Elikkä, onko täällä pettämisestä selvinneitä pareja, ja kuinka pääsitte yli syrjähypystä..? itselläni mies pettänyt ja nyt koitetaan jatkaa mutta tuntuu asiat niin vaikeilta.. eli kertokaa oma tarinanne..
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sama asia täälläkin, anteeksi olen muka antanut mutta luulen että enn voi koskaan unohtaa, jotain meni pilalle joka ei tule takaisin, ainakaan minun puoleltani.
Yli neljä vuotta on kulunut ja siltikin ei ole päivääkään mennyt ettekö olisi sitä ajatellut.
Luottamaan en uskalla alkaa enää koskaan keneenkään ihmiseen, sillä siihen johon luotin petti luottamukseni , ja sitä en olisi koskaan edes kuvitellut juuri hänen tekevän.
Muuten jatkamme ja olemme päättäneet pysyä yhdessä ja yrittää saada asiat kuten ne olivat ennenkin, vaan minun sisimmässäni nakertelee, ja jos on huono päivä niin en osaa pitää suutani kiinni asiasta vaan "pistelen" ilkeästi hänelle asiasta ja jopa nautin siitä.
Toki tiedän että se ei auta asiaa parempaan päin mutta kun sydän on toisinaan vihaa täynnä asiasta joka otti enimmän osan hellistä tunteisa pois minun sydämmestäni, ja kun on näin kauan jo mennyt ja aina vaan jauhan asiaa niin saattaa olla että suhde on vaarassa loppua, katkeruuteen minun puoleltani.
Se kolmas sai minulta puhelun ja kysyin häneltä, miten hän voi tehdä siten toista naista kohtaan vaikka tietää että mies on varattu. Hän sai kunnon korva sopan ja sopelteli sekavia. Mutta kai sitä silti jatketaan yhdessä jos jaksetaan--- sen näyttää tulevaisuus.
Oliko oikeen kunnon suhde vai kerran oleva hairahdus.. itselläni mieheni kerran kännipäissään meni toisen muijan kanssa sänkyyn mutta katuu tekoaan niin kovin ja todella haluaa olla kanssa.. välillä vain vaikea usko että jos kerran menee toisen kanssa sänkyyn ni silloin olisi itsessä vikaa ettei kertakaikkiaan riitä toiselle.. tällä hetkellä pompimme eri vaihtoehdoissa mutta aika sen näyttää kuinka käy... itselle se oli kyllä suuri kolaus itsetunnolle :/
Minunpa päässäni ei nakerra, vaikka mieheni JÄLLEEN kerran kärysi toisesta naisesta ja olipa sillä kolmaskin kierroksessa. Näitä on tässä vuosien aikana riittänyt. Työpaikalla riittää naisia iskettäväksi. Minä en vittuile vaan kehun ja hellin, annan sellaista seksiä ja paljon, että VARMASTI jää kakkoset toiseksi. Ja aikaa myöden mies palaa taas ruotuun ja kakkoset jää rannalle ruikuttamaan.
mielipiteeni on, että pettämisen jälkeen ei paluuta enää ole.
Vaikka kuinka sanoisi sen olevan historiaa.. Kun paha hetki tulee niin kuinka ollakkaan se tulee aina mieleen.
Ei ehkä silloin kun kaikki on hyvin. mutta yön hiljaisina tunteina..
Olen kakkonen, vaimo sai tietää suhteestamme, mies kiisti kaiken ja uhkaili minua ja pakotti vaikenemaan. Nyt yrittävät yhdessä. Ja taas mies tekstailee kuinka rakastaa ja haluaa minua jne... Kerran petturi, aina petturi!
Meidän kolmiodraamassa mies oli ovelampi: tunnusti pari vuotta sitten, leikki katuvaa oikein perinpohjaisesti, hankki sairaslomaakin. Eli ei kiistänyt vaan esitti rehellistä. Tietenkin väitti että suhde minuun on ohi. Samalla rukoillen että en jättäisi häntä. Nykyään ykkönen on vakuuttunut siitä että mies on oppinut uskolliseksi ja he ovat voineet edetä suhteessaan. Mies sanoi että nyt ykköselle ei ole niin helppoa erota vaikka mies jäisikin kiinni. Tuntuu että mies muuttuu kokoajan kierommaksi.
bullshittia
Kuule älä valehtele, kirjoitat vaan noin että joku luulisi että se on totta
Jätä nyt tuollainen roikale. Hän ei ansaitse rakkautta, ei ainakaan kahden naisen rakkautta, ei helppoa seksiä....
Mistä sinä tiedät mitä toisen ihmisen parisuhteessa tapahtuu? Et mitään. Koukuta itsesi ja pety uudelleen vai? pari vuotta on lyhyt aika, en usko, että ykköselle on vaikeampi erota. Mies pelkää lopullista eli uutta kiinni jäämistä.
Juuri noin. Merkillepantavaa on, ettei monet tiedä edes mitä heidän omassa parisuhteessaan tapahtuu.
Ehkä jotkut selviävät, mutta itse olen sitä mieltä, että rikottu mikä rikottu. Olipa sitten itse pettänyt tai petetty, jotain korjaamatonta kuitenkin tapahtuu ihmisen mielessä. Itse petin puolisoani, ja vaikka ajattelin, ettei siitä sen enempää, näin jälkeen päin katsellen tajuan, että siihen meidän parisuhde päättyi. Vaikka edelleen ollaan jollain tapaa yksissä, ei sitä samaa läheisyyttä ja turvallisuutta ole. Sen minä rikoin suhteestamme, enkä usko, että se koskaan korjaantuu. Ei korjaannu, koska kumppani ei tiedä tapahtuneesta, eikä toisaalta korjaantuisi, jos nyt saisi tietää. Loppuhan tämä tarina jo on, ei tällä ole tulevaisuutta.
Mieheni on työn puolesta paljon ulkomailla ja yhden matkan jälkeen hän jäi kiinni uskottomuudesta. Kyseessä oli hänen mukaansa maksullinen, yhden yön juttu. Minä olen suhteessamme hyvin tasavertainen, hyvässä asemassa, omillani toimeen tuleva, ihan hyvän näköinen nainen. Punnitsin asiaa muutaman viikon ja lupasin jatkaa liittoa hänen kanssaan. Hän itse oli ihan rauniona, koska pelkäsi aidosti avioliittomme päättyvän. Hän myös sanoi sen, että jos lähden, hänellä ei ole mitään - totesin vain, että näin on. Meillä on ollut oikein hyvä parisuhde ylä- ja alamäkineen. Minun oli helppo syyttää häntä, mutta kuitenkin katsoin peiliin ja näin myös omat virheeni. Hän oli viime vuodet ollut paljon poissa kotoa, minä olin ottanut kotona yksinvaltiaan roolin ja hän tuli häiritsemään aina välillä rauhaani. Monessa parisuhteessa on varmaan samoin; verbaali nainen rutistaa miehen melkoiseen rakoon.
Näin jälkikäteen voisin sanoa, että tämä uskottomuus pelasti liittomme. Meidän oli pakko pitkästä aikaa miettiä, mitä parisuhteeltamme ja toisiltamme odotamme, mitä sallimme ja haluammeko aidosti jatkaa kohti yhteistä vanhuutta. (Olemme jo yli 50 v). Nyt pari vuotta tapahtuman jälkeen olemme mielestämme huomattavasti onnellisempia kuin ennen. Tottakai välillä mietin, toistuuko tapahtuma. Kerroin silloin asiaa selvittäessämme, että tämä asia unohdetaan nyt, mutta jos toistuu, lähden sanomatta sanaakaan. Hän tuntee minut ja tietää, että näin myös tapahtuu.
Tässä iässä tietää jo, että maailmassa tulee ja menee ihmissuhteita, suuria rakkauksiakin, mutta hyvää yhteistä elämää ja harmonista ystävää ei ole helppo enää rinnalle löytää. Naisilla on yksinäisyys huomattavasti helpompaa, koska usein lapset ja lapsenlapset tällaisissa tapauksissa seuraavat naista. Niinkuin mieheni fiksusti oivalsi, hänelle ei jäisi mitään.
Alkuperäinen kirjoittaja; jäitä nyt hattuun - tiedät kyllä itse onko miehesi patologinen valehtelija ja häntäheikki - vaiko vain on sattunut vahinko ja hän ottaa opikseen.
Viisaasti olet toiminut. Onnea teille!
Kyllä siitä voi selvitä,mutta kyllä se vaatii aika paljon,ja luottamusta ei kovin
helpolla saa takaisin.
Jos miehesi on ns.Häntäheikki,niin pistäppä kaverisi(nainen) liikkeelle salaa!
Ja katso että kaverisi on sellainen,jota miehet yleensä jahtaavat.
Jos tämän jälkeen kaikki on ok,niin voit luottaa....
Mutta jos ei,niin unohda koko tapaus,vaikka kuinka koskisi.
rakkaudesta sanotaan ----kaikki se kestää, kaikki se kärsii jne
Joskus muinoin ex-puoliso petti kaverin kanssa. En voinut antaa anteeksi, enkä kai koskaan ihan täysin siitä toipunut. Erosimme.
Nyt sitten päädyin pettämään itsekin. Puoliso ei vielä tiedä, ei menty loppuun asti koska tuli niin kamala henkinen ahdistus että melkeinpä pakenin paikalta. Pelkään että suhde oli tässä, enkä tiedä uskallanko kertoa. Tässä sitä nyt mietitään että kerronko, salaanko vai yritänkö vain suoraan vetää itseni narun jatkoksi. Tuntuu että tämä vitun elämä oli nyt tässä, joten kai se parisuhdekin tähän kaatuu.
Luulin, että olimme pettämisestä toipunut ja oppinut pariskunta, mutta olin väärässä. Pitkän yhdessäolomme aikana (25v) mieheni on jäänyt ulkopuolisista suhteista kiinni kolmesti, mutta maksullisissa käyntien määrää en uskalla arvioida.
Joka kerta olen saanu kuulla syyn oleva se, että en osaa olla miehen kanssa eli en ymmärrä sitä, että mies on naisen (parisuhde) kanssa vain seksin takia.
Jos nainen ei pysty pitämään miestään tyytyväisenä niin mies hakee seksin muualta. Sitä varten on kakkoisia ja maksullisia. Miehen mielestä seksiä pitää saada kotona ja riittävästi. Kotona seksi on turvallista (taudit) ja ilmaista. Tähän pisteeseen olemme päässeet pettämisten jälkeen parisuhteessamme. Pettäjä antaa itselleen luvan pettää, jos puoliso ei jostain syystä jaksa tänään antaa tai ei halua/ihaile riittävästi miestään. Miehen mielestä kaikkien naisten vika on ettei ne tajua ja osaa hoitaa vaimon roolia oikein. Pelkkä pehe lapsinen ei riitä.
Suhteemme vahva köysi on katkennut usein ja yritetty aina sitoa uudelleen solmulla. Solmujahan syntyy liiton aikana useita ja se kestääkin niitä tietyn määrän kunnes yhteistä köyttä ei enää ole solmittavaksi. Tämän määrän tiedät vain sinä itse.
Surullista, että me emme saaneet seksin tarpeidemme määrää sovittua keskenämme, vaikka siitä kumpikin pidämme ja nautimme.
Olen kärynny pettämisestä pari kertaa. Liittomme oli loppua viim käryn jälkeen. Annoin vaimolle päätöksenteon, muttei heittäny minua ulos. Olisin lähteny, jos olis käskeny. Käytiin avioliittoneuvolassa itkemässä. Olin niin mitätön ja huono. Tapauksesta on jo muutama vuosi. Ymmän, jos en ole saanu anteeksi. Lapset on jo maailmalla, ja olemme suunnitelleet eläkepäiviä.
Käsittääkseni jatkamisemme perustuu, muuhun kuin seksiimme. Ehkä vaimoni laskee ja vertailee ominaisuuksiani muiden naisten miehiin... löytää mieleisiään.
Tapaus on kasvattanut meitä molempia, varmaankin. Onneksi vaimo ei ole vittillu jälkeen päin tapahtuneesta. Olimme vuodenvaihteen kahden mökilla ja oli ihan mukavaa...
ollaan oltu vuosikausia yhdessä. heti muutaman kk jälkeen petin. kun olen pettänyt, olen tehnyt sen aina humalassa. selvinpäin musta ei olisi edes yrittämään moista. petin suhteen alussa kaikkiaan 3 kertaa ja tunnontuskat olivat hirveät aina pettämisen jälkeen - viikokaupalla ajatukseni olivat aivan sekaisin (ihan oikein mulle !). Nyt varmaan yli 10v jälkeen petin muutama viikko sitten ja en edes koe tunnontuskia. puolisoni on aika maltillinen seksihommissa ja nämä joiden kanssa olen pettänyt ovat olleet todella aktiivisia. etenkin tämä viimeisin. sanonpa vaan, että tällainen pettäjä oppii jäädyttämään tunteensa aikalailla täydellisesti. tää on vaan faktaa. ylpeä en tekemisistäni ole.
Ex jäi kiinni sen jälkeen, kun syrjäsuhteensa oli kestänyt selkäni takana puoli vuotta. Suhde oli ollut perseellään jo vuosia silloin, mutta lapsen takia en osannut lähteä ilman "kunnon syytä". Eli kun homma selvisi ainut mikä ketutti oli se, että puoli vuotta oli mennyt hukkaan aikaa. Oisin voinut antaa sille muijalle mitalin kun päästi mut siitä piinasta! Ei niiden suhde tosin sit kauaa kestänyt... Nykyinenkin on ehtinyt jo yhden sivusuhteen vetasta väliin. tai yhdestä tiedän, voihan niitä olla enemmänkin... Kun tämä tuli esiin, oli kuitenkin tunteita vielä ja halua selvitä asiasta. Annoin anteeksi, unohtaahan en tokikaan voi. Mies ei tietenkään halunnut käsitellä asiaa mitenkään ja varmaan siitäkin syystä se kyllä tulee mieleen usein. Kyllä luottamus on aika heikko. Fyysistä pettämistä pahemmaksi koen itse henkisen puolen. Se, että puolisiso on ajatuksissaan miljoonan kilometrin päässä sinusta, ja kertoo asiansa sille toiselle ym.
Nyt näyttää siltä, että olen menettämässä mieheni ihan muille asioille kuin toiselle naiselle...
AP, olet niin nuori että tuossa iässä ei todellakaan kannata edes harkita jatkamista, vaan mies heti vaihtoon.
Kyllä uskollisia miehiäkin on olemassa ja sinun miehesi ei ole sellainen.
Kohta 30v yhdessä. Vaimo petti n.5v sitten ja aluksi tahtoi eroa. Kun en suostunut myymään hänelle osuuttani, niin hän käänsi kelkkansa ja ei halunnutkaan eroa. Liittoa on jatkettu ja välistä on menny "upeasti". Olen voinut unohtaa kyseisen tapauksen ja keskittyä olennaiseen, elämään ennen pettämistä. Vaan aina se on takaraivossa ja välillä se petettynä olemisen kurjuus nostaa päätään. Ulospäin näytetään kuin mitään ei olis tapahtunut. Silti sisällä kuohuu ja saas nähdä miten pitkään tätä jaksaa. Olen päättänyt antaa potut pottutina ja tehdä samat. Moralisoijat, älkää vaivautuko. Mullakin on joku elämä, ja minäkin haluan kokea jotain sykähdyttävää tässä elämässä. Oon tehny tään selväksi vaimolleni, ja kun se "oikea" kohdalle sattuu, niin täysillä päin. Kattotaan sitten kuka on kuka:)