meillä on mieheni kanssa ongelma: raha. minusta tuntuu, että mieheni kaverit saavat määritellä sen, mitä meille tulee hankkia. joka juutaksen kerta kun joku heistä käy meillä, on aina uusi menoerä keskustelun alla. milloin pitää olla sohva, milloin auto ynnä muuta pikku rahanmenoa.
kun en ole ihan yltiöpäisen rikas, en voi millään pysytellä perässä ja se tietty tekee minusta aika kelvottoman muiden silmissä. en voi millään ymmärtää, millä ihmeen ilveellä kaverit lähettävät rahaa vanhemmilleen ja aina kun he käyvät kylässä, vievät he noita tuliaisia ihan ylettömät määrät! tää ei mene mun koppaani sitten millään.
ja sitten kun he tulevat kylään, on oltava ruuat (tietty ei suomalaista!)pöydässä kysymättäkin, tai muuten miestä kohdellaan säälien ja paijataan päähän tyyliin "voi kun sä joudut kärsimään ton suomalaisen takia..".
lisäksi tuo, ettei saa kadulla kävellä missä haluaa, vaan aina on otettava huomioon se, missä ja kenen kanssa tulet nähdyksi. muuten ei hyvä heilu ja puskaradio kulkee aina miehen korvin saakka ja taas "voi kun sä joudut kärsimään ton suomalaisen takia.."
siis ei hemmetti, mulla taitaa kohta riittää! sanokaa nyt hyvät ihmiset, joilla on kokemusta samoista asioista, että joskus helpottaa! please! en halua olla niinkuin naiset mieheni maasa, vaan olen SUOMALAINEN! haluan tulla puoliväliin vastaan, mutta ei kun nää kaverit ainakin väittä että he elävät kotonaan kuin kotimaassaan, koska HEIDÄN naisensa ovat omaksuneet tavat ja HEIDÄN vaimonsa ovat kääntyneet muslimiksi ja HEIDÄN perheellään on varaa vaikka mihin!
auttakaa! ja olkaa kaikki moku-vihaajat kilttejä älkääkä vaivutuko, te teette JO NYT joka päviästä vaikeamman kuin mitä se nyt on !
kun en ole ihan yltiöpäisen rikas, en voi millään pysytellä perässä ja se tietty tekee minusta aika kelvottoman muiden silmissä. en voi millään ymmärtää, millä ihmeen ilveellä kaverit lähettävät rahaa vanhemmilleen ja aina kun he käyvät kylässä, vievät he noita tuliaisia ihan ylettömät määrät! tää ei mene mun koppaani sitten millään.
ja sitten kun he tulevat kylään, on oltava ruuat (tietty ei suomalaista!)pöydässä kysymättäkin, tai muuten miestä kohdellaan säälien ja paijataan päähän tyyliin "voi kun sä joudut kärsimään ton suomalaisen takia..".
lisäksi tuo, ettei saa kadulla kävellä missä haluaa, vaan aina on otettava huomioon se, missä ja kenen kanssa tulet nähdyksi. muuten ei hyvä heilu ja puskaradio kulkee aina miehen korvin saakka ja taas "voi kun sä joudut kärsimään ton suomalaisen takia.."
siis ei hemmetti, mulla taitaa kohta riittää! sanokaa nyt hyvät ihmiset, joilla on kokemusta samoista asioista, että joskus helpottaa! please! en halua olla niinkuin naiset mieheni maasa, vaan olen SUOMALAINEN! haluan tulla puoliväliin vastaan, mutta ei kun nää kaverit ainakin väittä että he elävät kotonaan kuin kotimaassaan, koska HEIDÄN naisensa ovat omaksuneet tavat ja HEIDÄN vaimonsa ovat kääntyneet muslimiksi ja HEIDÄN perheellään on varaa vaikka mihin!
auttakaa! ja olkaa kaikki moku-vihaajat kilttejä älkääkä vaivutuko, te teette JO NYT joka päviästä vaikeamman kuin mitä se nyt on !
Vastaukset 17
Vanhimmat
kyllä luulen että sinun on parasta oman henkisen hyvinvointisi nimissä vaihtaa miestä tutummasta kulttuurista.
Kyllä on tiukassa saada tuollainen mies muuttumaan suomalaiseksi, vaikka kuinka olisi maallistunutkin muslimi.
Jotkut asiat nyt vaan on miten on.
Kannattaisi varmaan keskustella miehesi kanssa siitä, mikä on hänelle tärkeämpää, sinä vai hänen kaverinsa. Jos vastaus ei miellytä, ei suhdetta varmasti kannata jatkaa, tällaiset asiat kun vain tuntuvat kasvavan ja ärsyttävän lisää aikaa myöten.
Oma muslimimieheni ei paljoa perusta kavereidensa mielipiteelle ja hyvä niin. Meillä rahat ovat erillään, vaikka naimisissa olemmekin. Jos jompikumpi haluaa jotain itselleen, maksaa hän sen myös itse. Vain ruoat ja e-pillerit maksamme aina puoliksi. Jos toinen ei halua uutta sohvaa tai autoa yms., keskustellaan asiasta ja lopulta sitten sitä ei osteta jos molemmat eivät siihen rahojansa halua sijoittaa tai vaihtoehtoisesti vain sitä haluava maksaa. Islaminhan mukaan oikeastaan miehen pitäisi elättää vaimonsa kokonaan, mutta eihän tuollaista voi nykymaailmassa keneltäkään edellyttää, puhumattakaan että nainen elättäisi miehensä kuten ymmärsin että teillä tapahtuu. Mielestäni elämässä on kuitenkin tiettyjä realiteetteja ja yksi niistä on rahan määrä. Kellä sitä ei paljon ole, on hänen sitä käytettävä säästeliäämminm kuin toisen jolla sitä on enemmän. Ja onhan se kiva joskus säästääkin vähän pahan päivän varalle.
Ruokaa laitamme useimmiten yhdessä. Mieheni ei kuitenkaan ole kovinkaan keittotaitoinen, joten minä olen lähinnä se joka jakelee käskyjä ja hän tekee :) Meillä ei kuitenkaan tuota ruoan alkuperää pahemmin pohdita vaan se mikä on hyvää sitä laitetaan, oli se sitten suomalaista tai mitä tahansa.
Sinuna miettisin tarkkaan miksi olet miehesi kanssa ja miksi hän on sinun kanssasi. Keskustelkaa asioista ja tee hänelle selväksi että jos ei halua suomalaista vaimoa/tyttöystävää suomalaisine tapoineen ja kulttuureineen, ei suhdetta kannata jatkaa. Jotkut muslimit tosiaan haluavat myös vaimonsa kääntyvän muslimiksi, mutta mielestäni tällöin pitäisi myös naisen haluta tätä. Jos ei näin ole, on vain kaksi vaihtoehtoa; joko erota tai hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on. Islaminkin mukaan ketään ei voi pakottaa tai suostutella muslimiksi vaan uskon on tultava henkilöstä itsestään. Se, että pystyy hyväksymään toisen, eri kulttuurista olevan sellaisenaan, ei ole helppoa ja ei varmasti onnistu ilman rakkautta. Toki myös kokonaan suomalaiset avio/avoparit varmasti aina hieman sopeutuvat toisiinsa ja muuttavat toisiaan ihmisinä sitä mukaa kun suhde etenee, suurelta osin varmasti tiedostamattaan. Ei kuitenkaan ole mielestäni oikein vaatia toista suurempiin muutoksiin jotka eivät tule itsestään, saatika sitten unohtamaan oma kulttuurinsa ja omat tapansa kokonaan. Lisäksi kannattaisi varmaan tehdä miehellesi selväksi että olette suhteessa kahdestaan, ette kavereidenne tai kulttuurinne kanssa. Toki nämä molemmat suhteeseenne varmasti vaikuttavat, mutta se pääasia eivät ne siinä saisi olla.
Toivottavasti kirjoituksestani oli edes hieman apua. En voi sanoa että asiat mitenkään tästä helpottaisivat, jos ette keskustele asiasta keskenänne. Ilman keskustelua ja miehesi asenteen muutosta ei mielestäni kannata jatkaa, sillä vaikka kuinka haluaisit, eivät asiat itsestään parane vaan aika vain pahentaa asiaa jos et puutu asiaan ja tee miehellesi selväksi että näin ei voi jatkua. Loppujen lopuksi eri kulttuurien edustajatkin ovat vain yksilöitä erilaisine tapoineen, joskin oman kulttuurin noudattamisen vaatimuksiin on helppo varjota jotain joka ei kovinkaan oikeudenmukaista ole tai joka ei kulttuuriin oikeasti henkilön kotimaassa edes kuulu. Tsemppiä teille!
niin, puhehan ainakin piti olla niistä kavereista..
minkäs teet kun niillä on tapana esitellä omaisuuttan (=ruosteinen auto, vuokrakämppä, varastettua elektroniikkaa sekä -niin- ne lahjat kotimaahan)? miehen mitta(yleisesti)jotenkin on näistä tavaroista kiinni. en tajua, miten tehdä kompromisseja kun itse en haluaisi MITÄÄN noista edellisistä. lisäksi meille tullessaan kaverit alkavat suunnitella, missä paikassa mikäkin tavara tulee olla. ja miten keittiö on liian pieni, ym.
voiko myös arabit olla kateellisia vai miksi, minun mielestäni niin kaunis kotini, ei jää arvoselulta rauhaan?
minä olen kyllä pääasiallinen elättäjä. jossain vaiheessa minunkin tulisi tehdä lapsia, joten kukas meitä sitten elättää? eipä hätää: taas kavereilla on vastaus: he elävät sillä ja sillä tuella, miksi siis mekin emme pärjäisi..?
äh, mun juttuni pointti taitaa olla hukassa. en oikein osaa pukea asiaani sanoiksi. joku jos ymmärtä, mistä tässä voisi olla kyse, voisiko please auttaa? kiitos kuitenkin, että vastasit asiallisesti.
Aluksi en aikonut edes kommentoida mutta tuli mieleen eräs asia. Sinulla on ilmeisesti oma koti ja hyvä työpaikka. Elämä muutenkin reilassa ja pärjäisit vaikka yksinkin. Lapsen saatuasi olet aika pitkälti miehesi ja tämän kavereiden armoilla. Pisti vain silmään tuo varastettu tavara ja mitä muuta tuohon touhuun liittyy. Tiedätkö edes kaikkea. Voi olla että olet kohta itse mukana noissa touhuissa. Tuntuu vain aika hämäräperäiseltä porukalta että minusta sinun tulisi olla varovainen. Kohta voit olla itse syytteessä jostain ja silloin menee asunto työ ja kaikki.
Voi olla myös että he käyttävät sinua hyväkseen. Joudut pikku hiljaa maksamaan enemmän ja enemmän.
Mielestäni tuo ei nyt ole ihan normaalia mutta mikä minä olen sanomaan... varastettua elektroniikkaa?? Mietihän nyt kahdesti haluatko sekaantua tällaiseen loppuelämäkseen. Eihän miehen kavereilla ole mitään oikeutta elää teidän suhdettanne, saatika sitten tuoda varastettua tavaraa kotiinne. En tiedä kuuluuko tuo edes mitenkään arabien kulttuuriin (aika paljon oppivat noista tuista yms. vasta Suomessa). Oletko puhunut asiasta miehesi kanssa? Hänen kulttuuriinsa kun kyllä varmasti kuuluu ainakin sellainen uskomus että hiljaisuus on hyväksymisen merkki, kuten yleensä näissä etelän maissa.
..että varastaminen on tiettyjen ulkomaalaisten kesken ihan yleistä ja kaikki tietävät, kenen puoleen kääntyä jos tarvitsee jotain ja halvalla?
itse olen sanoutunut irti KAIKESTA epärehellisestä tavarasta päivästä 1 alkaen, enkä halua kotiini mitään mistä ei ole alkuperäistä kuittia tallella. kyllä tiedän tasan tarkkaan riskin, mikä lliittyy kiinnijäämiseen, eikä syyte rikollisen suojelemisesta oikein houkuttele.. hei, tää menee nyt ihan sivuraiteille, sillä kyse ei ollut oikeustajustani tai sen puuttesta.
en, kiitos vaan, tarvitse kommentteja ulkomaalaisten rehellisyydestä ja minun hiljaisesta hyväksynnästäni, nämä asiat olemme jo selvittäneet yllä mainituin seurauksin. en nimittäin missään tapauksessa haluaisi tulevien lasteni isän edes olevan mahdollista joutua vankilaan. voi sitä häpeää. eli: jättäkää please tämä puheenaihe rauhaan, olen oman elämäni herra ja pyrin siihen, että ne asiat mitä kodissani tehdään, kestävät päivänvalon.
kyse on vieläkin niistä kavereista ja siitä, miten paljon voi kaverit vaikuttaa siihen, miten asiat toimii näissä sekasuhteissa. ja ne kommentit, mitä täällä on nyt esitetty, kohtaan ihan joka päivä työkavereideni ja sukulaisteni taholta. joten kiva ja kiitti!
kukaan kavereista ei käytä minua hyväkseen koska..yksinkertaisesti kukaan heistä ei hyödy minusta millään tavalla!! en tajua, mistä tullainen ajatus sai alkunsa?
"ettekö tienneet että varastaminen on tiettyjen ulkomaalaisten kesken ihan yleistä ja kaikki tietävät, kenen puoleen kääntyä jos tarvitsee jotain ja halvalla"
Kyllä varmasti näin, mutta eri asia on sitten kannattaako tällaisten ihmisten kanssa pitää yllä ihmissuhteita. Onhan varastaminen yleistä myös tieyissä yhteiskuntaluokissa myös suomalaisten kesken, mutta itse en ainakaan tällaisten ihmisten kanssa haluaisi olla missään tekemisissä.
"ne kommentit, mitä täällä on nyt esitetty, kohtaan ihan joka päivä työkavereideni ja sukulaisteni taholta. joten kiva ja kiitti!"
Kyllä varmasti kuulet nämä samat kommentit sukulaisiltasi, mutta oletko koskaan tullut ajatelleeksi että kenties he olisivat hiukan huolissasi sinusta? Seura valitettavan usein nimittäin tekee kaltaisekseen ja vaikka ei tekisikään ei minkäänlaisten rikollisten kanssa hengailu varmasti hyvästä kenellekään ole. Mutta jos asia ei vaivaa sinua niin omapahan on elämäsi.
"en, kiitos vaan, tarvitse kommentteja ulkomaalaisten rehellisyydestä ja minun hiljaisesta hyväksynnästäni"
Hiljaisesta hyväksynnästä puhuin siis vain noiden kavereiden vaikutuksen suhteen. Oletko tehnyt asian aivan selväksi sekä miehellesi että hänen kavereilleen, etteivät he voi sekaantua elämäänne tuolla tavalla ja että tilanne tällaisenaan vaivaa sinua? Jos olet ja tilanne vielä jatkuu samanlaisena, kannattaisi miettiä minkälaista arvoa miehesi sinulle antaa jos hän mieluummin kuuntelee kavereitaan kuin sinua. Kokemuksesta omasta ja mieheni kaveripiiristä voin sanoa ettei tuo nyt kovinkaan normaalilta kuulosta että kavereilla on noin suuri vaikutus miehesi harkintakykyyn. Kuten sanoin, keskustelkaa asiasta. Jos asia vaivaa sinua, pitäisi sen vaivata myös miestäsi jos hän todella rakastaa sinua.
sinulla on pointti. ei kannata kaveerata rikollisten kanssa.
minun pointtini on kuitenkin se, että kumpikaan meistä EI hengaa rikollisten kanssa. minun mielipiteelläni tai tunteillani taas ei ole mitään merkitystä mieheni kavereille (korostan edelleen että hän ei ole suomalainen). kaverit nyt sattuu olemaan mieheni maanmiehiä ja täten heillä on väkisinkin keskinäinen suhde, vaikkei varsinaista hengailua heidän kesken tapahtuisikaan.
lisäksi ne kaverit, jotka kulkevat mieheni seurassa eivät ole rikollisia, koska juuri he ovt hartaita muslimeja. kaikki kuitenkin tietävät, kuka on rikollinen ja kenen puoleen käännytään näissä tuliaisasioissa.
minun ja heidän arvostamat asiat ovat hyvin erilaisia, mieheni sitten yrittää sukkuloida minun ja heidän välillään. kavereiden mielestä tietyt asiat nyt vaan kuuluvat kotiin ja jos niitä ei ole, niihin ei ole varaa. tällaisia asioita on esim. kulmasohva (HYI!) ja sohvapöytä (HYIHYI!). puhumattakaan autosta, se pitää olla, vaikka se olisikin joku HIRVEÄ ruosteenraiskaama japsi (HYIHYIHYI). ilman näitä olen köyhä ja mieheni saa siitä kuulla jatkuvasti "voi sua rukkaa jne jne"
toisella vanhemmistani on pääsy rikosrekisteriin(tähän asiaan en halua antaa minkäänlaista selvitystä!), joten he eivät ole huolissaan meidän suhteestamme sen takia. itse asiassa he olisivat muten ihan hyväksyvällä kannalla, mutta ne tulevat lapset: "kun niitä nyt ei kukaan kaappaisi..!"
en ole huolissani siis meidän pysymistämme kaidalla polulla vaan siitä, mihin asti minun kannattaa sietää kaverien vaikutusta. musta tuntu että olen lähestynyt asiaa vääriä asioita korostaen ja se kaduttaa nyt kun asiat on menneet ihan sivuraiteille. eihän mun pitäisi joutua todistamaan kenellekään oikeustajuani van kyse on ihan puhtaasti ihmissuhteista (niinkuin palstan otsikkokin sanoo..)
jos ei neuvot kelpaa. Sori vaan että yritin auttaa. Kuten sanoin omapahan on elämäsi. Myös oma mieheni on harras muslimi ja ei todellakaan halua olla missään tekemisissä niiden muutamien rikollisten kavereidensa kanssa, vaikka he samasta maasta ovatkin.
Olen siis pahoillani jos ei kirjoittamani sinua miellyttänyt, mutta jos luet tarkkaan niin varmaan huomaat että olen antanut neuvoja myös noiden kavereiden vaikutuksesta. Nämä toiset "neuvot" taisivat vaan osua hieman arempaan paikkaan.
Vielä kerran siis, minulle on ihan sama miten rikollisia miehesi kaverit ovat. Olen pahoillani että koskaan vastasin kirjoitukseesi ja yritin antaa minkäänlaisia neuvoja kysymyksiisi.
niin, ainoa mikä minua harmittaa on se, että tuosta rikollisuudesta tuli nyt otsikko vaikka kyse oli alunperin siitä, kuinka paljon kaverit voi vaikuttaa mieheni ja minun suhteeseen, kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsinkin.
anteeksi jos sinusta tuntui siltä, että jotenkin sätin sinua, se ei todellakaan ollut tarkoitukseni. juttusi on luettu moneen kertaan tässä osoitteessa. en vaan voi jutella kenenkään kanssa tästä asiasta kun mieheni kamujen vaimoja ja tyttöystäviä en tunne ja suomalaiset kaverini eivät vaan ymmärrä tällaista tilannetta. ehkä siksi juttuni sävy on kärkevä.
huoh, nyt sitten viettämään juhannusta, yksin.
Anteeksi, mutta en voi olla puuttumatta tahan. Tama osoittaa jo oikeustajusi hamartyneen.
"lisäksi ne kaverit, jotka kulkevat mieheni seurassa eivät ole rikollisia, koska juuri he ovt hartaita muslimeja. kaikki kuitenkin tietävät, kuka on rikollinen ja kenen puoleen käännytään näissä tuliaisasioissa."
Siis hartaat muslimit eivat ole rikollisia, koska eivat _itse_ varasta tuliaistavaroitaan vaan teettavat sen alihankintana toisilla. Tasta ei ole pitka matka siihen, etta mina en olisi rikollinen ostaessani palkkamurhalta hanen tarjoamiaan palveluksia, koska en itse paasta paivilta ketaan.
otetaanpas nyt rautalanka kätöseen: se, että kaikki tietävät, kuka on rikollinen, ei tarkoita sitä, että he käyttävät näitä tuliaisten hankkimiseen. eli juuri ne hartaat muslimit eivät käytä kavereidensa ahdinkoa hyväkseen. mutta nämä k***pääkaverit taas käyttävät ja sen takia heillä on ehkä enemmän tavaraa kuin eillä taviksilla. seurauksena siitä he pilkkaavat minua ja miestäni.
selvensikö?
ai niin, ja k***pääkavereiden suomalaiset tyttöystävät ja vaimot ostavat näitä kamoja ihan yhä lailla, tietäen vallan hyvin, mistä ne on peräisin..
Siis miehellasi on kahdenlaisia kavereita, kusipaita ja hartaita muslimeja. Kusipaat ryhtyvat varastettuun tavaraan ja pilkkaavat teita tavaranpuutteestanne. Hartaat muslimit myos pilkkaavat teita tavaran puutteestanne, mutta he ovat hankkineet tavaransa...? Vai onko niin, etta hartaat muslimit eivat pilkkaa teita ollenkaan. Et ole aiemmin jaotellut miehesi ystavia eri ryhmiin tai kertonut heidan kayttaytyvan eri tavalla
niin, kysehän oli alunperin siitä, miten muut täällä hengailevat ovat selvinneet, siitä kun muiden mielestä te ette täytä heidän asettamiaan kriteerejä..
tosiasia on se, suomessa asuu parisataa mieheni maanmiestä joista kaikki kutsuvat toisiaan "kavereiksi". sitten eri asia on se, ovatko he sitä oikeasti ja kenen seurassa näyttäydytään. sori, etten heti tajunnut tehdä linjanvetoa kavereiden ja "kavereiden" välillä, se kun ei ollut kysymykseni pääasia.
yhteenvetona: olen huono ihminen koska mieheni on kotoisin maasta, missä on rikolisia. virheen olen tehnyt myös siinä, että olen antanut oikeustajuni hämärtyä juuri sen vuoksi, että on olemassa mieheni maalaisia rikollisia. sillä ei vissiin ole mitään merkitystä, että ME emme ole rikollisia.
mutta nyt taidan lopettaa tähän, sillä saada mitään asiaan varsinaisesti liittyvää vastausta..ja pahoillani siitä!
Itsehan olet valinnut tiesi, haluatko jatkaa? Kuka, ken määrää elämäsi jatkossa, mieleltään heikko mies( kaverit sanoo), vai itse?? PÄÄTÄ ÄLÄ MIETI !!!
Hommaa ittelles hyvä duuni. Joudut noita elättejä pitämään niin kauan kuin olet niiden kanssa tekemisissä.
Katsos se mitä koet on sitä monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Itse olet ristisi valinnut. Eikös vain monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus olekin hienoa?
Muuten tiesitkö, että jos suojelee rikollista syyllistyy itsekin rikokseen. :)
.että taidan olla kaikkine mielipiteineni aikamoinen rasisti, minulla kun ei taida ollamitään hyvää sanottavaa ja kaikki ulkomaalaisetkin näyttäis olevan varkaita. pyydän anteeksi kaikilta joita nämä kirjoitukset koskee ja joita ne koskettaa, minusta on tulossa rotuvihaaja! harmi vaan, että mieheni on ulkomaalainen ja maailman hellin ja huomaavaisin mies.