Exän perään haikailu, se tuhoaa pikkuhiljaa mielenterveyttäni..

Jep, erosin exästäni 5kk sitten silti tuo nainen on hetkittäin mielessäni ja kuinka kaipaankin häntä. Olen muutaman naisen kanssa kahvitellut silti, en saa samaa tunnetta ja mielenkiintoa kuin mitä tunsin (tunnen) exääni kohtaan. Ei olla juteltu 6 viikkoon ja mieli tekisi soittaa hänelle, vaikka tiedänkin ettei se mitään auta päinvastoin.

Alan henkisesti olemaan loppu, miksen vain voisi unohtaa häntä ja jatkaa elämääni, miksi niin ihana asia kuin rakkaus satuttaa niin vitusti? Pelkään etten koskaan pääse hänestä yli, olihan hän kuitenkin kihlattuni. Vaikeita ja satuttavia asioita..
3441
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ei 5kk ole vielä mitään, tai riippuu tietenkin henkilöstä.
Aika tekee vaan sen, että siihen ikävään jollain lailla tottuu, mutta välillä se kirpaisee edelleen oikein pahasti.
Toiset ymmärtää olla soittamatta, ottamatta yhteyttä, toiset tekee sen ja kaikkensa asian eteen, riippuu vastapuolesta miten hän siihen reagoi.
Omasta puolesta näin jälkeenpäin tuntuu että olis pitäny olla hiljaa, niin olis voinu vielä ehkä jotain tullakin, kun mitään suurta draamaa ei eroon liittynyt, mut mistäs sen tietää.

Äänestä

miksi erositte?

Äänestä
  • Riideltiin paljon ja annoin lopuksi kaiken mennä läskiksi. Olisi pitänyt yrittää enemmän, luulin ettei ero tunnu pahalta ja et pääsisin jaloilleni heti (niinkuin edellisten naisten kanssa tein) väärin luulin ja vituttaa nyt.. Luulen että exä on tavannut uusia tässä ja itse en pääse edes treffeille vaikka ehdokkaita olisi. Tuntuu vain etten pysty kokemaan samaa muiden kanssa, joten siksi olen kieltäytynyt treffi-kutsuista..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mm24 kirjoitti:

Jep, erosin exästäni 5kk sitten silti tuo nainen on hetkittäin mielessäni ja kuinka kaipaankin häntä. Olen muutaman naisen kanssa kahvitellut silti, en saa samaa tunnetta ja mielenkiintoa kuin mitä tunsin (tunnen) exääni kohtaan. Ei olla juteltu 6 viikkoon ja mieli tekisi soittaa hänelle, vaikka tiedänkin ettei se mitään auta päinvastoin.

Alan henkisesti olemaan loppu, miksen vain voisi unohtaa häntä ja jatkaa elämääni, miksi niin ihana asia kuin rakkaus satuttaa niin vitusti? Pelkään etten koskaan pääse hänestä yli, olihan hän kuitenkin kihlattuni. Vaikeita ja satuttavia asioita..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu