en ole taaskaan päässyt kunnolla yli katkeruudesta joka liittyy jouluaaton viettoon. Samassa kaupungissa asuva anoppi ja appi ovat perinteisesta menneep toisen poikansa perheen luo aaton viettoon. Meidän perhettä ei ole koskaan kutsuttu vaikka lapsemme viihtyisi varmasti isossa sukujoulussa. Syynä tähän on varmaan niin syvä veljen ja vaimonsa halveksunta miestäni kohtaan. Mieheni on suvun musta lammas jota voi halveksia ja naureskella kun on työtön eikä pysty juoksemaan tavaroiden perässä. Meille on ero tulossa joten ensi joulu on onneksi erilainen. Omat vanhempani sairaita ja siskoni viettää joulua toisella puolen suomea heidän kanssaan. Jouluna haaveilen vielä lapsuuteni ihanasta perhejoulusta. Heitän haaveelle hellät hyvästit. Joulu tuo aikuisellekin tunteet pintaan ja toiveen jostakin ihanteellisesta tilasta. Onneksi joulu on vain kerran vuodessa kun en saavuta sitä ihannejoulua enää.
Katkera olo vieläkin!
pettynyt taas
1219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Unohda kaikki nuo ihanat lapsuuden joulut. Sinä et välttvmättä ole syyllinen ihmisten muuttuvuuteen. Aika tekee tehtävänsä. Kuka tietää mikä saa toisita ilkeitä, kateellisia, pahoja.
Keskittäydy vain omaan lapseesi ja ala hankkimaa ystäviä sukusi ulkopuolelta. Tulevina jouluina mene auttamaan kodittomi, leikkaamaan heille kinkkua ja jakamaan riisipuuroa lapsesi kanssa. SILLOIN sinä saat sen kirkkauden ja kiitollisuuden nähdä ihmisten silmistä ja mielestä.
Tuohon kun lisäv kauniin kirkkomusiikin ja jouluevankeliumin, parempaa joulua et voisi lapsellesi suoda.
Tuo on paljon arvokkaampi tapa juhlia joulua kuin kieriskellä toisten vihattavana ja itsesvälissä.