa yhtään pitemmälle...esim. sitä että jos generaattorin roottori eli samalla akseli, halutaan poistaa generaattorin sisältä, joudutaan purkamaan myös kaikki moniosaisen höyryturbiinin pesät jotta saadaan akseli pois...
Tuollaista operaatiota ei sentään käytännössä tarvitse tehdä, generaattorin roottori voidaan poistaa poistamatta turbiinin akselia, miten ihmeessä se on mahdollista?

Anonyymi kirjoitti:

Turbiiniakseli on turbiinilta generaattoriin asti ulottuva akseli, johon on kytketty turbiinin
roottorien lisäksi generaattorin roottori. Turbiiniakselin pituus voi olla isoissa turbiineissa
jopa 70 m, kuten OL 3, joka on lähes 14 metriä korkea ja painaa 5 000 tonnia.

Lue lisää

On akselilla mittaa, pituus 70 m korkeus 14 m paino 5000 t

Anonyymi kirjoitti:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/120265/2/JuhalaRiku.pdf

Riku Juhalan diplomityö "OLKILUODON YDINVOIMALAITOKSEN BLOKKISUOJAN UUSINTA" kertoo luvussa 2.3.1 Generaattori ja apujärjestelmät:

"OL1 ja OL2 laitosyksiköiden generaattorit ovat tyypiltään GTD 1875 MY vesijäähdytteisiä turbogeneraattoreita. [...] Generaattori on yhteydessä myös vesijäähdytysjärjestelmään, joka jäähdyttää staattorin ja roottorin käämityksiä sekä vaihekiskoja. Muissa osissa jäähdytys hoidetaan ilman avulla. [7, s. 5-6]"

Generaattoreiden roottoreiden nestejäähdytyksen tiedetään olevan luotettavuudeltaan ongelmallinen joten ei mitenkään yllättävää että järjestelmässä ilmeni sen kohdalla vikaa. Samainen roottori on vaihdettu myös viime vuonna saman vian vuoksi:

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2023/olkiluoto2nsahkontuotantoonpaluusiirtyysyyskuunalkuun.html

Toivottavasti valmistajalla tai roottorin edellisen korjauksen tehneellä on takuu osillensa sillä kyllähän tuon pitäisi käyttöä kestää huomattavasti pidempään kuin vuoden verran.

Lue lisää

Tuollaisia aggregaatteja saa ostaa rautakaupoista...

Anonyymi kirjoitti:

Ihanko totta?
Ajattelitko asiaa yhtään pitemmälle...esim. sitä että jos generaattorin roottori eli samalla akseli, halutaan poistaa generaattorin sisältä, joudutaan purkamaan myös kaikki moniosaisen höyryturbiinin pesät jotta saadaan akseli pois...
Tuollaista operaatiota ei sentään käytännössä tarvitse tehdä, generaattorin roottori voidaan poistaa poistamatta turbiinin akselia, miten ihmeessä se on mahdollista?

Lue lisää

En ajatellut, tuo riitti.

Anonyymi kirjoitti:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/120265/2/JuhalaRiku.pdf

Riku Juhalan diplomityö "OLKILUODON YDINVOIMALAITOKSEN BLOKKISUOJAN UUSINTA" kertoo luvussa 2.3.1 Generaattori ja apujärjestelmät:

"OL1 ja OL2 laitosyksiköiden generaattorit ovat tyypiltään GTD 1875 MY vesijäähdytteisiä turbogeneraattoreita. [...] Generaattori on yhteydessä myös vesijäähdytysjärjestelmään, joka jäähdyttää staattorin ja roottorin käämityksiä sekä vaihekiskoja. Muissa osissa jäähdytys hoidetaan ilman avulla. [7, s. 5-6]"

Generaattoreiden roottoreiden nestejäähdytyksen tiedetään olevan luotettavuudeltaan ongelmallinen joten ei mitenkään yllättävää että järjestelmässä ilmeni sen kohdalla vikaa. Samainen roottori on vaihdettu myös viime vuonna saman vian vuoksi:

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2023/olkiluoto2nsahkontuotantoonpaluusiirtyysyyskuunalkuun.html

Toivottavasti valmistajalla tai roottorin edellisen korjauksen tehneellä on takuu osillensa sillä kyllähän tuon pitäisi käyttöä kestää huomattavasti pidempään kuin vuoden verran.

Lue lisää

Kyllä se nyt voisi Olkiluoto- asiantuntija ottaa ja kertoa miten tuollainen roottorin vesijäähdytys toimii?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se nyt voisi Olkiluoto- asiantuntija ottaa ja kertoa miten tuollainen roottorin vesijäähdytys toimii?

Ei kuulu avaukseen, papparainen voi selvittää asiansa ihan itse. Papparainen väitti myös että samaan generaattoriin ei voi yhdistää neljää turbiinia. Trolli se on!

Papparainen voi myös vastata itse siihen lupaamaansa höyryn ihmeominaisuuteen, jonka vain hän tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se nyt voisi Olkiluoto- asiantuntija ottaa ja kertoa miten tuollainen roottorin vesijäähdytys toimii?

"Voitko nyt jo kertoa siitä höyrystä lisää, kun olet pantannut tietoasi kuin Fort Knox kultavarantojaan."

Sitä tietoa pitää vielä varmaan pantata, sillä maailma ja ihmiskunta ei ole valmis asialle.

Anonyymi kirjoitti:

"Voitko nyt jo kertoa siitä höyrystä lisää, kun olet pantannut tietoasi kuin Fort Knox kultavarantojaan."

Sitä tietoa pitää vielä varmaan pantata, sillä maailma ja ihmiskunta ei ole valmis asialle.

Lue lisää

Pidä tuo tyyli, riippumatta siitä kenelle olet vastaamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Pidä tuo tyyli, riippumatta siitä kenelle olet vastaamassa.

Todellakin pidän, ao. vastaa, jos osaa. Ellei asia kosketa juuri sinua, voit ohittaa asian olan kohautuksella. Ao. tunnistaa kyllä asian.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kuulu avaukseen, papparainen voi selvittää asiansa ihan itse. Papparainen väitti myös että samaan generaattoriin ei voi yhdistää neljää turbiinia. Trolli se on!

Papparainen voi myös vastata itse siihen lupaamaansa höyryn ihmeominaisuuteen, jonka vain hän tietää.

Lue lisää

Asia kerrotaan teknillisen opiston tai yliopiston ensimmäisillä vuosikursseilla!

Anonyymi kirjoitti:

Asia kerrotaan teknillisen opiston tai yliopiston ensimmäisillä vuosikursseilla!

1800-luvulle perustuvissa oppikirjoissa, vai missä? Alkaako muisti pätkiä, ettei kyseessä vain olisi ollut Kylli-tädin satuhetket 1950-luvulta...

Linkkiä kahdelle väitetyllä faktalle odotellaan edelleen, faktathan ovat kaikkia mahdollisia perusteluja vaille ihan täyttä totta. Takkurainen väittää, että

1) höyryä ei voi pumpata eli kompressoida tai komprimoida; ja

2) samaa generaattoria pyörittämään ei voida liittää useita turbiineja (korkeapaine, keskipaine ja matalapaine; turbiinien ja generaattorin roottorit ovat samalla turbiiniakselilla)

Lähetä nyt ihmeessä linkki johonkin noista ekan vuosikurssin opuksista, niin viisastumme kaikki. En tosin jää pidättämään hengitystäni.

Anonyymi kirjoitti:

1800-luvulle perustuvissa oppikirjoissa, vai missä? Alkaako muisti pätkiä, ettei kyseessä vain olisi ollut Kylli-tädin satuhetket 1950-luvulta...

Linkkiä kahdelle väitetyllä faktalle odotellaan edelleen, faktathan ovat kaikkia mahdollisia perusteluja vaille ihan täyttä totta. Takkurainen väittää, että

1) höyryä ei voi pumpata eli kompressoida tai komprimoida; ja

2) samaa generaattoria pyörittämään ei voida liittää useita turbiineja (korkeapaine, keskipaine ja matalapaine; turbiinien ja generaattorin roottorit ovat samalla turbiiniakselilla)

Lähetä nyt ihmeessä linkki johonkin noista ekan vuosikurssin opuksista, niin viisastumme kaikki. En tosin jää pidättämään hengitystäni.

Lue lisää

Käy kone kuumana...

Anonyymi kirjoitti:

Käy kone kuumana...

....kuten ekan vuosikurssin opuksissa kuuluukin.

Anonyymi kirjoitti:

1800-luvulle perustuvissa oppikirjoissa, vai missä? Alkaako muisti pätkiä, ettei kyseessä vain olisi ollut Kylli-tädin satuhetket 1950-luvulta...

Linkkiä kahdelle väitetyllä faktalle odotellaan edelleen, faktathan ovat kaikkia mahdollisia perusteluja vaille ihan täyttä totta. Takkurainen väittää, että

1) höyryä ei voi pumpata eli kompressoida tai komprimoida; ja

2) samaa generaattoria pyörittämään ei voida liittää useita turbiineja (korkeapaine, keskipaine ja matalapaine; turbiinien ja generaattorin roottorit ovat samalla turbiiniakselilla)

Lähetä nyt ihmeessä linkki johonkin noista ekan vuosikurssin opuksista, niin viisastumme kaikki. En tosin jää pidättämään hengitystäni.

Lue lisää

Asiaan liittyvät säikeen kummalliset väitteet:

"Vesihöyry ei ole vesihöyryä jos se on tulistettua!"

"Vesi ei liioin ole kaasua eikä siitä voi sellaista taikoa..."

Voisiko joku selittää, mitä ihmettä noilla väitteillä on tarkoitettu?

Olisiko sinulle nyt ihan viime hetket poistua; jätä fysiikan puolella asia niille jotka siitä ymmärtävät ja pysy jatkossa tuossa biologiassa. Se tuntuu olevan enemmänkin sinun alaasi, ja sopii myös feministeille.

2011-12-20 02:29:53 martta0 kirjoitti: "...Oletkohan hieman yksinkertainen ?"

Mitä vastasit jo vuonna 2011 sinulle esitettyyn kysymykseen?

Anonyymi kirjoitti:

2011-12-20 02:29:53 martta0 kirjoitti: "...Oletkohan hieman yksinkertainen ?"

Mitä vastasit jo vuonna 2011 sinulle esitettyyn kysymykseen?

no siellähän se vastaus ylhäällä lukee:

2011-12-20 02:40:21
"voi olla, ehkä en, oletko sinä?"

Heh :) vaan minä en ole sen koommin tähän ketjuun kirjoitellut,

paitsi tämän:

"ilmaa? no ei tietenkään ole, se on pelkkää tulistettua vesihöyryä mikä turbiiniin menee"

ja tämän:

"no tietenkin vesihöyry on kaasua"

Anonyymi kirjoitti:

no siellähän se vastaus ylhäällä lukee:

2011-12-20 02:40:21
"voi olla, ehkä en, oletko sinä?"

Heh :) vaan minä en ole sen koommin tähän ketjuun kirjoitellut,

paitsi tämän:

"ilmaa? no ei tietenkään ole, se on pelkkää tulistettua vesihöyryä mikä turbiiniin menee"

ja tämän:

"no tietenkin vesihöyry on kaasua"

Lue lisää

Inttämisesi voi sitten varmaan loppua, vai mitä?

Vesihöyry on kaasua, kylläisessä vesihöyryssä ei ole ilmaa, vesihöyryä voi pumpata, samaan generaattoriin voi kytkeä useita turbiineja ja yhden nestevesilitran tilavuus kasvaa noin 1600-kertaiseksi kun se höyrystyy vapaasti ilman vastapainetta.

Kuka haluaa edelleen inttää?

Anonyymi kirjoitti:

Inttämisesi voi sitten varmaan loppua, vai mitä?

Vesihöyry on kaasua, kylläisessä vesihöyryssä ei ole ilmaa, vesihöyryä voi pumpata, samaan generaattoriin voi kytkeä useita turbiineja ja yhden nestevesilitran tilavuus kasvaa noin 1600-kertaiseksi kun se höyrystyy vapaasti ilman vastapainetta.

Kuka haluaa edelleen inttää?

Lue lisää

en minä ainakaan, nuo sinun väittämäsihän ovat ihan oikein!

Anonyymi kirjoitti:

Inttämisesi voi sitten varmaan loppua, vai mitä?

Vesihöyry on kaasua, kylläisessä vesihöyryssä ei ole ilmaa, vesihöyryä voi pumpata, samaan generaattoriin voi kytkeä useita turbiineja ja yhden nestevesilitran tilavuus kasvaa noin 1600-kertaiseksi kun se höyrystyy vapaasti ilman vastapainetta.

Kuka haluaa edelleen inttää?

Lue lisää

Kyllä vain, voimalaitoksilla vesihöyryä pumpataan vesihöyrypumpuilla.

Anonyymi kirjoitti:

Inttämisesi voi sitten varmaan loppua, vai mitä?

Vesihöyry on kaasua, kylläisessä vesihöyryssä ei ole ilmaa, vesihöyryä voi pumpata, samaan generaattoriin voi kytkeä useita turbiineja ja yhden nestevesilitran tilavuus kasvaa noin 1600-kertaiseksi kun se höyrystyy vapaasti ilman vastapainetta.

Kuka haluaa edelleen inttää?

Lue lisää

Vesihöyry on nestettä, joka ei puristu kasaan.
Kriittisen pisteen jälkeen se muuttuu kaasuksi, joka on kokoon puristuvaa.

Kriittisen pisteen avulla on myös erotettu käsitteet höyry ja kaasu toisistaan. Höyrystä puhutaan silloin, kun faasin lämpötila on kriittisen lämpötilan alapuolella. Höyry voidaan aina tiivistää nesteeksi kohottamalla sen painetta. Jos aineen lämpötila on suurempi kuin sen kriittinen lämpötila, sitä ei voida nesteyttää.

Veden kriittisessä pisteessä lämpötila on 374 °C ja paine 221 baaria

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vain, voimalaitoksilla vesihöyryä pumpataan vesihöyrypumpuilla.

Usein kuulee käytettävän voimaloiden syöttöhöyrypumpuistakin virheellistä nimitystä syöttövesipumppu.

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry on nestettä, joka ei puristu kasaan.
Kriittisen pisteen jälkeen se muuttuu kaasuksi, joka on kokoon puristuvaa.

Kriittisen pisteen avulla on myös erotettu käsitteet höyry ja kaasu toisistaan. Höyrystä puhutaan silloin, kun faasin lämpötila on kriittisen lämpötilan alapuolella. Höyry voidaan aina tiivistää nesteeksi kohottamalla sen painetta. Jos aineen lämpötila on suurempi kuin sen kriittinen lämpötila, sitä ei voida nesteyttää.

Veden kriittisessä pisteessä lämpötila on 374 °C ja paine 221 baaria

Lue lisää

> Vesihöyry on nestettä, joka ei puristu kasaan.

Pilailija on tullut takaisin. 100 % trolli.

> Usein kuulee käytettävän voimaloiden syöttöhöyrypumpuistakin virheellistä nimitystä syöttövesipumppu.

Tähän oli edes yritetty saada hauskuutta mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Vesihöyry on nestettä, joka ei puristu kasaan.

Pilailija on tullut takaisin. 100 % trolli.

> Usein kuulee käytettävän voimaloiden syöttöhöyrypumpuistakin virheellistä nimitystä syöttövesipumppu.

Tähän oli edes yritetty saada hauskuutta mukaan.

Lue lisää

Valitettavasti väite on totta. Se, että et tiedä ei muuta asiaa.
Kaikki tarpeellinen tieto löytyy netistä.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti väite on totta. Se, että et tiedä ei muuta asiaa.
Kaikki tarpeellinen tieto löytyy netistä.

Valehtelija. Jos väitteesi olisi totta, sen tietäisivät muutkin. Nyt olet ainoa 😮.

Sulla ei ole edes linkkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Valehtelija. Jos väitteesi olisi totta, sen tietäisivät muutkin. Nyt olet ainoa 😮.

Sulla ei ole edes linkkiä.

Tiede - kategoriassa suoranainen valehtelu on tullut muotiin tai sitten ilmastonmuutos - palstalle pesiytynyt valehteleva troIIi on alkanut hakea huomiota muiltakin palstoilta.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti väite on totta. Se, että et tiedä ei muuta asiaa.
Kaikki tarpeellinen tieto löytyy netistä.

Sinut on nähty.

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry on nestettä, joka ei puristu kasaan.
Kriittisen pisteen jälkeen se muuttuu kaasuksi, joka on kokoon puristuvaa.

Kriittisen pisteen avulla on myös erotettu käsitteet höyry ja kaasu toisistaan. Höyrystä puhutaan silloin, kun faasin lämpötila on kriittisen lämpötilan alapuolella. Höyry voidaan aina tiivistää nesteeksi kohottamalla sen painetta. Jos aineen lämpötila on suurempi kuin sen kriittinen lämpötila, sitä ei voida nesteyttää.

Veden kriittisessä pisteessä lämpötila on 374 °C ja paine 221 baaria

Lue lisää

Kriittinen piste voi olla paljon muutakin, jos lämpötila on esim. 580 C, kriittisen pisteen paine on jo alempi.
Ylikriittisellä paineella toimivia höyrykattiloitakin on kyllä rakennettu mutta ei ainoatakaan Suomessa, meillä korkeimmat höyryn arvot ovat olleet em. noin 580 C lämpötila ja 190 bar paine.

Anonyymi kirjoitti:

Kriittinen piste voi olla paljon muutakin, jos lämpötila on esim. 580 C, kriittisen pisteen paine on jo alempi.
Ylikriittisellä paineella toimivia höyrykattiloitakin on kyllä rakennettu mutta ei ainoatakaan Suomessa, meillä korkeimmat höyryn arvot ovat olleet em. noin 580 C lämpötila ja 190 bar paine.

Lue lisää

Kyse on ollut ihan tavallisesta vesihöyrystä, ei mistään sen ääriominaisuuksista. Atlantin valtameren pohjasta on löytynyt lähes 500-asteista vettä. Ylikriittisessä tilassa oleva neste on tiheämpää kuin vesihöyry, mutta kevyempää kuin tavallinen vesi. Siis ihan mielenkiintoista, mutta menee väitellyn asian vierestä.

Vesihöyry on puhtaana kaasua, jonka osapaine on 100. Veden kaasumainen olomuoto puristuuu kasaan tyypillisesti kaasujen ominaisuuksien mukaan. Alla linkki hyvään ja yksinkertaiseen esimerkkiin laitteesta, jossa höyryn painetta ja lämpötilaa kohotetaan puhaltimella.

https://www.rinheat.fi/laitteet/haihduttimet/mvr-haihdutin?

Pitää osata erottaa asiat asiosita, onneksi useampi on osannutkin.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti väite on totta. Se, että et tiedä ei muuta asiaa.
Kaikki tarpeellinen tieto löytyy netistä.

Mitä valitettavaa tuossa on? Lähetät vaan asiaan sopivan vertaisarvioidun tutkimuksen linkin, ja toteamme yhdessä asian todeksi. Muussa tapauksessa pidämme sinua höpöukkona, ihan kuten tähänkin saakka.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on ollut ihan tavallisesta vesihöyrystä, ei mistään sen ääriominaisuuksista. Atlantin valtameren pohjasta on löytynyt lähes 500-asteista vettä. Ylikriittisessä tilassa oleva neste on tiheämpää kuin vesihöyry, mutta kevyempää kuin tavallinen vesi. Siis ihan mielenkiintoista, mutta menee väitellyn asian vierestä.

Vesihöyry on puhtaana kaasua, jonka osapaine on 100. Veden kaasumainen olomuoto puristuuu kasaan tyypillisesti kaasujen ominaisuuksien mukaan. Alla linkki hyvään ja yksinkertaiseen esimerkkiin laitteesta, jossa höyryn painetta ja lämpötilaa kohotetaan puhaltimella.

https://www.rinheat.fi/laitteet/haihduttimet/mvr-haihdutin?

Pitää osata erottaa asiat asiosita, onneksi useampi on osannutkin.

Lue lisää

Höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä. Suomesta löytyy yksi höyryturbiini jossa on erillinen, muusta turbiinista kytkimellä erotettavissa oleva pesä johon voidaan päästää niin viileää höyryä että se jo siivistössä on osin muuttunut vesihöyryksi ja poistuu osin vedeksi lauhtuneena.
Sivulla näkyi kommentoivan joku joka on keksinyt ja kehittänyt merkittävän uuden pumppausmenetelmän höyrylle. Lauhdevoimalan hyötysuhdetta laskee eniten höyryn vedeksi lauhduttamiseen tarvittava jäähdytysenergia, savukaasuhäviötkin ovat vain murto- osia tästä, varsinkin jos ja yleensä kun käytössä on ns. luvo- laitteisto. Kun veden höyrystymislämpö on korkea myös sen jäähdytykseen höyrystä vedeksi tarvittava energia on suuri mutta tämä joudutaan kuitenkin tekemään vain ja yksinkertaisesti siksi ettei ole menetelmää nostaa millään pumppaus- tms. menetelmällä höyryn painetta ja saada sitä virtaamaan. Se on siis lauhdutettava em. hyötysuhdetta alentavalla tavalla vedeksi jolloin se on taas pumpattavissa. Nyt kun sivun keksijä pystyy siirtämään höyryä uudella pumppausmenetelmällään, lauhdevoimaloillakin höyryn lauhduttaminen voidaan lopettaa ja koko prosessikierto muodostuu pelkästä höyrystä.
Sitähän ei keksijä ole vielä kertonut millaisella tekniikalla hänen laitteensa toimii eikä sitä kannata kertoakaan ennen kuin patentti on saatu.

Anonyymi kirjoitti:

Höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä. Suomesta löytyy yksi höyryturbiini jossa on erillinen, muusta turbiinista kytkimellä erotettavissa oleva pesä johon voidaan päästää niin viileää höyryä että se jo siivistössä on osin muuttunut vesihöyryksi ja poistuu osin vedeksi lauhtuneena.
Sivulla näkyi kommentoivan joku joka on keksinyt ja kehittänyt merkittävän uuden pumppausmenetelmän höyrylle. Lauhdevoimalan hyötysuhdetta laskee eniten höyryn vedeksi lauhduttamiseen tarvittava jäähdytysenergia, savukaasuhäviötkin ovat vain murto- osia tästä, varsinkin jos ja yleensä kun käytössä on ns. luvo- laitteisto. Kun veden höyrystymislämpö on korkea myös sen jäähdytykseen höyrystä vedeksi tarvittava energia on suuri mutta tämä joudutaan kuitenkin tekemään vain ja yksinkertaisesti siksi ettei ole menetelmää nostaa millään pumppaus- tms. menetelmällä höyryn painetta ja saada sitä virtaamaan. Se on siis lauhdutettava em. hyötysuhdetta alentavalla tavalla vedeksi jolloin se on taas pumpattavissa. Nyt kun sivun keksijä pystyy siirtämään höyryä uudella pumppausmenetelmällään, lauhdevoimaloillakin höyryn lauhduttaminen voidaan lopettaa ja koko prosessikierto muodostuu pelkästä höyrystä.
Sitähän ei keksijä ole vielä kertonut millaisella tekniikalla hänen laitteensa toimii eikä sitä kannata kertoakaan ennen kuin patentti on saatu.

Lue lisää

"Höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä."

Kerro lisää tuosta, millainen epätavallinen vesihöyry on kyseessä. Tiedoksi, että kuiva vesihöyry ei kelpaa selitykseksi, koska se on ihan tavallista vesihöyryä.

"Nyt kun sivun keksijä pystyy siirtämään höyryä uudella pumppausmenetelmällään, lauhdevoimaloillakin höyryn lauhduttaminen voidaan lopettaa ja koko prosessikierto muodostuu pelkästä höyrystä."

Kiinnostaa minuakin, missä tuota menetelmää on avauksessa sivuttu?

Anonyymi kirjoitti:

Höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä. Suomesta löytyy yksi höyryturbiini jossa on erillinen, muusta turbiinista kytkimellä erotettavissa oleva pesä johon voidaan päästää niin viileää höyryä että se jo siivistössä on osin muuttunut vesihöyryksi ja poistuu osin vedeksi lauhtuneena.
Sivulla näkyi kommentoivan joku joka on keksinyt ja kehittänyt merkittävän uuden pumppausmenetelmän höyrylle. Lauhdevoimalan hyötysuhdetta laskee eniten höyryn vedeksi lauhduttamiseen tarvittava jäähdytysenergia, savukaasuhäviötkin ovat vain murto- osia tästä, varsinkin jos ja yleensä kun käytössä on ns. luvo- laitteisto. Kun veden höyrystymislämpö on korkea myös sen jäähdytykseen höyrystä vedeksi tarvittava energia on suuri mutta tämä joudutaan kuitenkin tekemään vain ja yksinkertaisesti siksi ettei ole menetelmää nostaa millään pumppaus- tms. menetelmällä höyryn painetta ja saada sitä virtaamaan. Se on siis lauhdutettava em. hyötysuhdetta alentavalla tavalla vedeksi jolloin se on taas pumpattavissa. Nyt kun sivun keksijä pystyy siirtämään höyryä uudella pumppausmenetelmällään, lauhdevoimaloillakin höyryn lauhduttaminen voidaan lopettaa ja koko prosessikierto muodostuu pelkästä höyrystä.
Sitähän ei keksijä ole vielä kertonut millaisella tekniikalla hänen laitteensa toimii eikä sitä kannata kertoakaan ennen kuin patentti on saatu.

Lue lisää

Todella harvoin saa lukea noin huonoa trolliakaan.

Katso tuosta alkeet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Höyryturbiin

Ja tutustu termodynamiikan alkeisiin, niin saatat ymmärtää, että lauhtuminen ei suinkaan vaadi energiaa, se vapauttaa sitä.

Sitkeästä pashan jauhamisestasi päätellen lienet APH itse.

Anonyymi kirjoitti:

Höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä. Suomesta löytyy yksi höyryturbiini jossa on erillinen, muusta turbiinista kytkimellä erotettavissa oleva pesä johon voidaan päästää niin viileää höyryä että se jo siivistössä on osin muuttunut vesihöyryksi ja poistuu osin vedeksi lauhtuneena.
Sivulla näkyi kommentoivan joku joka on keksinyt ja kehittänyt merkittävän uuden pumppausmenetelmän höyrylle. Lauhdevoimalan hyötysuhdetta laskee eniten höyryn vedeksi lauhduttamiseen tarvittava jäähdytysenergia, savukaasuhäviötkin ovat vain murto- osia tästä, varsinkin jos ja yleensä kun käytössä on ns. luvo- laitteisto. Kun veden höyrystymislämpö on korkea myös sen jäähdytykseen höyrystä vedeksi tarvittava energia on suuri mutta tämä joudutaan kuitenkin tekemään vain ja yksinkertaisesti siksi ettei ole menetelmää nostaa millään pumppaus- tms. menetelmällä höyryn painetta ja saada sitä virtaamaan. Se on siis lauhdutettava em. hyötysuhdetta alentavalla tavalla vedeksi jolloin se on taas pumpattavissa. Nyt kun sivun keksijä pystyy siirtämään höyryä uudella pumppausmenetelmällään, lauhdevoimaloillakin höyryn lauhduttaminen voidaan lopettaa ja koko prosessikierto muodostuu pelkästä höyrystä.
Sitähän ei keksijä ole vielä kertonut millaisella tekniikalla hänen laitteensa toimii eikä sitä kannata kertoakaan ennen kuin patentti on saatu.

Lue lisää

Nauratti taas, ihan hyvä pila, jonka joku voisi uskoa. 🥶

Anonyymi kirjoitti:

Kriittinen piste voi olla paljon muutakin, jos lämpötila on esim. 580 C, kriittisen pisteen paine on jo alempi.
Ylikriittisellä paineella toimivia höyrykattiloitakin on kyllä rakennettu mutta ei ainoatakaan Suomessa, meillä korkeimmat höyryn arvot ovat olleet em. noin 580 C lämpötila ja 190 bar paine.

Lue lisää

"Ylikriittisellä paineella toimivia höyrykattiloitakin on kyllä rakennettu mutta ei ainoatakaan Suomessa, meillä korkeimmat höyryn arvot ovat olleet em. noin 580 C lämpötila ja 190 bar paine."

Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksessa painetaso on noin 240 bar eli se on ns. ylikriittinen voimalaitos...

Anonyymi kirjoitti:

Mitä valitettavaa tuossa on? Lähetät vaan asiaan sopivan vertaisarvioidun tutkimuksen linkin, ja toteamme yhdessä asian todeksi. Muussa tapauksessa pidämme sinua höpöukkona, ihan kuten tähänkin saakka.

Lue lisää

....... https://www.youtube.com/watch?v=Qveycr0-WMU .......

Anonyymi kirjoitti:

"Ylikriittisellä paineella toimivia höyrykattiloitakin on kyllä rakennettu mutta ei ainoatakaan Suomessa, meillä korkeimmat höyryn arvot ovat olleet em. noin 580 C lämpötila ja 190 bar paine."

Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksessa painetaso on noin 240 bar eli se on ns. ylikriittinen voimalaitos...

Lue lisää

Eli et ole ikinä käynyt edes siellä tontilla....

Anonyymi kirjoitti:

Todella harvoin saa lukea noin huonoa trolliakaan.

Katso tuosta alkeet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Höyryturbiin

Ja tutustu termodynamiikan alkeisiin, niin saatat ymmärtää, että lauhtuminen ei suinkaan vaadi energiaa, se vapauttaa sitä.

Sitkeästä pashan jauhamisestasi päätellen lienet APH itse.

Lue lisää

Kuumenee, kuumenee...

Anonyymi kirjoitti:

....... https://www.youtube.com/watch?v=Qveycr0-WMU .......

Oliko tuo vertaisarvioitu tutkimus siitä, että vesihöyryä ei voi paineistaa? Monenko minuutin kohdalla asia todetaan?

Lähetä seuraavaksi joku piirretty kissavideo.

Anonyymi kirjoitti:

Kuumenee, kuumenee...

Kyllä vesi kattilassa kuumenee... ihan höyryksi saakka.

Anonyymi kirjoitti:

"Ylikriittisellä paineella toimivia höyrykattiloitakin on kyllä rakennettu mutta ei ainoatakaan Suomessa, meillä korkeimmat höyryn arvot ovat olleet em. noin 580 C lämpötila ja 190 bar paine."

Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksessa painetaso on noin 240 bar eli se on ns. ylikriittinen voimalaitos...

Lue lisää

Samaa generaattoria pyörittää viisi turbiinia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vesi kattilassa kuumenee... ihan höyryksi saakka.

Näillä sivuilla kuumenee muutakin...

Anonyymi kirjoitti:

"Höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä."

Kerro lisää tuosta, millainen epätavallinen vesihöyry on kyseessä. Tiedoksi, että kuiva vesihöyry ei kelpaa selitykseksi, koska se on ihan tavallista vesihöyryä.

"Nyt kun sivun keksijä pystyy siirtämään höyryä uudella pumppausmenetelmällään, lauhdevoimaloillakin höyryn lauhduttaminen voidaan lopettaa ja koko prosessikierto muodostuu pelkästä höyrystä."

Kiinnostaa minuakin, missä tuota menetelmää on avauksessa sivuttu?

Lue lisää

Ja kuka on väittänyt sitä sivutun avauksessa?
Jos avauksella tarkoitetaan yhtä kuin aloitus, siihenhän on jo saatu kohtuullisen hyvä ja useimmille riittävän tarkkakin vastaus myös näillä sivuilla.
Sivuilta löytyy myös väite jonka mukaan höyryä voi pumpata, se väite kumoaa väitteen siitä ettei höyryä voi pumpata ja se tarkoittaa että väitteen esittäjällä on jotain ihan uutta ja ainoalaatuista tekniikkaa kehitettynä. Siksi yhä suosittelen häntä patentoimaan ideansa!

Anonyymi kirjoitti:

Ja kuka on väittänyt sitä sivutun avauksessa?
Jos avauksella tarkoitetaan yhtä kuin aloitus, siihenhän on jo saatu kohtuullisen hyvä ja useimmille riittävän tarkkakin vastaus myös näillä sivuilla.
Sivuilta löytyy myös väite jonka mukaan höyryä voi pumpata, se väite kumoaa väitteen siitä ettei höyryä voi pumpata ja se tarkoittaa että väitteen esittäjällä on jotain ihan uutta ja ainoalaatuista tekniikkaa kehitettynä. Siksi yhä suosittelen häntä patentoimaan ideansa!

Lue lisää

Mitähän tuossa räpellyksessä yritettiin sanoa?

Täällä on väitetty, että "höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä."

On pyydetty myös "kertomaan lisää tuosta, millainen epätavallinen vesihöyry on kyseessä. Tiedoksi, että kuiva vesihöyry ei kelpaa selitykseksi, koska se on ihan tavallista vesihöyryä."

--

Kerro sinä, millaisella epätavallisella höyryllä höyryturbiineja pyöritetään.

Kerro samalla, voiko höyryn painetta korottaa kompressoimalla tai komprimoimalla.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän tuossa räpellyksessä yritettiin sanoa?

Täällä on väitetty, että "höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä."

On pyydetty myös "kertomaan lisää tuosta, millainen epätavallinen vesihöyry on kyseessä. Tiedoksi, että kuiva vesihöyry ei kelpaa selitykseksi, koska se on ihan tavallista vesihöyryä."

--

Kerro sinä, millaisella epätavallisella höyryllä höyryturbiineja pyöritetään.

Kerro samalla, voiko höyryn painetta korottaa kompressoimalla tai komprimoimalla.

Lue lisää

Lämpiä vielä vähän ja vastaus suorastaan putkahtaa esiin...

Anonyymi kirjoitti:

Lämpiä vielä vähän ja vastaus suorastaan putkahtaa esiin...

Lämmitin arinan kuumaksi ja painekattilakin oli tulilla. Ei putkahtanut esiin mitään muuta kuin kuuma juustoinen uunimakkara ja herkullinen hernekeitto.

Vastausta sinun puolestasi ei voi antaa kukaan muu kuin sinä, mutta sinähän et vain osaa. Aika on ajanut sinusta ja ohi, tai sitten et ole koskaan edes osannut.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän tuossa räpellyksessä yritettiin sanoa?

Täällä on väitetty, että "höyryvoimalaitoksien höyryturbiineihin ei päästetä missään tilanteissa vesihöyryä, kyse ei siis ole tavallisesta vesihöyrystä."

On pyydetty myös "kertomaan lisää tuosta, millainen epätavallinen vesihöyry on kyseessä. Tiedoksi, että kuiva vesihöyry ei kelpaa selitykseksi, koska se on ihan tavallista vesihöyryä."

--

Kerro sinä, millaisella epätavallisella höyryllä höyryturbiineja pyöritetään.

Kerro samalla, voiko höyryn painetta korottaa kompressoimalla tai komprimoimalla.

Lue lisää

Kyllä voi jos ei voi ja jos ei voi kyllä voi ja jos...
Lämmitetään, lämmitetään

Anonyymi kirjoitti:

Lämmitin arinan kuumaksi ja painekattilakin oli tulilla. Ei putkahtanut esiin mitään muuta kuin kuuma juustoinen uunimakkara ja herkullinen hernekeitto.

Vastausta sinun puolestasi ei voi antaa kukaan muu kuin sinä, mutta sinähän et vain osaa. Aika on ajanut sinusta ja ohi, tai sitten et ole koskaan edes osannut.

Lue lisää

Voi voi ja lämmin leipä...

Palsta(laiste)n juttujen huonous ei jaksa enää edes yllättää.

Anonyymi kirjoitti:

Palsta(laiste)n juttujen huonous ei jaksa enää edes yllättää.

Huono kommentti!
Kerro jokin hyvä juttu...

Laita penniläisen vertaisarvio..?

https://en.ilmatieteenlaitos.fi/press-release/1104709422

Höyrypalloja kehitellään jatkuvasti. Niillä on n. kaksinkertainen nostovoima vastaavankokoisiin kuumailmapalloihin verrattuna.

Uudet eristemateriaalit parantavat kilpailukykyä (vaarallisiin) vetypalloihin verrattuna.

Ongelmana lienee vain löytää taloudellisesti kannattavia sovelluksia.

Anonyymi kirjoitti:

https://en.ilmatieteenlaitos.fi/press-release/1104709422

Höyrypalloja kehitellään jatkuvasti. Niillä on n. kaksinkertainen nostovoima vastaavankokoisiin kuumailmapalloihin verrattuna.

Uudet eristemateriaalit parantavat kilpailukykyä (vaarallisiin) vetypalloihin verrattuna.

Ongelmana lienee vain löytää taloudellisesti kannattavia sovelluksia.

Lue lisää

Voidaanko aurinkokennoilla tuotettua kuumaa vesihöyryä varastoida hyvin eristettyihin säiliöihin? Pallot voidaan sitten täyttää suoraan putkesta.

Melkein yhtä hyvä kysymys kuin sekin erään toimittajan eräälle tiedemiehelle esittämä kysymys että tuleeko ihmisestä joskus lentokykyinen?

Anonyymi kirjoitti:

https://en.ilmatieteenlaitos.fi/press-release/1104709422

Höyrypalloja kehitellään jatkuvasti. Niillä on n. kaksinkertainen nostovoima vastaavankokoisiin kuumailmapalloihin verrattuna.

Uudet eristemateriaalit parantavat kilpailukykyä (vaarallisiin) vetypalloihin verrattuna.

Ongelmana lienee vain löytää taloudellisesti kannattavia sovelluksia.

Lue lisää

Vesihöyry kuumailmapalloissa liittyy ilman lämmitykseen.

Ilma on aina kuumailmapallojen perus kaasuna.
Kun sitä lämmitetään propaanilla, tilavuus täyttyy vähitellen palamiskaasulla CO2+H2O, joka on suunnilleen saman painoista kuin ilma. Jos taas polttoaineena on vety, sen palokaasuna olisi H2O, eli vesihöyry, joka on nostevoimaltaan n. 1,6 kertainen, ja tarvitsisi vähemmän lämpötilan lisäämistä.

Ilmaa kevyemmillä kaasuilla, vety, helium, nostetta säädellään pitoisuutta muuttamalla, ei lämmittämällä.
Näiden noste ilmaan verrattuna on 13,4 ja 6,7.

Linkin tutkimuksesta herää kysymys että miksi vesihöyrypallo ?

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry kuumailmapalloissa liittyy ilman lämmitykseen.

Ilma on aina kuumailmapallojen perus kaasuna.
Kun sitä lämmitetään propaanilla, tilavuus täyttyy vähitellen palamiskaasulla CO2 H2O, joka on suunnilleen saman painoista kuin ilma. Jos taas polttoaineena on vety, sen palokaasuna olisi H2O, eli vesihöyry, joka on nostevoimaltaan n. 1,6 kertainen, ja tarvitsisi vähemmän lämpötilan lisäämistä.

Ilmaa kevyemmillä kaasuilla, vety, helium, nostetta säädellään pitoisuutta muuttamalla, ei lämmittämällä.
Näiden noste ilmaan verrattuna on 13,4 ja 6,7.

Linkin tutkimuksesta herää kysymys että miksi vesihöyrypallo ?

Lue lisää

Siksi, että vesihöyry jäähtyessään muuttuu nestemäiseksi vedeksi ja tuo muutospiste eli veden kiehumispiste sattuu kohtuullisen matalaan lämpötilaan (laskee reilusti alle 100 asteen kun paine pienenee). Tiivistymisen tapahtuessa vapautuu paljon lämpöä eli pallo toimii tuossa paineesta riippuvassa lämpötilassa termostaatin tavoin säilyttäen lämpötilansa. Kun pallo on alhaalta auki niin tiivistynyt vesi valuu sieltä pois.

Hiilidioksidi ei tiivisty ja on jo lähtökohtaisesti ilmaa raskaampaa. Ilma O2+ N2 on moolimassaltaan luokkaa 29, CO2 sen sijaan on 44 grammaa per mooli.

Vedyn kanssa vehtaaminen ei innosta syystä että Zeppelin. Polttoaineena hankalaa kun järkevä paine ei sitä nesteytä ja kryogeenit ovat hankalia ynnä vaarallisia. Jotta palloon päätyisi vain vesihöyryä pitäisi vety polttaa puhdasta happea käyttäen kun muuten myös ilman typpi kulkisi mukana. Hapella sama säilytysongelma kuin vedyllä.

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry kuumailmapalloissa liittyy ilman lämmitykseen.

Ilma on aina kuumailmapallojen perus kaasuna.
Kun sitä lämmitetään propaanilla, tilavuus täyttyy vähitellen palamiskaasulla CO2 H2O, joka on suunnilleen saman painoista kuin ilma. Jos taas polttoaineena on vety, sen palokaasuna olisi H2O, eli vesihöyry, joka on nostevoimaltaan n. 1,6 kertainen, ja tarvitsisi vähemmän lämpötilan lisäämistä.

Ilmaa kevyemmillä kaasuilla, vety, helium, nostetta säädellään pitoisuutta muuttamalla, ei lämmittämällä.
Näiden noste ilmaan verrattuna on 13,4 ja 6,7.

Linkin tutkimuksesta herää kysymys että miksi vesihöyrypallo ?

Lue lisää

Leikitkö tyhmää? Opettele fysiikan ja kemian perusteet. Ja suomen kielen ymmärtämisen taito.

Tiedätkö mitä on vesi ja mitä on vesihöyry? Niillä ei ole juuri mitään tekemistä ilman kanssa. (Ilmassa on tietysti usein pieni määrä myös vettä ja vesihöyryä.)

Et ymmärrä asiasta yhtikäs mitään ja aloitat selittää jotain perusasioita täysin asian vierestä ihan kuten ammattikoulun koetehtävissäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Melkein yhtä hyvä kysymys kuin sekin erään toimittajan eräälle tiedemiehelle esittämä kysymys että tuleeko ihmisestä joskus lentokykyinen?

Nyt meni kyllä tuo analogia minulta täysin ohi...?! Voisitko kertoa jollakin muulla tavalla?

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry kuumailmapalloissa liittyy ilman lämmitykseen.

Ilma on aina kuumailmapallojen perus kaasuna.
Kun sitä lämmitetään propaanilla, tilavuus täyttyy vähitellen palamiskaasulla CO2 H2O, joka on suunnilleen saman painoista kuin ilma. Jos taas polttoaineena on vety, sen palokaasuna olisi H2O, eli vesihöyry, joka on nostevoimaltaan n. 1,6 kertainen, ja tarvitsisi vähemmän lämpötilan lisäämistä.

Ilmaa kevyemmillä kaasuilla, vety, helium, nostetta säädellään pitoisuutta muuttamalla, ei lämmittämällä.
Näiden noste ilmaan verrattuna on 13,4 ja 6,7.

Linkin tutkimuksesta herää kysymys että miksi vesihöyrypallo ?

Lue lisää

"Linkin tutkimuksesta herää kysymys että miksi vesihöyrypallo?"

Tuohon on jo hyvin vastattukin.

Vesihöyry on ilmaa kevyempää, edullista, melko helppoa tuottaa ja vettä on aina helposti saatavilla, se on ympäristöystävällistä ja melko turvallista.

Kun vesihöyry tiivistyy, tiivistyminen tuottaa lämpöä, joten palloa nostava prosessi ruokkii itse itesään.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi, että vesihöyry jäähtyessään muuttuu nestemäiseksi vedeksi ja tuo muutospiste eli veden kiehumispiste sattuu kohtuullisen matalaan lämpötilaan (laskee reilusti alle 100 asteen kun paine pienenee). Tiivistymisen tapahtuessa vapautuu paljon lämpöä eli pallo toimii tuossa paineesta riippuvassa lämpötilassa termostaatin tavoin säilyttäen lämpötilansa. Kun pallo on alhaalta auki niin tiivistynyt vesi valuu sieltä pois.

Hiilidioksidi ei tiivisty ja on jo lähtökohtaisesti ilmaa raskaampaa. Ilma O2 N2 on moolimassaltaan luokkaa 29, CO2 sen sijaan on 44 grammaa per mooli.

Vedyn kanssa vehtaaminen ei innosta syystä että Zeppelin. Polttoaineena hankalaa kun järkevä paine ei sitä nesteytä ja kryogeenit ovat hankalia ynnä vaarallisia. Jotta palloon päätyisi vain vesihöyryä pitäisi vety polttaa puhdasta happea käyttäen kun muuten myös ilman typpi kulkisi mukana. Hapella sama säilytysongelma kuin vedyllä.

Lue lisää

Puhutko kuumailmapalloista vai linkin tutkimuksissa ?

Kysymysmerkkini vesihöyrystä koski tutkimusta nostaa esim. raketteja yläilmakehään.
Vesihöyryn noste on niin heikko, että normilämmössä se loppuu jo muutamassa kilometrissä, eli sen olisi oltava lähes 800 C asteista yltääkseen saman tilavuuden ja 20 C lämpöisen heliumin nosteeseen, siinä ei nesteytyminen paljon vaikuta ja jos tilavuutta lisätään, niin nopeus kärsii.
Myös ilmanpaine pienenee noustessa, ja rajoittaa "kuumailma / höyry"- pallojen rajan aivan eri tasolle kuin kevyemmillä kaasuilla.

Oletan edelleen, ellei joku selitä jotain uutta, että kyseessä lienee 0-tutkimus, jolla ei ole käytännön merkitystä,.suksi loppukaneetti.

Anonyymi kirjoitti:

Puhutko kuumailmapalloista vai linkin tutkimuksissa ?

Kysymysmerkkini vesihöyrystä koski tutkimusta nostaa esim. raketteja yläilmakehään.
Vesihöyryn noste on niin heikko, että normilämmössä se loppuu jo muutamassa kilometrissä, eli sen olisi oltava lähes 800 C asteista yltääkseen saman tilavuuden ja 20 C lämpöisen heliumin nosteeseen, siinä ei nesteytyminen paljon vaikuta ja jos tilavuutta lisätään, niin nopeus kärsii.
Myös ilmanpaine pienenee noustessa, ja rajoittaa "kuumailma / höyry"- pallojen rajan aivan eri tasolle kuin kevyemmillä kaasuilla.

Oletan edelleen, ellei joku selitä jotain uutta, että kyseessä lienee 0-tutkimus, jolla ei ole käytännön merkitystä,.suksi loppukaneetti.

Lue lisää

Et ymmärrä asiasta yhtikäs mitään. Selität omiasi koko ajan asian vierestä. Et ole eläissäsi koskaan nähnyt höyrystynyttä vettä. Etkä tule koskaan näkemään!

Vesi kiehuu 10 km korkeudessa jo n. 64 C-asteessa. Mieti mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä asiasta yhtikäs mitään. Selität omiasi koko ajan asian vierestä. Et ole eläissäsi koskaan nähnyt höyrystynyttä vettä. Etkä tule koskaan näkemään!

Vesi kiehuu 10 km korkeudessa jo n. 64 C-asteessa. Mieti mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Lue lisää

Eikö sinulla 'aph' ole muuta tekemistä kuin roikkua räksyttämässä.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä asiasta yhtikäs mitään. Selität omiasi koko ajan asian vierestä. Et ole eläissäsi koskaan nähnyt höyrystynyttä vettä. Etkä tule koskaan näkemään!

Vesi kiehuu 10 km korkeudessa jo n. 64 C-asteessa. Mieti mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Lue lisää

Milloin poikkesit testaamassa asian?

Anonyymi kirjoitti:

Puhutko kuumailmapalloista vai linkin tutkimuksissa ?

Kysymysmerkkini vesihöyrystä koski tutkimusta nostaa esim. raketteja yläilmakehään.
Vesihöyryn noste on niin heikko, että normilämmössä se loppuu jo muutamassa kilometrissä, eli sen olisi oltava lähes 800 C asteista yltääkseen saman tilavuuden ja 20 C lämpöisen heliumin nosteeseen, siinä ei nesteytyminen paljon vaikuta ja jos tilavuutta lisätään, niin nopeus kärsii.
Myös ilmanpaine pienenee noustessa, ja rajoittaa "kuumailma / höyry"- pallojen rajan aivan eri tasolle kuin kevyemmillä kaasuilla.

Oletan edelleen, ellei joku selitä jotain uutta, että kyseessä lienee 0-tutkimus, jolla ei ole käytännön merkitystä,.suksi loppukaneetti.

Lue lisää

Kysymysmerkkini koski...jne. Miten kysymysmerkki koskee mitään?

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä asiasta yhtikäs mitään. Selität omiasi koko ajan asian vierestä. Et ole eläissäsi koskaan nähnyt höyrystynyttä vettä. Etkä tule koskaan näkemään!

Vesi kiehuu 10 km korkeudessa jo n. 64 C-asteessa. Mieti mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Lue lisää

Minä en tiedä, kerro sinä mitä se tarkoittaa?

Mikä olisi paras termi suljetussa astiassa (pussissa, pallossa) olevalle höyrystyneelle (kaasuntuneelle?) vedelle, jos sitä on yli 99 % tilavuudesta ja painosta?

Vedestä muodostuneen kaasun lämpötila on oltava ainakin muutaman asteen veden kiehumispistettä korkeampi. Kiuhumispiste riippuu tietysti paineesta.

"Vesikaasu" ei käy, koska se tarkoittaa ihan jotain muuta yhdistettä.

"Vesihöyry" on hämäävä, sillä se on usein ilman, nestemäisen veden ja höyryyntyneen veden seos ja sen koostumus muuttuu nopeasti koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä olisi paras termi suljetussa astiassa (pussissa, pallossa) olevalle höyrystyneelle (kaasuntuneelle?) vedelle, jos sitä on yli 99 % tilavuudesta ja painosta?

Vedestä muodostuneen kaasun lämpötila on oltava ainakin muutaman asteen veden kiehumispistettä korkeampi. Kiuhumispiste riippuu tietysti paineesta.

"Vesikaasu" ei käy, koska se tarkoittaa ihan jotain muuta yhdistettä.

"Vesihöyry" on hämäävä, sillä se on usein ilman, nestemäisen veden ja höyryyntyneen veden seos ja sen koostumus muuttuu nopeasti koko ajan.

Lue lisää

Aivopieru kävisi hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä olisi paras termi suljetussa astiassa (pussissa, pallossa) olevalle höyrystyneelle (kaasuntuneelle?) vedelle, jos sitä on yli 99 % tilavuudesta ja painosta?

Vedestä muodostuneen kaasun lämpötila on oltava ainakin muutaman asteen veden kiehumispistettä korkeampi. Kiuhumispiste riippuu tietysti paineesta.

"Vesikaasu" ei käy, koska se tarkoittaa ihan jotain muuta yhdistettä.

"Vesihöyry" on hämäävä, sillä se on usein ilman, nestemäisen veden ja höyryyntyneen veden seos ja sen koostumus muuttuu nopeasti koko ajan.

Lue lisää

Englanniksi on erikseen steam ja water vapour. Ja se steam voi sitten olla varsin monenlaista tavaraa kuten tässä kuvaillaan:

https://www.atlascopco.com/cs-cz/rental/resources/industrial-steam-guide-temperature-control/basics/saturated-vs-unsaturated-steam-types

Suomeksi ei ole erikseen water vapour ja steam vaan pelkästään vesihöyry tai höyry. Jos höyryn yhteydessä ei tarkenneta ainetta on kyseessä vedestä muodostunut höyry.

Kuiva höyry, märkä höyry, kylläinen höyry, tulistettu höyry, ylikriittinen höyry (lämpötila yli kriittisen pisteen, paine alle kriittisen pisteen), ylikriittinen vesi (sekä paine että lämpötila yli kriittisen pisteen).

Onhan noita. Ja sitten tietenkin usva, utu ja sumu pilvistä puhumattakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä olisi paras termi suljetussa astiassa (pussissa, pallossa) olevalle höyrystyneelle (kaasuntuneelle?) vedelle, jos sitä on yli 99 % tilavuudesta ja painosta?

Vedestä muodostuneen kaasun lämpötila on oltava ainakin muutaman asteen veden kiehumispistettä korkeampi. Kiuhumispiste riippuu tietysti paineesta.

"Vesikaasu" ei käy, koska se tarkoittaa ihan jotain muuta yhdistettä.

"Vesihöyry" on hämäävä, sillä se on usein ilman, nestemäisen veden ja höyryyntyneen veden seos ja sen koostumus muuttuu nopeasti koko ajan.

Lue lisää

Esim. voimalaitoskäytössä höyrykattilassa ilma ei liity asiaan muulla tavalla kuin että se on mahdollisimman tarkoin poistettu. Höyry tehdään vedestä joka on puhdistettu ns. täyssuolanpoistomenetelmällä ja josta myös happimolekyylit on poistettu. Hapenpoiston viimeinen varmisteluvaihe on yleensä syöttövesisäiliön kaasunpoistin sekä mahdolliset jäännöshappimolekyylit rikkovat kemikaalit, esim. hydratsiini.
Jäännöshappi- käsitettä ei nyt pidä sekoittaa palamiskaasuihin jäävään palamistapahtumaan osallistumattomaan happeen josta toisinaan käytetään samaa nimitystä.

Eli jos akseli painaa 5000 t ja se halutaan siirtää voimalasta korjaamolle höyrypallolla tarvitaan yli 19706 mol vettä höyrynä...

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos akseli painaa 5000 t ja se halutaan siirtää voimalasta korjaamolle höyrypallolla tarvitaan yli 19706 mol vettä höyrynä...

Heittelet numeroita ja toivot saavasi jonkun korjaamaan virheitä ja riitelemään kanssasi.

Entä jos höyryn lämpötila on esim. 400 astetta ja paine 100 kg/cm2?

Laskuvirhe. Pallon tilavuus on alussa 23 000 kuutiota ja lopussa 157 000 kuutiota.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos höyryn lämpötila on esim. 400 astetta ja paine 100 kg/cm2?

Osaat varmaan itse laskea.

Mitä ihmettä sinä nyt sekoilet ?

Ne laskemani suhteet ovat juurikin moolipainojen suhteen laskettuja, ovat täsmälleen samoja kuin esittämäsi, minä vertasin niitä suhteessa ilmaan, sinä tyhjiöön.

Yrititkö ehkä ruveta briljeeraamaan mahtavalla osaamisellasi, kun ryhdyit puhumaan adiabaattisesta muutoksesta, se on suljettu tilamuutos joka ei liity asiaan mitenkään, vai kuvitteletko aivan vakavissasi että näiden pallojen tilavuudella ryhdytään muuttelemaan kaasujen painetta ja lämpötilaa ?

Toinen asia on, mitä helvetin syytä sinulla on ruveta hölisemään faasimuutoksen vaiheista, se on oma aiheensa, jota voidaan tarvittaessa käsitellä erikseen, eli pysytään nyt vain pelkissä kaasuissa ja niiden eroissa.

Kirjoituksestasi jäi vaikutelma että pyrit vain tahallasi haastamaan riitaa, tai sitten et ymmärrä koko astiassa mitään, ja yrität päteä lainailemalla wikistä sattumanvaraisia selityksiä ja tarpeettomia esimerkkejä nosteen laskemisesta.

Yhtä kaikki, kun jutut lipee esittämällesi parodian tasolle, höystettynä henkilökohtaisuuksilla tiedon puutteen korvaajana, keskustelu on edennyt siihen, että en näe tarpeelliseksi enää jatkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos höyryn lämpötila on esim. 400 astetta ja paine 100 kg/cm2?

Kaasumaista vettä joka toisin kuin vesihöyry ei nesteydy vaikka painetta kuinka nostettaisiin. Lämpötila yli kriittisen pisteen lämpötilan (374°C) mutta paine alle kriittisen pisteen paineen 22.1 MPa

Jos olisi paine yli 22.1 MPa eli 21.6 "kg/cm²" niin sitten olisi kyse ylikriittisestä fluidista joka siis ei ole kaasua eikä nestettä vaan jotakin niiden välimaastosta.

Painesäiliön ikkunasta kun katselee tapahtumia niin kriittisen pisteen alapuolella alun perin suurimmaksi osaksi nesteellä täytetyn säiliön alaosassa olisi tiheää nestettä ja yläosassa harvempaa kaasua. Näkyisi selvä rajapinta nesteen ja kaasun välillä. Kriittisessä pisteessä säiliön sisältö olisi sameaa kun faasit sekoittuvat. Kriittisen pisteen yläpuolella säiliössä ei enää näkyisi nesteen ja kaasun rajapintaa vaan sekä yläosassa että alaosassa olisi tiheydeltään samaa ylikriittistä fluidia. Ylikriittinen fluidi ei ole nestettä eikä kaasua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_piste_(termodynamiikka)#/media/Tiedosto:CriticalPointMeasurementEthane.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Kaasumaista vettä joka toisin kuin vesihöyry ei nesteydy vaikka painetta kuinka nostettaisiin. Lämpötila yli kriittisen pisteen lämpötilan (374°C) mutta paine alle kriittisen pisteen paineen 22.1 MPa

Jos olisi paine yli 22.1 MPa eli 21.6 "kg/cm²" niin sitten olisi kyse ylikriittisestä fluidista joka siis ei ole kaasua eikä nestettä vaan jotakin niiden välimaastosta.

Painesäiliön ikkunasta kun katselee tapahtumia niin kriittisen pisteen alapuolella alun perin suurimmaksi osaksi nesteellä täytetyn säiliön alaosassa olisi tiheää nestettä ja yläosassa harvempaa kaasua. Näkyisi selvä rajapinta nesteen ja kaasun välillä. Kriittisessä pisteessä säiliön sisältö olisi sameaa kun faasit sekoittuvat. Kriittisen pisteen yläpuolella säiliössä ei enää näkyisi nesteen ja kaasun rajapintaa vaan sekä yläosassa että alaosassa olisi tiheydeltään samaa ylikriittistä fluidia. Ylikriittinen fluidi ei ole nestettä eikä kaasua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_piste_(termodynamiikka)#/media/Tiedosto:CriticalPointMeasurementEthane.jpg

Lue lisää

Kriittinen lämpötila on raja, josta kaasua ei voi nesteyttää paineistamalla, muihin ominaisuuksiin se ei vaikuta.

Superkriittinen piste on paineen ja lämpötilan yhdistelmä, joka muuttaa kaasun faasin epämääräiseksi, ei mikään raja kummallekaan erikseen.

Esimerkiksi asetyleenin pakokaasun lämpötila normaalipaineessa on luokkaa 3000 C, mutta se on edelleen vain kuumaa kaasua.

Anonyymi kirjoitti:

Kriittinen lämpötila on raja, josta kaasua ei voi nesteyttää paineistamalla, muihin ominaisuuksiin se ei vaikuta.

Superkriittinen piste on paineen ja lämpötilan yhdistelmä, joka muuttaa kaasun faasin epämääräiseksi, ei mikään raja kummallekaan erikseen.

Esimerkiksi asetyleenin pakokaasun lämpötila normaalipaineessa on luokkaa 3000 C, mutta se on edelleen vain kuumaa kaasua.

Lue lisää

Meri-Porin kattilan välitulistimen jälkeen höyryn lämpötila on 560 astetta.

"Normaalimmissa" laitoksissa höyryn lämpötila on 200 - 300 astetta ja paine sitä vastaavasti. Tavoite on aina kuiva höyry, joka on komprimoitavissa.

Minkä kokoinen pallo tarvittaisi jos siinä olisi 150 C ilmaa, tai 150 C heliumia ?

Merenpinnan tasolla ilmanpaine on noin 1 bar, siis ilman tiheys ei voi olla 1225 g/ m3...

Anonyymi kirjoitti:

Merenpinnan tasolla ilmanpaine on noin 1 bar, siis ilman tiheys ei voi olla 1225 g/ m3...

OK, kiitos tiedosta.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä kokoinen pallo tarvittaisi jos siinä olisi 150 C ilmaa, tai 150 C heliumia ?

Kuumailmapallon maksimilämpötila on 120 astetta, normaalisti vain 90 astetta, eikä sellaisella tietenkään päästä kuin alle 8 km korkeuksiin. Prosessi on isobaarinen.

Jotta kuumailmapallolla voidaan nostaa 10 tonnia kuormaa, tarvitaan 45 tonnia kuumaa ilmaa, joka puolestaan tarkoittaa 1600 kilomoolia ja yli 50 000 kuutiota kuumaa ilmaa. Tämä vastaisi lähes kolmea maailman suurinta olemassa olevaa kuukailmapalloa yhdessä.

Heliumia ei tiedetä lämmitettävän kohteissa, joskin saavutettava hyöty voisi olla määrällisesti 25 %.

">> Kylläisen vesihöyryn tiheys on sadassa asteessa 598 g/m³ ja ilman normaali tiheys on merenpinnan tasolla 1225 g/m³. Jokainen kuutio höyryä tuottaa merenpinnan tasolla reilusti yli puolen kilon nosteen. <<<"

Näin "sormi pystyssä" meitä neuvoo keittiöfyysikko, joka ei edes ymmärrä mikä ero on nosteella ja nostovoimalla !

Noste on nykyisen fysiikan tuntemuksen mukaan paine-eroon perustuva ilmiö, jonka suuruus on ympäröivän fluidin tiheyden ja upotetun kappaleen tilavuuden tulo * g, täysin riippumatta mitä, tai minkä lämpöistä roinaa kappale sisältää, eikä noste ole mikään massa (kg), vaan voima.

Anonyymi kirjoitti:

">> Kylläisen vesihöyryn tiheys on sadassa asteessa 598 g/m³ ja ilman normaali tiheys on merenpinnan tasolla 1225 g/m³. Jokainen kuutio höyryä tuottaa merenpinnan tasolla reilusti yli puolen kilon nosteen. <<<"

Näin "sormi pystyssä" meitä neuvoo keittiöfyysikko, joka ei edes ymmärrä mikä ero on nosteella ja nostovoimalla !

Noste on nykyisen fysiikan tuntemuksen mukaan paine-eroon perustuva ilmiö, jonka suuruus on ympäröivän fluidin tiheyden ja upotetun kappaleen tilavuuden tulo * g, täysin riippumatta mitä, tai minkä lämpöistä roinaa kappale sisältää, eikä noste ole mikään massa (kg), vaan voima.

Lue lisää

Mikäs nyt noin hermostuttaa? Menikö tikku kynnen alle?

Anonyymi kirjoitti:

">> Kylläisen vesihöyryn tiheys on sadassa asteessa 598 g/m³ ja ilman normaali tiheys on merenpinnan tasolla 1225 g/m³. Jokainen kuutio höyryä tuottaa merenpinnan tasolla reilusti yli puolen kilon nosteen. <<<"

Näin "sormi pystyssä" meitä neuvoo keittiöfyysikko, joka ei edes ymmärrä mikä ero on nosteella ja nostovoimalla !

Noste on nykyisen fysiikan tuntemuksen mukaan paine-eroon perustuva ilmiö, jonka suuruus on ympäröivän fluidin tiheyden ja upotetun kappaleen tilavuuden tulo * g, täysin riippumatta mitä, tai minkä lämpöistä roinaa kappale sisältää, eikä noste ole mikään massa (kg), vaan voima.

Lue lisää

Hiemankos naurattaa taas, noste on tietenkin voima. Nosteen vaikutuksesta kuumailmapallo nousee ylöspäin, vene kelluu veden pinnalla ja ilmakehän pystyvirtaukset tapahtuvat.

Mitähän tuolla hepulla on pilaillessaan ylhäällä? 😂

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs nyt noin hermostuttaa? Menikö tikku kynnen alle?

Olen syntynyt tällaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

">> Kylläisen vesihöyryn tiheys on sadassa asteessa 598 g/m³ ja ilman normaali tiheys on merenpinnan tasolla 1225 g/m³. Jokainen kuutio höyryä tuottaa merenpinnan tasolla reilusti yli puolen kilon nosteen. <<<"

Näin "sormi pystyssä" meitä neuvoo keittiöfyysikko, joka ei edes ymmärrä mikä ero on nosteella ja nostovoimalla !

Noste on nykyisen fysiikan tuntemuksen mukaan paine-eroon perustuva ilmiö, jonka suuruus on ympäröivän fluidin tiheyden ja upotetun kappaleen tilavuuden tulo * g, täysin riippumatta mitä, tai minkä lämpöistä roinaa kappale sisältää, eikä noste ole mikään massa (kg), vaan voima.

Lue lisää

Jos ollaan vielä hieman tarkempia, todetaan että jopa rautaroinan paino vaihtelee sen lämpötilasta riippuen...

Kyllä ainakin isommista laivoista yhä löytyy höyrynkehittimet/-kattilat.

Trolli.

https://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air

"At 101.325 kPa (abs) and 15 °C (59 °F), air has a density of approximately 1.225 kg/m³"

Ilman tiheyden voi halutessaan tarkistaa taulukkokirjasta tai standardi-ilmakehän taulukoista netin puolelta:

https://www.engineeringtoolbox.com/standard-atmosphere-d_604.html

Tuolta tiheydeksi löytyy 1.225 kg/m³ kun korkeus on 0 m, paine 101,3 kPa ja lämpötila maan pinnassa 15°C.

Etkö ole jo pilailijana saanut tässä ketjussa tarpeeksi huomiota?

Veden höyrystymiseen ja tiivistymiseen liittyvä latenttilämpö on suuri ja entalipamuutos on 2260 kJ/kg. Tuo lämpöenergia vapautuu vedestä vesimolekyylin mukana sen irtauduttua vesipisaran pinnalta, missä puolestaan tapahtuu tätä energiaa vastaava lämpötilan lasku.

Höyryn tiivistyessä pallon pintaan höyry luovuttaa latenttilämpönsä kosketuksessa olevaan kylmään pallon pintaan. Ympäristöön siis vapautuu siis lähinnä pallon pinnan kautta valtava määrä lämpöenergiaa samalla kun kaasu tiivistyy vedeksi. Pallon pinnassa kylmä ulkoilmakehä ja vesihöyryn latenttilämpö hakevat tasapainoa. Tiivistyvä vesi valuu lopulta ulos pallon alaosasta.

Jos ajatellaan, että 20 - 25 % kaikesta 14 tonnin höyrymäärästä eli noin 3000 kiloa höyryä tiivistyy vedeksi, vapautuva latenttilämpö on 3000 x 2260 kJ/kg = 6780 MJoulea. Pallon 10 minuutin nousun aikana pintaa siis lämmitetään yli 1800 kilowatatin teholla olettaen että konvektio pallon sisällä on tehokasta.

Anonyymi kirjoitti:

Veden höyrystymiseen ja tiivistymiseen liittyvä latenttilämpö on suuri ja entalipamuutos on 2260 kJ/kg. Tuo lämpöenergia vapautuu vedestä vesimolekyylin mukana sen irtauduttua vesipisaran pinnalta, missä puolestaan tapahtuu tätä energiaa vastaava lämpötilan lasku.

Höyryn tiivistyessä pallon pintaan höyry luovuttaa latenttilämpönsä kosketuksessa olevaan kylmään pallon pintaan. Ympäristöön siis vapautuu siis lähinnä pallon pinnan kautta valtava määrä lämpöenergiaa samalla kun kaasu tiivistyy vedeksi. Pallon pinnassa kylmä ulkoilmakehä ja vesihöyryn latenttilämpö hakevat tasapainoa. Tiivistyvä vesi valuu lopulta ulos pallon alaosasta.

Jos ajatellaan, että 20 - 25 % kaikesta 14 tonnin höyrymäärästä eli noin 3000 kiloa höyryä tiivistyy vedeksi, vapautuva latenttilämpö on 3000 x 2260 kJ/kg = 6780 MJoulea. Pallon 10 minuutin nousun aikana pintaa siis lämmitetään yli 1800 kilowatatin teholla olettaen että konvektio pallon sisällä on tehokasta.

Lue lisää

Huomioi se, että tuo 2260 KJ/kg on ilmoitetttu 100 asteen lämpötilassa.

https://www.engineeringtoolbox.com/water-properties-d_1573.html

Veden höyrystymislämpö riippuu jonkin verran lämpötilasta jossa höyrystyminen/tiivistyminen tapahtuu. Muutos ei kaukana kriittisen pisteen lämpötilasta (374 C) ole kovin suuri mutta esimerkiksi 50 C lämpötilassa tuo olisi jo 2381 kJ/kg. Suurempi vapautuvan lämmön määrä osaltaan hidastaa höyrypallon jäähtymistä ja parantaa suorituskykyä. Suuruusluokka-arvioissa kuten nämä tässä esitetyt ei tuolla tietenkään ole käytännön merkitystä.

Lähestyttäessä kriittisen pisteen lämpötilaa höyrystymislämpö putoaa jyrkästi nollaan.

Anonyymi kirjoitti:

Huomioi se, että tuo 2260 KJ/kg on ilmoitetttu 100 asteen lämpötilassa.

https://www.engineeringtoolbox.com/water-properties-d_1573.html

Veden höyrystymislämpö riippuu jonkin verran lämpötilasta jossa höyrystyminen/tiivistyminen tapahtuu. Muutos ei kaukana kriittisen pisteen lämpötilasta (374 C) ole kovin suuri mutta esimerkiksi 50 C lämpötilassa tuo olisi jo 2381 kJ/kg. Suurempi vapautuvan lämmön määrä osaltaan hidastaa höyrypallon jäähtymistä ja parantaa suorituskykyä. Suuruusluokka-arvioissa kuten nämä tässä esitetyt ei tuolla tietenkään ole käytännön merkitystä.

Lähestyttäessä kriittisen pisteen lämpötilaa höyrystymislämpö putoaa jyrkästi nollaan.

Lue lisää

Lähestyttäessä kriittisen pisteen lämpöä höyrystymislämpöä ei ylipäätään ole ollenkaan koska vesi on jo aiemmin höyrystynyt. Kun keittää kattilassa vettä niin että se höyrystyy, kaikki höyrystyminen tapahtuu noin 100 C asteen lämpötilassa eikä lähestytä mitään kriittisiä pisteitä. Jos sitten puhutaan tilanteista joihin liittyy paineennousu, se tulisi muistaa myös mainita!
Mikä lienee Olkiluodossa vikaantuneen generaattorin roottorin tilanne, onko vuotokohta roottorista jo löydetty? Miten roottorin poistaminen generaattorista on mahdollista kun ei sitä 70 metriä pitkää akselia voida turbiinista poistaa aksiaalisesti vetämällä kun siellä on siivistöt ja kaikki sälä mutta generaattorin osalta akselia ei voida poistaa nostamalla eli irrottamalla staattorin yläosa koska staattori ei ole siten kahtia jaettavissa, se on ns. yhtä puuta...
Olisihan sekin kone saanut olla tuotantokunnossa kun pakkaskausikin on alkamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Veden höyrystymiseen ja tiivistymiseen liittyvä latenttilämpö on suuri ja entalipamuutos on 2260 kJ/kg. Tuo lämpöenergia vapautuu vedestä vesimolekyylin mukana sen irtauduttua vesipisaran pinnalta, missä puolestaan tapahtuu tätä energiaa vastaava lämpötilan lasku.

Höyryn tiivistyessä pallon pintaan höyry luovuttaa latenttilämpönsä kosketuksessa olevaan kylmään pallon pintaan. Ympäristöön siis vapautuu siis lähinnä pallon pinnan kautta valtava määrä lämpöenergiaa samalla kun kaasu tiivistyy vedeksi. Pallon pinnassa kylmä ulkoilmakehä ja vesihöyryn latenttilämpö hakevat tasapainoa. Tiivistyvä vesi valuu lopulta ulos pallon alaosasta.

Jos ajatellaan, että 20 - 25 % kaikesta 14 tonnin höyrymäärästä eli noin 3000 kiloa höyryä tiivistyy vedeksi, vapautuva latenttilämpö on 3000 x 2260 kJ/kg = 6780 MJoulea. Pallon 10 minuutin nousun aikana pintaa siis lämmitetään yli 1800 kilowatatin teholla olettaen että konvektio pallon sisällä on tehokasta.

Lue lisää

Höyrýpallon tapauksessa höyryn lämpötilaksi on sovittu 100 astetta, ja koska pallo on vapaasti laajeneva, ylipainetta ei ole. Entalpiamuutos on oletetusti juuri tuo 2260 kJ/kg.

Kriittinen piste ei liity lainkaan käsillä olevaan asiaan. Liittyy jossakin määrin Meri-Porin voimalaitokseen tai vastaaviin laitoksiin.

Tuo oli lainattu taas sen pilailijan tekstistä, vain että 800 astetta ja heikko nostovoima..?!

Anonyymi kirjoitti:

Tuo oli lainattu taas sen pilailijan tekstistä, vain että 800 astetta ja heikko nostovoima..?!

Minä ymmärsin niin, että nostovoima on noste - pallon paino, eli lineaarisesti suhteessa pallon sisällä olevan kaasun tiheyteen.

800 asteesta en tiedä, mutta varmaan tiedät, missä lämpötilassa vesihöyryn tiheys on sama kuin heliumin normi lämpöisenä.

Anonyymi kirjoitti:

Minä ymmärsin niin, että nostovoima on noste - pallon paino, eli lineaarisesti suhteessa pallon sisällä olevan kaasun tiheyteen.

800 asteesta en tiedä, mutta varmaan tiedät, missä lämpötilassa vesihöyryn tiheys on sama kuin heliumin normi lämpöisenä.

Lue lisää

Tuosta ei ymmärrä kukaan mitään. Mikä on noin kuumaa ja heikkoa, 800 asteista vettä?

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta ei ymmärrä kukaan mitään. Mikä on noin kuumaa ja heikkoa, 800 asteista vettä?

Henkilö kirjoitti, että "vesihöyryn noste on niin heikko, että normilämmössä se loppuu jo muutamassa kilometrissä, eli sen olisi oltava lähes 800 C asteista yltääkseen saman tilavuuden ja 20 C lämpöisen heliumin nosteeseen, siinä ei nesteytyminen paljon vaikuta ja jos tilavuutta lisätään, niin nopeus kärsii."

Henkilö voisi samalla kertoa, mistä hän on laskenut tuon "lähes 800 C asteen vesihöyryn" nosteen. Mistä tuo lukema on tullut?

Miten se nostovoima on niin heikko, kun 10 tonnia hyötykuormaa olisi tarkoitus nostaa lähes 20 kilometrin korkeuteen? Ei se ole kuulosta kovin heikolta.

Ja vielä nesteytyminen, sehän on ihan oleellista lyhyen (noin 10 min) nousun aikana, sillä ilman lisäeristettä juuri se latenttilämpö-entalpia estää pallon ja höyryn lämmön eli nosteen karkaamiseen kylmään yläilmakehään. Pallon toisella puolellahan pakkasta on 55 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

Henkilö kirjoitti, että "vesihöyryn noste on niin heikko, että normilämmössä se loppuu jo muutamassa kilometrissä, eli sen olisi oltava lähes 800 C asteista yltääkseen saman tilavuuden ja 20 C lämpöisen heliumin nosteeseen, siinä ei nesteytyminen paljon vaikuta ja jos tilavuutta lisätään, niin nopeus kärsii."

Henkilö voisi samalla kertoa, mistä hän on laskenut tuon "lähes 800 C asteen vesihöyryn" nosteen. Mistä tuo lukema on tullut?

Miten se nostovoima on niin heikko, kun 10 tonnia hyötykuormaa olisi tarkoitus nostaa lähes 20 kilometrin korkeuteen? Ei se ole kuulosta kovin heikolta.

Ja vielä nesteytyminen, sehän on ihan oleellista lyhyen (noin 10 min) nousun aikana, sillä ilman lisäeristettä juuri se latenttilämpö-entalpia estää pallon ja höyryn lämmön eli nosteen karkaamiseen kylmään yläilmakehään. Pallon toisella puolellahan pakkasta on 55 astetta.

Lue lisää

Taidat pilailla.

Kun vesihöyryä lämmitetään painetta lisäämättä, sen tiheys pienentyy.
Taitaa olla pelkkää kertolaskua jos haluaa tietää kuinka lämpöisenä tiheys on sama
kuin heliumin.

Nostetta voidaan verrata eri kaasuilla vain toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat pilailla.

Kun vesihöyryä lämmitetään painetta lisäämättä, sen tiheys pienentyy.
Taitaa olla pelkkää kertolaskua jos haluaa tietää kuinka lämpöisenä tiheys on sama
kuin heliumin.

Nostetta voidaan verrata eri kaasuilla vain toisiinsa.

Lue lisää

Kirjoitettiin että lähes 800 astetta.... Vain faktat asian ympäriltä puuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitettiin että lähes 800 astetta.... Vain faktat asian ympäriltä puuttuu.

Mitkä faktat ?

Tuohan on pelkkä päässälaskutasoinen laskutulos.

Tutustu kaasu tilayhtälöön, niin ei tarvitse kysellä typeryyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitkä faktat ?

Tuohan on pelkkä päässälaskutasoinen laskutulos.

Tutustu kaasu tilayhtälöön, niin ei tarvitse kysellä typeryyksiä.

Kyllä kyllä. Kerro lisää tuosta 800 asteesta, miten se höyrylle saavutetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kyllä. Kerro lisää tuosta 800 asteesta, miten se höyrylle saavutetaan.

Jos pidetään esim. 1100- asteista liekkiä höyrytilan ympärillä niin mikä estäisi höyrytilan lämmön nousun 800- asteiseksi?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kyllä. Kerro lisää tuosta 800 asteesta, miten se höyrylle saavutetaan.

Tuo 800 astetta höyrylle sulattaa jo alumiininkin nesteeksi. Kummallista ettei höyryä käytetä alumiin sulattamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pidetään esim. 1100- asteista liekkiä höyrytilan ympärillä niin mikä estäisi höyrytilan lämmön nousun 800- asteiseksi?

Odotetaan vastausta siltä, joka mainitsi alunperin lähes 800 asteisen höyryn. Hänellä on varmasti enemmän tietoa kuin muilla kirjoittajilla ja luultavasti ainakin Nobel-palkinnon verran.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo 800 astetta höyrylle sulattaa jo alumiininkin nesteeksi. Kummallista ettei höyryä käytetä alumiin sulattamiseen.

Ennen kuin alumiinin sulatusta voidaan käsitellä, alumiinia pitää valmistaa!
Alumiinia ei löydy luonnosta, sen valmistus on yksi eniten energiaa kuluttavista prosesseista.

Anonyymi kirjoitti:

Odotetaan vastausta siltä, joka mainitsi alunperin lähes 800 asteisen höyryn. Hänellä on varmasti enemmän tietoa kuin muilla kirjoittajilla ja luultavasti ainakin Nobel-palkinnon verran.

Lue lisää

Tiesitkö muuten että 800 asteinen vesihöyry on suunnilleen yhtä kevyttä luin helium.

Eikö olekin kummallista, se saattaa pienen ""handicap" - vajakin ymmälleen ja laukaisee lapsenomaisem kyselyrefleksim.

Meidän kaikkien ongelma on se, että voimme päteä vain omilla tasoillamme, jotka yleensä on helposti havaittavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tiesitkö muuten että 800 asteinen vesihöyry on suunnilleen yhtä kevyttä luin helium.

Eikö olekin kummallista, se saattaa pienen ""handicap" - vajakin ymmälleen ja laukaisee lapsenomaisem kyselyrefleksim.

Meidän kaikkien ongelma on se, että voimme päteä vain omilla tasoillamme, jotka yleensä on helposti havaittavissa.

Lue lisää

Ja sinun oma tasosi oli sitten siinä!

Anonyymi kirjoitti:

Ennen kuin alumiinin sulatusta voidaan käsitellä, alumiinia pitää valmistaa!
Alumiinia ei löydy luonnosta, sen valmistus on yksi eniten energiaa kuluttavista prosesseista.

Lue lisää

Juuri näin. Kryoliitin sulattaminen alumiinin tuotannossa tapahtuu noin 1000 asteen lämpötilassa ja kryoliitti liuottaa yksinään paljon korkeammassa lämpötilassa sulavan alumiinimalmin josta alumiini saadaan talteen elektrolyysin avulla.

Ja miksi (vesi)höyryä ylipäätään käytettäisiin alumiinin sulattamiseen? Noissa lämpötiloissa alumiini reagoisi saman tien veden hapen kanssa. Lopputuloksena ei-toivottua alumiinioksidia ja räjähdysaltista vetyä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Kryoliitin sulattaminen alumiinin tuotannossa tapahtuu noin 1000 asteen lämpötilassa ja kryoliitti liuottaa yksinään paljon korkeammassa lämpötilassa sulavan alumiinimalmin josta alumiini saadaan talteen elektrolyysin avulla.

Ja miksi (vesi)höyryä ylipäätään käytettäisiin alumiinin sulattamiseen? Noissa lämpötiloissa alumiini reagoisi saman tien veden hapen kanssa. Lopputuloksena ei-toivottua alumiinioksidia ja räjähdysaltista vetyä.

Lue lisää

Missä sitä 800 asteen höyryä sitten käytetään?

Anonyymi kirjoitti:

Tiesitkö muuten että 800 asteinen vesihöyry on suunnilleen yhtä kevyttä luin helium.

Eikö olekin kummallista, se saattaa pienen ""handicap" - vajakin ymmälleen ja laukaisee lapsenomaisem kyselyrefleksim.

Meidän kaikkien ongelma on se, että voimme päteä vain omilla tasoillamme, jotka yleensä on helposti havaittavissa.

Lue lisää

>>> Tiesitkö muuten että 800 asteinen vesihöyry on suunnilleen yhtä kevyttä luin helium.

Minä en tiennyt tuota. Kerro miten tuollaista vesihöyryä tehdään ja missä sitä käytetään.

Tarkoitatko 800-asteista höyryä, jolle olet hakemassa patenttia?

Niinpä, kestämiskysymystä voi tarkastella mm. Kreikassa ja Italiassa, vähän vanhemmat pylväät ja portaikot jo pyrkivät madaltumaan...

Mitäs houreita sinä nyt ryhdyt suoltamaan ?

Eihän kukaan ole esittänyt mitään 800 asteisen höyryn käytöstä, se on mainittu vain tilavuussuhteen teoreettisena lämpötilana, ja asiaa ymmärtämättömät ja trollit käyttivät mainintaa keppihevosenmaa esiintymistarpeensa tyydyttämiseen.

Kumpaanko joukkoon katsot itse kuuluvasi ?
Tilastotietoja tekstistä

Mitä epätavallista materiaalia ne siivet sitten ovat?
Kaasu- ja suihkuturbiineissa siivistön on kestettävä yli 1200 asteen lämpötila...

Anonyymi kirjoitti:

Mitä epätavallista materiaalia ne siivet sitten ovat?
Kaasu- ja suihkuturbiineissa siivistön on kestettävä yli 1200 asteen lämpötila...

Epätavallista? Yksikään materiaali ei ole tuntematonta tai edes harvinaista, mieluumminkin puhutaan käyttökohteessaan epätyypillistä.

Helpoissa olosuhteissa materiaaliksi soveltuu nikkelillä, kromilla, molybdeenilla ja vanadiinilla seostetut teräkset. Siipien materiaalissa on tyypillisesti 12 % kromia.

Titaania käytetään, jos tarve vaatii. Suojauksessa voi käyttää volframia, keraameja tai koboltin seoksia, ei kuitenkaan ydinlaitoksissa. Pitkälti kyse on siitä, miten turbiinien siivekkeiden jäähdytys saadaan hoidettua. Matalissa lämpötiloissa jäähdytys tai viruminen ei ole erityinen ongelma.

Voimalaitosten turbiinien tulee kestää oletuksena 100 000 käyttötuntia. Eräissä muissa käyttökohteissa kone puretaan täysin osiin 10 000 tunnin käytön jälkeen.

Kysymys on myös siitä, että toisessa käyttövoimana on höyry ja toisessa palokaasut.

Anonyymi kirjoitti:

Epätavallista? Yksikään materiaali ei ole tuntematonta tai edes harvinaista, mieluumminkin puhutaan käyttökohteessaan epätyypillistä.

Helpoissa olosuhteissa materiaaliksi soveltuu nikkelillä, kromilla, molybdeenilla ja vanadiinilla seostetut teräkset. Siipien materiaalissa on tyypillisesti 12 % kromia.

Titaania käytetään, jos tarve vaatii. Suojauksessa voi käyttää volframia, keraameja tai koboltin seoksia, ei kuitenkaan ydinlaitoksissa. Pitkälti kyse on siitä, miten turbiinien siivekkeiden jäähdytys saadaan hoidettua. Matalissa lämpötiloissa jäähdytys tai viruminen ei ole erityinen ongelma.

Voimalaitosten turbiinien tulee kestää oletuksena 100 000 käyttötuntia. Eräissä muissa käyttökohteissa kone puretaan täysin osiin 10 000 tunnin käytön jälkeen.

Kysymys on myös siitä, että toisessa käyttövoimana on höyry ja toisessa palokaasut.

Lue lisää

Helsingissä viimeksi puretun voimalan kahdella höyryturbiinilla oli käyttötunteja kertynyt noin 160000 h.
Ellei erityistarvetta ilmene, merkkejä laakerien kulumasta tms. niin höyryturbiinit avataan ja tarkastetaan yleensä 3- 4 vuoden välein. Siipiä ei välttämättä joka kerta irroteta mutta roottori kuitenkin nostetaan pois jo laakeripintojen tarkastuksenkin takia. Huoltoajankohta määräytyy käyttötuntien mutta myös käyttötilanteen mukaan, pyritään valitsemaan ajankohta niin että sähkönhinta mahdollisimman paljon saadaan nousemaan...vitsi, vitsi...
Voimalaitoskäytössä kaasuturbiinit vaativat höyryturbiineja tiheämmät huoltovälit, voi olla että ne avataan ja siivistöäkin vaihdetaan jopa vuoden välein jos on runsaasti ollut käyttöä ja siipien pinnoite yms. on huonossa kunnossa. Näillä värkeillä on yleensä jo valmistaja ilmoittanut enimmäiskäyttötunnit mikä niitä saadaan käyttää ilman täyttä huoltoa. Mahdolliset pikasulku- ym. erikoistilanteet myös yleensä pienentävät em. tuntirajaa.

"Tiesitkö muuten että 800 asteinen vesihöyry on suunnilleen yhtä kevyttä luin helium."

Vain itse väitteen esittäjä on tiennyt tuon asian, mutta hän ei suostu paljastamaan asiasta sen enempää, ei lähdettä ei kaavoja tai taulukoita.

Kai toki osaat nuo itsekin laskea, vai onko peruskoulu vielä kesken ?

Anonyymi kirjoitti:

Kai toki osaat nuo itsekin laskea, vai onko peruskoulu vielä kesken ?

Sinähän tuon väitteen esitit. Muilla kuin trolleilla on yleensä taito perustella väitteensä. Koska et osaa, olet trolli.

Anonyymi kirjoitti:

Kai toki osaat nuo itsekin laskea, vai onko peruskoulu vielä kesken ?

Minä en ainakaan osaa. Millä kaavalla lasken sen?

Anonyymi kirjoitti:

Minä en ainakaan osaa. Millä kaavalla lasken sen?

No ei ainakaan fluidien kaavoja peruskoulussa ole opetettu. Trolli vain trollaa, eikä se osaa itsekään laskea. Eikä osaa muutkaan, koska se on mahdotonta käytännössä.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en ainakaan osaa. Millä kaavalla lasken sen?

Kaasun tiheys vakiopaineessa on kääntäen verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan, siinä kaikki, ja lähtöarvot löytyy wikistä.

Jotain on taatusti koulutuksessa mennyt vikaan, kun tämän tasoiseen laskutoimitukseen täytyy ruinata apua viikkotolkulla.

Anonyymi kirjoitti:

Kaasun tiheys vakiopaineessa on kääntäen verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan, siinä kaikki, ja lähtöarvot löytyy wikistä.

Jotain on taatusti koulutuksessa mennyt vikaan, kun tämän tasoiseen laskutoimitukseen täytyy ruinata apua viikkotolkulla.

Lue lisää

Trolli vauhdissa, noilla tiedoilla ei lasketa höyrylle kerrassaan yhtään mitään. Yrittää vaan ärsyttää tyhmyyttään.

Anonyymi kirjoitti:

Kaasun tiheys vakiopaineessa on kääntäen verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan, siinä kaikki, ja lähtöarvot löytyy wikistä.

Jotain on taatusti koulutuksessa mennyt vikaan, kun tämän tasoiseen laskutoimitukseen täytyy ruinata apua viikkotolkulla.

Lue lisää

Käsite absoluuttinen lämpötila ei tarkoita oikein mitään, käsite absoluuttinen nollapiste tarkoittaa...

Anonyymi kirjoitti:

Käsite absoluuttinen lämpötila ei tarkoita oikein mitään, käsite absoluuttinen nollapiste tarkoittaa...

Copy:
"Absoluuttinen nollapiste on aineen lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa. Se on 0 kelviniä eli −273,15 celsiusastetta. Absoluuttinen lämpötila ilmoitetaan asteikolla, jossa absoluuttinen nollapiste on nollakohdassa kelvinasteikon tavoin.W

Anonyymi kirjoitti:

Kaasun tiheys vakiopaineessa on kääntäen verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan, siinä kaikki, ja lähtöarvot löytyy wikistä.

Jotain on taatusti koulutuksessa mennyt vikaan, kun tämän tasoiseen laskutoimitukseen täytyy ruinata apua viikkotolkulla.

Lue lisää

Tuo nauratti 😁! Saako lisää samanlaista hassuttelua, kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo nauratti 😁! Saako lisää samanlaista hassuttelua, kiitos.

Mikä silmä nauratti ?
Yritätkö uudistaa yleistä kaasuteoriaa, että PV/T ei olisikaan vakio, vai oletko vaan pelkkä "paskannauraja".

Anonyymi kirjoitti:

Tuo nauratti 😁! Saako lisää samanlaista hassuttelua, kiitos.

OIKOFIX
Kieli:
Aikamme ilmiö on näet pesiytynyt palstallekin,.
Alle murrosikäiset pikkutytöt kikattavat kaikelle, käyttävät hymiöitä ja luulevat että fysiikankin on oltava sellaista, joka ei loukkaa perusoikeuksia tai turvallisen tilan tunnetta.

Älä puhu pascaa.

"Tiesitkö muuten että 800 asteinen vesihöyry on suunnilleen yhtä kevyttä luin helium."

Vain itse väitteen esittäjä on tiennyt tuon asian. Nyt hän on paljastanut kaavan (PV/T) edellä ja pitäisi saada luvut vain toimimaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Tiesitkö muuten että 800 asteinen vesihöyry on suunnilleen yhtä kevyttä luin helium."

Vain itse väitteen esittäjä on tiennyt tuon asian. Nyt hän on paljastanut kaavan (PV/T) edellä ja pitäisi saada luvut vain toimimaan.

Lue lisää

"Kaasun tiheys vakiopaineessa on kääntäen verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan, siinä kaikki, ja lähtöarvot löytyy wikistä."

Miten kaavaan valitaan absoluuttinen lämpötila ja mikä se on? En löytänyt wikistä nyt mitään ohjeita.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaasun tiheys vakiopaineessa on kääntäen verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan, siinä kaikki, ja lähtöarvot löytyy wikistä."

Miten kaavaan valitaan absoluuttinen lämpötila ja mikä se on? En löytänyt wikistä nyt mitään ohjeita.

Lue lisää

Mikä ihmeen absoluuttinen lämpötila, esim. ilman kosteus ilmoitetaan joko suhteellisena kosteutena tai absoluuttisena kosteutena jolloin niiden suureetkin ovat erilaiset?
Kun tarkoitetaan absoluuttisesta nollapisteestä alkavaa lämpötilan mittaus- ja ilmoitusmenetelmää, mainitaan asteet Kelvin- asteina erotukseksi meillä yleisemmin käytetystä Celsius- asteikosta.
Kun esim. Suomessa paine maakaasuputkistossa ennen käyttäjien paikallista paineenalennusta on vakiopaine eli noin 75 bar ja kaasun lämpötila hieman ulkoilman tilanteestakin riippuvainen, kuitenkin siinä 0- 20 C- astetta, laitapa nuo tiedot yhtälöösi johon tulee mukaan Kelvin- asteikko ja määrittele siitä kaasun tiheys?

Anonyymi kirjoitti:

"Kaasun tiheys vakiopaineessa on kääntäen verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan, siinä kaikki, ja lähtöarvot löytyy wikistä."

Miten kaavaan valitaan absoluuttinen lämpötila ja mikä se on? En löytänyt wikistä nyt mitään ohjeita.

Lue lisää

Joo, ja nykytiedon mukaan PV/T ei voi olla oikein, koska se on vain valkoihoisten miesten sopimus, ilman etnistä tai feminististä vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, ja nykytiedon mukaan PV/T ei voi olla oikein, koska se on vain valkoihoisten miesten sopimus, ilman etnistä tai feminististä vaikutusta.

Tuo on sivuseikka. Kaava varmaan on kakille yhtä oikea, pitäisi vaan saada sopivat luvut paikalleen, että lopputulos olisi höyrylle 800 astetta ja tiheys heliumin tiheys. Henkilö varmasti keskustelee ylikriittisestä höyrystä, josta muille ei ole peruskoulussa opetettu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on sivuseikka. Kaava varmaan on kakille yhtä oikea, pitäisi vaan saada sopivat luvut paikalleen, että lopputulos olisi höyrylle 800 astetta ja tiheys heliumin tiheys. Henkilö varmasti keskustelee ylikriittisestä höyrystä, josta muille ei ole peruskoulussa opetettu.

Lue lisää

Mitä on ylikriittinen höyry ?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä on ylikriittinen höyry ?

Katso googlesta ellei vastaukset tässä ketjussa sinulle riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on sivuseikka. Kaava varmaan on kakille yhtä oikea, pitäisi vaan saada sopivat luvut paikalleen, että lopputulos olisi höyrylle 800 astetta ja tiheys heliumin tiheys. Henkilö varmasti keskustelee ylikriittisestä höyrystä, josta muille ei ole peruskoulussa opetettu.

Lue lisää

Se kaava on kaikille ihan yhtä toimimaton ja virheellinen, se ei ole mikään kaava!
Lämpötilahan siis tiedetään, sitä ei enää etsitä, se on 800 C- astetta.
Otetaan sitten jokin peräänkuulutettu vakiopaine, esim. 5 bar ja lähdetään absoluuttisen nollapisteen lämpötilan käänteisluvulla etsimään vastausta tiheyteen...utopistista leikkiä...
Olisi myös kiva tietää miten vaikka em. 5 bar paineessa olevan vesihöyryn lämpötila nostettaisiin 800 asteeseen paineen nousematta, siis vakiopaineessa...?

Anonyymi kirjoitti:

Katso googlesta ellei vastaukset tässä ketjussa sinulle riitä.

Katsoin, mutta eihän sillä ole mitään vaikutusta tiheyteen, joten ymmärsitkö jotain väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Se kaava on kaikille ihan yhtä toimimaton ja virheellinen, se ei ole mikään kaava!
Lämpötilahan siis tiedetään, sitä ei enää etsitä, se on 800 C- astetta.
Otetaan sitten jokin peräänkuulutettu vakiopaine, esim. 5 bar ja lähdetään absoluuttisen nollapisteen lämpötilan käänteisluvulla etsimään vastausta tiheyteen...utopistista leikkiä...
Olisi myös kiva tietää miten vaikka em. 5 bar paineessa olevan vesihöyryn lämpötila nostettaisiin 800 asteeseen paineen nousematta, siis vakiopaineessa...?

Lue lisää

Mikä tuossa muodostuu sinulle ongelmaksi ?
Jos 3 muuttujasta yksi on vakio, muiden suhde on ilmeinen.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä tuossa muodostuu sinulle ongelmaksi ?
Jos 3 muuttujasta yksi on vakio, muiden suhde on ilmeinen.

No saitko vastaukseksi 800 astetta? Mikä oli silloin höyryn tilavuus ja paine?

Anonyymi kirjoitti:

Se kaava on kaikille ihan yhtä toimimaton ja virheellinen, se ei ole mikään kaava!
Lämpötilahan siis tiedetään, sitä ei enää etsitä, se on 800 C- astetta.
Otetaan sitten jokin peräänkuulutettu vakiopaine, esim. 5 bar ja lähdetään absoluuttisen nollapisteen lämpötilan käänteisluvulla etsimään vastausta tiheyteen...utopistista leikkiä...
Olisi myös kiva tietää miten vaikka em. 5 bar paineessa olevan vesihöyryn lämpötila nostettaisiin 800 asteeseen paineen nousematta, siis vakiopaineessa...?

Lue lisää

Milllä ihmeen absoluuttisen lämpötilan käänteisluvulla? Olet oikeassa, pelkkää leikkiä ja ajanhukkaa siltä höpöukolta.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin, mutta eihän sillä ole mitään vaikutusta tiheyteen, joten ymmärsitkö jotain väärin.

Siis mikä on ylikriittinen höyry, vastaus on jo yllä annettu. Mutta mitä höpöukko ajaa takaa 800 asteen höyryn tiheydellä, on tuntematonta. Siis sama kuin heliumilla...? Mahdotonta.

Voisiko olla niin että kun ylikriittiseen höyryyn tuodaan lisää lämpöä, paine ja tilavuus pysyisivät muuttumattomina?

Anonyymi kirjoitti:

Siis mikä on ylikriittinen höyry, vastaus on jo yllä annettu. Mutta mitä höpöukko ajaa takaa 800 asteen höyryn tiheydellä, on tuntematonta. Siis sama kuin heliumilla...? Mahdotonta.

Voisiko olla niin että kun ylikriittiseen höyryyn tuodaan lisää lämpöä, paine ja tilavuus pysyisivät muuttumattomina?

Lue lisää

" höyryyn tuodaan lisää lämpöä, paine ja tilavuus pysyisivät muuttumattomina? "

Nyt taisit seota omiin houreisiisi.

Anonyymi kirjoitti:

" höyryyn tuodaan lisää lämpöä, paine ja tilavuus pysyisivät muuttumattomina? "

Nyt taisit seota omiin houreisiisi.

No kerro ihan omin sanoin, mitä tapahtuu höyrylle, jonka lämpötilaa ja painetta on nostettu alueelle yli 374 °C ja yli 221 bar. Höpöukkohan tavoittelee lämpötilaa 800 astetta, ja yritän vain ymmärtää, mitä hän oikein ajattelee.

Samalla tavallahan tavallista höyryä tulistetaan, jotta kaikista pisaroista päästään eroon.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä tuossa muodostuu sinulle ongelmaksi ?
Jos 3 muuttujasta yksi on vakio, muiden suhde on ilmeinen.

Mikä on sinun ilmeinen suhteesi siihen ettet kykene absurdin älyvapaata kinastelua lopettamaan, asiasi ja kaavasi ja väitteesi on niin täydellisen toimimaton että tiedät sen itsekin, siksi nolaat itseäsi lisää ja lisää...

Anonyymi kirjoitti:

No kerro ihan omin sanoin, mitä tapahtuu höyrylle, jonka lämpötilaa ja painetta on nostettu alueelle yli 374 °C ja yli 221 bar. Höpöukkohan tavoittelee lämpötilaa 800 astetta, ja yritän vain ymmärtää, mitä hän oikein ajattelee.

Samalla tavallahan tavallista höyryä tulistetaan, jotta kaikista pisaroista päästään eroon.

Lue lisää

Missä kuumailmapallossa käytetään 221 bar painetta ?

Elätkö sinä ukkeli enää tässä maailmassa.

Anonyymi kirjoitti:

" höyryyn tuodaan lisää lämpöä, paine ja tilavuus pysyisivät muuttumattomina? "

Nyt taisit seota omiin houreisiisi.

Niin, se ei ole mahdollista mutta eräs 800 asteen inttäjä inttää että vakiopaineessa höyryn lämpötila on nostettavissa 800 C- asteeseen jolloin absoluuttisen lämpötilan (???) käänteisarvon avulla höyryn tiheys on laskettavissa...tilannetta ei vain ole mahdollista järjestää edes teoreettisesti eli laskennallisesti koska höyryn lämpötilan nosto vakiopaineessa ei ole teoreettisestikaan mahdollinen ilman paineennousua.
Jotta höyryn lämpötilaksi voitaisiin nostaa edes 200 astetta, sen tulee sijaita suljetussa tilassa koska muuten lämpö karkaapi taivahan tuuliin. Suljetussa tilassa puolestaan lämpötilan nosto nostaa painetta eli mitään vakiopainetta ei ole jne.
Kehottaisin 800 asteen inttäjää tarkistamaan vaikka ihailemastaan Googlesta ettei sitä hänen inttämäänsä laskukaavaa sieltä löydy!

Anonyymi kirjoitti:

No saitko vastaukseksi 800 astetta? Mikä oli silloin höyryn tilavuus ja paine?

Saatko sinä usein laskuissasi vastaukseksi laskun lähtöarvon..??

en tiedä mistä kiistelette (on niin pitkä ketju), mutta esim. 1 bar paineessa 800°C vesihöyryn entalpia on 4160 kJ/kg ja tiheys 0,202 kg/m³

Trollia on kiva ruokkia...

Mutta paljon ennen kuin se pallo on saavuttanut 18 km korkeuden, ympäröivän ilman paine on jo laskenut jolloin ilmapallossa on liikaa ylipainetta ja se poksahtaa, juuri niin käytännössä tapahtuu vähän korkeammalle kiipeileville ilmapalloille. Noin 5 km korkeudessa ilmanpaine on jo suunnilleen puolittunut eikä pallo sinne kauaa nouse eikä höyry merkittävästi ehtisi jäähtyä joten siinä olisi jo tuossa vaiheessa noin 0,5 bar ylipaine ja se olisi poks. Jos ilmapallon halkaisija olisi 10 metriä, sen pinta- ala olisi 314 m2 ja palloa rikkomaan pyrkivä voima sen mukainen.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta paljon ennen kuin se pallo on saavuttanut 18 km korkeuden, ympäröivän ilman paine on jo laskenut jolloin ilmapallossa on liikaa ylipainetta ja se poksahtaa, juuri niin käytännössä tapahtuu vähän korkeammalle kiipeileville ilmapalloille. Noin 5 km korkeudessa ilmanpaine on jo suunnilleen puolittunut eikä pallo sinne kauaa nouse eikä höyry merkittävästi ehtisi jäähtyä joten siinä olisi jo tuossa vaiheessa noin 0,5 bar ylipaine ja se olisi poks. Jos ilmapallon halkaisija olisi 10 metriä, sen pinta- ala olisi 314 m2 ja palloa rikkomaan pyrkivä voima sen mukainen.

Lue lisää

Kaikki on laskettu jo tuolla edellä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta paljon ennen kuin se pallo on saavuttanut 18 km korkeuden, ympäröivän ilman paine on jo laskenut jolloin ilmapallossa on liikaa ylipainetta ja se poksahtaa, juuri niin käytännössä tapahtuu vähän korkeammalle kiipeileville ilmapalloille. Noin 5 km korkeudessa ilmanpaine on jo suunnilleen puolittunut eikä pallo sinne kauaa nouse eikä höyry merkittävästi ehtisi jäähtyä joten siinä olisi jo tuossa vaiheessa noin 0,5 bar ylipaine ja se olisi poks. Jos ilmapallon halkaisija olisi 10 metriä, sen pinta- ala olisi 314 m2 ja palloa rikkomaan pyrkivä voima sen mukainen.

Lue lisää

Taidat trollata. Höyrypallo on alaosastaan auki ympäröivään ilmaan joten sinne ei juurikaan ylipainetta muodostu. Ja kun pallon lämpövaraston toiminta perustuu nimenomaan veden tiivistymiseen kiehumispisteessään niin tuolla ei ole mitään tekemistä 800 C asteisen höyryn kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat trollata. Höyrypallo on alaosastaan auki ympäröivään ilmaan joten sinne ei juurikaan ylipainetta muodostu. Ja kun pallon lämpövaraston toiminta perustuu nimenomaan veden tiivistymiseen kiehumispisteessään niin tuolla ei ole mitään tekemistä 800 C asteisen höyryn kanssa.

Lue lisää

Miten niin 800- asteisesta, kommentoija 2.10 klo 19:27 juurikin totesi ettei sellainen lämpötila ole mahdollinen pallossa ja esitti sijaan 100 asteen lähtölämpötilaa joka onkin jo realistisempi. Paineesta puhuttaessa olisi hyvä mainita tarkoitetaanko Ata vaiko Aty- painetta, toinen niistä kun tarkoittaa yhtä kuin ilmakehän paine ja toinen ylipainetta suhteessa ilmakehän paineeseen.
Myös suljettuja ilmapalloja, jotka siis ovat oikeita ilmapalloja eivätkä vajaasti pyöreitä ja alhaalta avonaisia kuten kuumailmapallot, käytetään mm. säähavaintopalloina ja nekin kuljettavat pienehköjä kuormia rajallisiin korkeuksiin.
Tuollainen avoin em. lähtöarvoilla varustettu alhaalta avoin höyrypallo menettäisi ilman lämmönlähdettä nousukykynsä tuossa tuokiossa eikä se korkealle pääsisi, teoria on teoriaa ja siinähän moni juttu kyllä onnistuu...

Anonyymi kirjoitti:

Taidat trollata. Höyrypallo on alaosastaan auki ympäröivään ilmaan joten sinne ei juurikaan ylipainetta muodostu. Ja kun pallon lämpövaraston toiminta perustuu nimenomaan veden tiivistymiseen kiehumispisteessään niin tuolla ei ole mitään tekemistä 800 C asteisen höyryn kanssa.

Lue lisää

Kuumailmapallot ovat alaosastaan auki jotta niihin voidaan lisätä lämpöä lennon aikana, ne siis tarkemmin tarkasteltuina eivät ole palloja. Vaikka kuumailmapalloilla ei nousta kilometrinkään korkeuteen, niiden ilmaa on lyhyin väliajoin lämmitettävä jotta ne ylipäätään pysyisivät ilmassa, tämä kertoo sen miten nopeasti lämpö häviää siitä puolisuljetustakin pallosta. Voidaan sitten vaan kuvitella miten nopeasti se puoliavoin höyrypallo ilman höyryn lisälämmitystä menettäisi kantokykynsä ja tulisi alas, joidenkin sivun laskelmien mukaanhan se pompsahtaisi 18 km korkeuteen...ei vaan onnistu.
Suljettu pallo kykenisi nousemaan hieman korkeammalle mutta todennäköisesti jo varsin nopeasti eli muutamassa kilometrissä puhkeaisi pallon sisäisen paineen ylittäessä liiaksi ulkoisen paineen.

Kaunista teoriaa, eipä siinä mitään!
Entä sitten, miten rakentaisit höyrypallon joka kohoaisi 18 km korkeuteen?
Sana on vapaa!

Anonyymi kirjoitti:

Kaunista teoriaa, eipä siinä mitään!
Entä sitten, miten rakentaisit höyrypallon joka kohoaisi 18 km korkeuteen?
Sana on vapaa!

Itse lähtisin Red Bull Stratos -tyyppisestä ratkaisusta joka on suljettu systeemi, mutta venyvä tai materiaalia on pallon alaosassa venymiseen tarpeeksi. Materiaali latex tai PE. En päästäisi höyryä vapaasti karkaamaan. Alaosasta tiivistyvä vesi letkun kautta ulos, jotta liika paino pääsee ulos.

Luvut ovat satunnaisgeneraattoriluvut jotka ovat alle ja yli sitä ja tätä, kuitenkin yleensä puoli yli vaille viisi...

Anonyymi kirjoitti:

Luvut ovat satunnaisgeneraattoriluvut jotka ovat alle ja yli sitä ja tätä, kuitenkin yleensä puoli yli vaille viisi...

Tuo sama kaveri myös väitti, että kyseessä on nollatutkimus. Linkki tutkimukseen on nyt suoraan annettu, mutta asiat lienevät hänelle aivan liian vaativia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sama kaveri myös väitti, että kyseessä on nollatutkimus. Linkki tutkimukseen on nyt suoraan annettu, mutta asiat lienevät hänelle aivan liian vaativia.

Se kaveri vaan voi huonosti.

Jos kondomin maksimitilavuus on 10 litraa, sinne voi paineistaa vain teelusikallisen vettä 100-asteiseksi höyryksi.

Suuruuden ekonomia ei toimi asiassa, kuten tutkimuskin toteaa, ja koko hoito jäähtyy liian nopeasti. Oleellista on, että pallon keskellä ja yläosassa on lämpimäni pysyvä alue alue, joka ei ole suoraan kontaktissa suuren jäähdyttävän pinnan kanssa. Latenttilämpö ei pääse oikeuksiinsa.

Kannattaa käydä tutkimus läpi, se on kovasti opettava.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kondomin maksimitilavuus on 10 litraa, sinne voi paineistaa vain teelusikallisen vettä 100-asteiseksi höyryksi.

Suuruuden ekonomia ei toimi asiassa, kuten tutkimuskin toteaa, ja koko hoito jäähtyy liian nopeasti. Oleellista on, että pallon keskellä ja yläosassa on lämpimäni pysyvä alue alue, joka ei ole suoraan kontaktissa suuren jäähdyttävän pinnan kanssa. Latenttilämpö ei pääse oikeuksiinsa.

Kannattaa käydä tutkimus läpi, se on kovasti opettava.

Lue lisää

Käännösyrityksesi , tosin koko tarinakin, on melko absurdi!
Koko hoito jäähtyy liian nopeasti. Aivan , eikä silloin ole mitään ihmeellistä pallon keskellä ja yläosassa olevaa lämpimänä pysyvää aluetta vaikka hienoa latentti- sanaa viljeltäisiin miten paljon.
Aivan absurdia jollotusta jälleen, jos joku ei toimi, se ei vain toimi!

Anonyymi kirjoitti:

Käännösyrityksesi , tosin koko tarinakin, on melko absurdi!
Koko hoito jäähtyy liian nopeasti. Aivan , eikä silloin ole mitään ihmeellistä pallon keskellä ja yläosassa olevaa lämpimänä pysyvää aluetta vaikka hienoa latentti- sanaa viljeltäisiin miten paljon.
Aivan absurdia jollotusta jälleen, jos joku ei toimi, se ei vain toimi!

Lue lisää

Voit kertoa sen tutkijoille, itket turhaan omaa pahaa oloasi täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Voit kertoa sen tutkijoille, itket turhaan omaa pahaa oloasi täällä.

Mitä ihmeen pahaa oloa, ei minulle siitä pahaa oloa synny jos ajattelen ja kirjoitan muutaman realistisen sanasen tänne!
Höyrypallojahan on intoiltu kuljettamaan jopa avaruusraketteja kantoraketteineen taivaalle, ei vain ole vielä näkynyt...kun sellainen pallo saapuisi alueelle jossa lämpötilat ovat 20- 55 astetta pakkasella niin se alkaisi vähän nikotella...olin kerran Kazakstanissa matkalla joka oli ajoitettu niin että pääsimme pieni turistiryhmä lisämaksusta paikan päälle seuraamaan ison avaruusraketin laukaisua ja ja vähän vaikea on mieltää että se koko helahoito olisi siitä nostettu jollain höyrypallolla...

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmeen pahaa oloa, ei minulle siitä pahaa oloa synny jos ajattelen ja kirjoitan muutaman realistisen sanasen tänne!
Höyrypallojahan on intoiltu kuljettamaan jopa avaruusraketteja kantoraketteineen taivaalle, ei vain ole vielä näkynyt...kun sellainen pallo saapuisi alueelle jossa lämpötilat ovat 20- 55 astetta pakkasella niin se alkaisi vähän nikotella...olin kerran Kazakstanissa matkalla joka oli ajoitettu niin että pääsimme pieni turistiryhmä lisämaksusta paikan päälle seuraamaan ison avaruusraketin laukaisua ja ja vähän vaikea on mieltää että se koko helahoito olisi siitä nostettu jollain höyrypallolla...

Lue lisää

Sinua ei fysiikka kiinnosta, tai et vain osaa, ja sinua kiinnostaa vain muiden kirjoittajien tahallinen ärsyttäminen. Miksi et vain reilusti myönnä sitä? Toki on mahdollista, että olet vain luontaisesti ärsyttävä.