Mieheni rakastajattaren käsitys unelmien miehestä: mies, joka on hellä, tiukka, vankat periaatteet omaava, jämäkkä, pehmeä, alykäs, viisas, määrätietoinen, tunteellinen, herkkä, tarvittaessa kova, tai pehmeä ja ihana sängyssä.
Allekirjoitan kaiken. Mieheni on juuri tätä. Mutta raastavaa todeta, että hän on sitä myös jollekin toiselle.
Minulle vain valehdellaan. Tietysti. Nyt olen saanut kiitokseksi epäilyn sukupuolitaudista. Järkyttäväää tajuta, että jo vuosikymmeniä tuntemani mies pystyy valehtelemaan suut ja silmät täyteen, vaikka tietää, että olen oikeassa. Minä jaksan uskoa, että kun totuus tulee hänen suustaan ulos, meillä on mahdollisuus. Mutta kun tämä kielletään, en pääse tästä luupista ulos. Miten saan hänet tämän tajuamaan? Kysymys, johon vain hän osaa vastata.
Nyt mieheni toteaa, että kaikki on hyvin ja että hän on oppinut läksynsä. Mutta edelleen syyllinen olen minä, kun "keksin" kaikki. Kamala vuosi. Olisipa jo uusi!
Allekirjoitan kaiken. Mieheni on juuri tätä. Mutta raastavaa todeta, että hän on sitä myös jollekin toiselle.
Minulle vain valehdellaan. Tietysti. Nyt olen saanut kiitokseksi epäilyn sukupuolitaudista. Järkyttäväää tajuta, että jo vuosikymmeniä tuntemani mies pystyy valehtelemaan suut ja silmät täyteen, vaikka tietää, että olen oikeassa. Minä jaksan uskoa, että kun totuus tulee hänen suustaan ulos, meillä on mahdollisuus. Mutta kun tämä kielletään, en pääse tästä luupista ulos. Miten saan hänet tämän tajuamaan? Kysymys, johon vain hän osaa vastata.
Nyt mieheni toteaa, että kaikki on hyvin ja että hän on oppinut läksynsä. Mutta edelleen syyllinen olen minä, kun "keksin" kaikki. Kamala vuosi. Olisipa jo uusi!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Todella kurjaa, se, että miehesi pettää sinua ja se, että hän vielä vähättelee sinun kokemustasi asiasta.
Voin kertoa oman tarinani "kakkosen" näkökulmasta. Olin eronnut jokin aikaa sitten, kun tutustuin kerta kaikkiaan mahtavaan mieheen. Minun virheeni on se, että lähdin suhteeseen hänen kanssaan vaikka tiesin hänen olevan varattu. Mutta kaikki kävi niin äkkiä, tiedän, klassinen fraasi! Kuukaudessa olimme todella rakastuneita ja tunsimme löytäneemme vastaparimme, sekä henkisesti että fyysisesti. Mies tietenkin sanoi, että on eroamassa, kun vaan löytäisi tavan tehdä sen "oikein". Vastuuntuntoinen perheenisä kun on. Ja minä uskoin. Tätä eroamista kesti ja kesti.
Yksi heidän yhteinen ystävänsä sitten käräytti miehen vaimolleen, joka oli kuukausia kysellyt mieheltään, onko tällä toinen, ja aina mies tietenkin kielsi kaiken. No, nyt hän myönsi olevansa suhteessa kanssani ja tapasinkin vaimon tämän pyynnöstä. Mies sanoi haluavansa käydä vaimonsa kanssa asiat läpi, mutta sanoi myös, ettei usko heidän avioliittonsa tulevaisuuteen ja eikä aio missään nimessä lakata tapaamasta minua. Vaimo nieli tämän.
Sitä en tiedä, mitä kaikkea mies puhui vaimolleen kotona, mutta varmaan yhtä pehmeitä kuin minullekin kanssani ollessaan. Pitkään rinnakkaissuhteessa elävät oppivat pakosti todella taitaviksi puhujiksi, etnkin jos suhteessa alkaa olla vahvoja tunteita mukana. Vaimo soitteli minulle muutamaan kertaan, ja kysyi missä olimme olleet, kun miehensä ei hänelle totuutta kertonut. Minä kerroin hänelle, että olin kyllä miehensä vierellä, kun vaimo soitti ja mies sanoi olevansa milloin töissä, milloin kaupassa...
Onneksi silmäni lopulta avautuivat, ja vaikka tunsinkin todella rakastavani tätä miestä, minun oli pakko lopettaa suhde, sillä tajusin, että ainakaan miehellä ei olisi lopulta kanttia lähteä avioliitostaan. Kun lopetin meidän suhteemme, ei mennyt kuin viikon verran, kun vaimo päätti heidän avioliittonsa. Mies jäi yksin.
Ymmärrän, että sinua sattuu. Kun uskoo tuntevansa toisen, ja sitten huomaa, että toinen pystyy aivan pokkana valehtelemaan päin naamaa, loukkaamaan pahimmalla mahdollisella tavalla... Mieti tykönäsi tarkasti, mitä haluat. Jos miehesi ymmärtää myöntää tekonsa, ja pyytä aidosti anteeksi, ja suostuu todella juurta jaksain keskustelemaan kanssasi teoistaan ja teidän suhteenne tilasta, uskon, että teillä voi hyvinkin olla mahdollisuus rakentaa suhteenne vahvemmalle pohjalle kuin ennen pettämistä. Mutta jos sinulla on yhtään epäilyksiä sen suhteen, voitko vielä luottaa mieheesi ja rakastaako hän sinua kuten toivot aviomiehesi sinua rakastavan, kannattaa kuunnella sydäntään. Minusta paras neuvo, jonka voi antaa on se, että tärkeintä on olla itselleen rehellinen.
KIitos näkökulmasta ja olen itse ihan samaa mieltä. En tiedä kauanko jaksan "puristaa" totuutta irti. Meilläkin on lapsia, tosin jo aikuisuuden kynnyksellä. Tästä voi siis elämä muuttua hyvinkin radikaalisti, jos emme pääse rehelliselle pohjalle.
Tuntuu vaan, että mikään ei ole niin turhaa kuin tämä jatkuva vääntö. Mutta pitää olla tiukkana kuin vanha tennari (päähän potkittu sellainen), niin eiköhän se jääkin sula ympäriltä!