Olen aiemmin uskonut ja luottanut mieheeni sinisilmäisesti, nyt taustallamme on paljon kaikkea ja en tiedä voiko tätä enään korjata?
Taustallamme on poikamme rakennepoikkeavuus joka havaittiin jo ultrassa. Jouduin tarkkailuun jonka sain kokea yksin huolissani pojastamme kun mieheni ei ollut tukena.
Kolmen viikon ikäisenä hänet leikattiin ja silloinkaan en miehestäni olkapäätä saanut vaan koin elämäni draumaattisimmat hetken ypöyksin kun poikamme taisteli hengestään. Mieheni oli kavereidensa kanssa juonut edellisenä iltana saunajuomaa ja hehkunut eduskuntavaaleja niimpä hän ei ollut edes hengessä mukana.
Vuosi takaperin hän on pettänyt minua ja haukkunut minua julkisesti ja hyvin julmalla tavalla kuinka voitte kuvitella kuinka synnyttänyttä naista haukutaan intiimiasioissa. Olen aina ollut laiha ja sopusuhtainen joten sanat tulivat aivan puun takaa, en ikimaailmassa olisi voinut kuvitella että hän arvostelisi minun vartaloani samalla kun suihkuttelee toisen naisen kanssa (jossa myös kolmasosapuoli mukana) Sain kuulla uskottomuudesta kiertoteitse joka satuttaa myös kovasti koska olen aina luullut että mieheni on juro suomalainen mies joka kuitenkin puhuu suunsa puhtaaksi, nyt tuntuu että hän on pelkkää valhetta.
Minä teen meillä lähes joka päivä aloitteen läheisyyteen, jos en tekisi niin läheisyyttä on turha kuvittellakaan. Olen pyytänyt miestäni että nyt kun minulla on ollut arvoton ja tallottu olo että hän ei katselisi pornoa(hän on kova sitä katsomaan) vaan tekisi minulle läheisyyttä jotta kokisin oloni tärkeäksi niin olen nyt muutaman kerran joutunut huomaamaan kuinka sitä pornoa lähes päivittäin tulee lisää puhelimeen ja hän hoitelee hommat töissä jotten huomasisi.. Tämä on kovin loukkaavaa, hän masturboi pornoa katsellessaan mielummin vaikka tietää että vaimokin haluaisi osakseen lämpöä ja rakkautta, mutta usein minä jään toisarvoiseksi näissä leikeissä.
Hän sanoo että kyllä minä sinua rakastan, mutta minä en vaan löydä nyt rakkautta miehestäni vaikka kuinka asiaa katsoisin. Lähinnä tunnen oloni siivoojaksi, lastenhoitajaksi ja ruoanlaittajaksi.
Olenko aivan sinisilmäinen ja hölmö, rakastan miestäni paljon ja haluaisin liiton toimivan mutta kuinka? Jos otan asioita esille hän suuttuu ja sanoo ettei hän jaksa minua. Huoh.. Olen melko rikki nykyään, enkä tiedä oikein mitä minun tulisi uskoa tai tehdä enään.
Taustallamme on poikamme rakennepoikkeavuus joka havaittiin jo ultrassa. Jouduin tarkkailuun jonka sain kokea yksin huolissani pojastamme kun mieheni ei ollut tukena.
Kolmen viikon ikäisenä hänet leikattiin ja silloinkaan en miehestäni olkapäätä saanut vaan koin elämäni draumaattisimmat hetken ypöyksin kun poikamme taisteli hengestään. Mieheni oli kavereidensa kanssa juonut edellisenä iltana saunajuomaa ja hehkunut eduskuntavaaleja niimpä hän ei ollut edes hengessä mukana.
Vuosi takaperin hän on pettänyt minua ja haukkunut minua julkisesti ja hyvin julmalla tavalla kuinka voitte kuvitella kuinka synnyttänyttä naista haukutaan intiimiasioissa. Olen aina ollut laiha ja sopusuhtainen joten sanat tulivat aivan puun takaa, en ikimaailmassa olisi voinut kuvitella että hän arvostelisi minun vartaloani samalla kun suihkuttelee toisen naisen kanssa (jossa myös kolmasosapuoli mukana) Sain kuulla uskottomuudesta kiertoteitse joka satuttaa myös kovasti koska olen aina luullut että mieheni on juro suomalainen mies joka kuitenkin puhuu suunsa puhtaaksi, nyt tuntuu että hän on pelkkää valhetta.
Minä teen meillä lähes joka päivä aloitteen läheisyyteen, jos en tekisi niin läheisyyttä on turha kuvittellakaan. Olen pyytänyt miestäni että nyt kun minulla on ollut arvoton ja tallottu olo että hän ei katselisi pornoa(hän on kova sitä katsomaan) vaan tekisi minulle läheisyyttä jotta kokisin oloni tärkeäksi niin olen nyt muutaman kerran joutunut huomaamaan kuinka sitä pornoa lähes päivittäin tulee lisää puhelimeen ja hän hoitelee hommat töissä jotten huomasisi.. Tämä on kovin loukkaavaa, hän masturboi pornoa katsellessaan mielummin vaikka tietää että vaimokin haluaisi osakseen lämpöä ja rakkautta, mutta usein minä jään toisarvoiseksi näissä leikeissä.
Hän sanoo että kyllä minä sinua rakastan, mutta minä en vaan löydä nyt rakkautta miehestäni vaikka kuinka asiaa katsoisin. Lähinnä tunnen oloni siivoojaksi, lastenhoitajaksi ja ruoanlaittajaksi.
Olenko aivan sinisilmäinen ja hölmö, rakastan miestäni paljon ja haluaisin liiton toimivan mutta kuinka? Jos otan asioita esille hän suuttuu ja sanoo ettei hän jaksa minua. Huoh.. Olen melko rikki nykyään, enkä tiedä oikein mitä minun tulisi uskoa tai tehdä enään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä sinä valitettavasti jalkarätti olet.
Sinuna aloittaisin surutyön tekemisen liittonne suhteen. Sitten kun omat tunteet antavat myöden, hakisin eroa. Mielestäni tuo ei ole ihmisarvoista elämää.
Jotenkin tuntuu että miehesi ei alunperinkään ollut kiinnostunut sitoutumaan kanssasi avioliittoon.
Tosin tuo täydellinen empatian puute poikaansa kohtaan tekee, ainakin itselleni karmean tunteen, miehesi ei ole henkisesti oikein terve.
Jokatapauksessa jalkarätti olet.
Good luck