Mieheni juo useasti viikossa, lähinnä vaan tosin muutamasta ehkä viiteen tuoppiin, eli mistään kaatokänneistä ei ole kyse. Perjantai ja lauantai on ihan vakiot käydä paikallisessa tai keskustassa tähän viikolla ties kenen kavereiden kanssa kaljoittelu. Isäni on alkoholisti, joten tämä tuntuu minusta aika kammottavalta ja ällöttävältä. Riittää että toinen on edes pienissä ja haisee holille..ugh. Mutta siis, ylireagoinko vai onko tämä ns. normaalia? Jos ukko joisi noita kaatokännejä niin en kyllä olisi vieressä katsomassa, mutta nyt epäröin itseänikin.
Miehen juominen
aslsalaslaööasas
10194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voi vitunikenet mitä kysymyksiä!
Hohhoijaa.
Typerä on typerä vaikka sen voissa paistais.
Kaatokännit tulossa!
Ei mitään hätää. Naiset tykkää juopoista niin sulla ihan normaali tilanne. sun miehellä on menossa juoppoilun esiaste. Kohta se on täys juoppo ja juo kunnon kännit monta kertaa viikossa.
Aloittaja on ihan syystä huolestunut.
Ihminen jolla on ollut alkoholisti isänä yleisemmin päätyy myös alkoholistin kumppaniksi.
ONNEA!
Netistä löytyy paljon testejä, joiden perusteella voi arvioida, että onko itsellä tai läheisellä alkoholiongelma http://www.a-klinikka.fi/
Minusta ongelma on silloin, jos ei pysty pitämään edes paria viikonloppua/viikkoa vuodessa ilman alkoholia. Myös selittely ("Nukun paremmin kun vähän otan" tai "Kai sitä nyt saa rentoutua rankan päivän jälkeen") on merkki siitä, että vähätellään ongelmaa.
Itse potkaisin miehen pihalle juuri tuossa vaiheessa. Ei harrastettu enää mitään yhdessä, mies oli aina väsynyt ja hänen rahansa menivät juomiseen eikä riittänyt esim. matkusteluun. Kannattaa aina myös miettiä, että onko juominen lisääntynyt esim. vuoden takaisesta.
Ehdotapa miehellesi tipatonta tammikuuta, että miten hän siihen pystyisi
Sama jama. Normaalia on ottaa päivittäin 1-3 kaljaa ja vkl/lomilla päivät alkaa tissuttelulla ja päättyy humalaan. Itse en ole tähän tottunut, pidän juhlimisesta, mutta voin olla viikot vallan hyvin ilman. Niskakarvat nousevat nykyään pystyyn pelkästä tölkin avaamisen sihahduksesta.
Olen ilmaissut huoleni avoimesti, puhunut tästä aikuisen mieheni vanhemmille (jotka ovat myös huolissaan), mutta mieheni mielestä hänellä ei ongelmaa ole. On silti suoraan myöntänyt, että "jos vaan olis joku motivaatio miksi lopettaa" jolloin minä ihmettelen suu auki, eikö meidän suhde ole tarpeeksi suuri motivaatio?
Ehkä tuo teidän suhteenne ja sinun jatkuva naputtaminen asiasta on syy juomiseen. Heitä äijä kuutamolle ja ota toinen. Huomataksesi vain, että elät samassa tilanteessa uudelleen.
Terve.
Fakta on, että jos sinua ällöttää, niin sinua ällöttää. Ei sillä ole väliä miten joku toinen kokisi vastaavan tilanteen.
Kysy itseltäsi, onko hän sen arvoinen että sinun kannattaa kestää se ällötyksen tunne. Muista kuitenkin, että kukaan ei ole täydellinen. Jos sinusta teidän suhde on hyvä ja saat mieheltä sen mitä haluat (suurimman osan aikaa), ehkä kannattaa jatkaa. Toisaalta, koska olet nuori, voit hyvinkin vielä vaihtaa parempaan, jolla ei tätä ongelmaa ole. Tosin uudella miehellä saattaa olla muita ongelmia...
Huomaa, että _hän ei muutu_ eíkä sinun ällötys luultavasti helpota. Sinun pitää vain tiedostaa, kuinka paljon hänen juomisensa häiritsee sinua. Joko kestät sen tai et.
Hän on vastuussa juomisestaan, mutta sinä olet vastuussa siitä miten suhtaudut siihen.
Ja olethan kertonut hänelle miltä sinusta tuntuu? Hän ei tule lopettamaan juomista sen takia että sinä et pidä siitä (alkoholi voittaa aina), mutta hänen on hyvä saada palautetta käyttäytymisestään.
Sinä ylireagoit selvästi. Jos sinulla on alkoholisti miehenä, olet halunnut sellaisen miehen, ei kai se nyt muuten siellä sun nurkissa heiluis. Taidat olla vähän yksinkertainen reppana. Kuinka paljon itse käytät alkoa?