Täällä paljon valitetaan miksi naiset sietävät väkivaltaa eivätkä lähde suhteesta vaikka saavat turpiinsa. Itselläni ainakin suurin syy oli se, että mies uhkasi tappaa itsensä, minut, tuttavani, sukulaiseni jos lähden. Väkivalta yleensä pahenee ja käy hengenvaaralliseksi juuri silloin kun nainen päättää erota ja lähteä. Siksi se pelottaa, ja ihan syystä.
Suomessa väkivaltaisesta suhteesta lähtenyttä naista ei juuri suojella; viranomaiset eivät ota uhkailuja tosissaan eikä uhria suojella mitenkään. Voit tietenkin aina soittaa hätäkeskukseen ja toivoa että apua tulee ajoissa jos ex-puolisosi on oven takana mutta etukäteen ei tehdä mitään. Osoitetiedot vuotavat jostain, vaikka olisit yrittänyt asuinpaikkasi pitää salaisena vaikka millä keinoin.
Itselleni se tietämättömyys siitä missä mies liikkuu ja mitä on suunnittelemassa (tiesin että kykenee ihan mihin tahansa) oli melkein pahempaa, siis silloin kun asuin hänestä erossa.Tunsin, että kun asun hänen kanssaan, pystyn paremmin kontrolloimaan tilannetta kun tiedän missä hän menee ja voin näin paremmin suojella läheisiänikin. Meillä ei ollut lapsia.
Itsemurhalla uhkaaminen on myös tehokas keino manipuloida toista ja pitää toinen kiinni itsessään. Varsinkin kun tiesin, että mies on täysin valmis sen myös toteuttamaan. Ja toteuttihan se, kun ei enää päässyt minuun mitenkään käsiksi. Siitä olenkin sitten saanut kuulla syytöksiä. Ensin syytettiin kun en lähtenyt, sitten siitä kun lähdin ja jätin raukan ihan yksikseen. Joka tapauksessa lähteminen oli ainoa oikea ratkaisu, päätin pelastaa itseni ja toivon voimia kaikille samassa tilanteessa oleville.
Suomessa väkivaltaisesta suhteesta lähtenyttä naista ei juuri suojella; viranomaiset eivät ota uhkailuja tosissaan eikä uhria suojella mitenkään. Voit tietenkin aina soittaa hätäkeskukseen ja toivoa että apua tulee ajoissa jos ex-puolisosi on oven takana mutta etukäteen ei tehdä mitään. Osoitetiedot vuotavat jostain, vaikka olisit yrittänyt asuinpaikkasi pitää salaisena vaikka millä keinoin.
Itselleni se tietämättömyys siitä missä mies liikkuu ja mitä on suunnittelemassa (tiesin että kykenee ihan mihin tahansa) oli melkein pahempaa, siis silloin kun asuin hänestä erossa.Tunsin, että kun asun hänen kanssaan, pystyn paremmin kontrolloimaan tilannetta kun tiedän missä hän menee ja voin näin paremmin suojella läheisiänikin. Meillä ei ollut lapsia.
Itsemurhalla uhkaaminen on myös tehokas keino manipuloida toista ja pitää toinen kiinni itsessään. Varsinkin kun tiesin, että mies on täysin valmis sen myös toteuttamaan. Ja toteuttihan se, kun ei enää päässyt minuun mitenkään käsiksi. Siitä olenkin sitten saanut kuulla syytöksiä. Ensin syytettiin kun en lähtenyt, sitten siitä kun lähdin ja jätin raukan ihan yksikseen. Joka tapauksessa lähteminen oli ainoa oikea ratkaisu, päätin pelastaa itseni ja toivon voimia kaikille samassa tilanteessa oleville.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä ainakaan kannata varoittaa etukäteen, kun aikoo erota ja lähteä. Turvakodin kanssa tehdään sitten suunnitelmat. Joku on joutunut vaihtamaan nimensäkin ja lastensa nimet ja muuttamaan kauas sellaiselle paikkakunnalle, jonka miehelle ei voi olettaa tulevan mieleen. Mielestäni pitäisi olla sellainen ammattiryhmä (kohtuullisin palkkioin), joka seurailee ainakin puolen vuoden ajan näitä väkivaltatyyppejä, niin sitten entinen perhe tietäisi, missä tämä vaikuttaa.
Mun exä löysi uuden miehen joka oli juoppo ja väkivaltainen. Sain tietää siitä ja etin sen miehen käsiini ja hakkasin sen kunnolla. Sanoin myös että jos vielä ottaa yhteyttä exääni niin huonosti käy. Suomessa pitää ottaa laki omiin käsiin jotta jotain oikeutta saisi. Ei poliisit exääni uskonut kun sen mies hakkasi sitä. Ja exäni tietää kuka sen miehen hakkasi kun kerroin sille.
Ja vielä hyvä kysymys; miksi se aina pitää olla väkivallan uhri, jonka pitää muuttaa pois yhteisestä kodista?! Miksi se, joka ei yhteiseen elämään kykene, vaan käyttää väkivaltaa, saa jatkaa elämäänsä kuin ei mitään? Uhri kärsii yleensä jonkinasteisesta väkivallan aiheuttamasta traumareaktiosta johon kuuluu tilanteeseen alistuminen ja aloitekyvyttömyys, pelko ja ahdistus. Etsi siinä sitten uutta kotia ja työtä uudelta paikkakunnalta, hoida lasten kouluasiat ja salaa henkilöllisyytesi, kun apua et usein saa mistään. Taloudelliset asiat ovat usein kynnyskysymyksiä; yhteinen asuntolaina on riippakivi jos joudut maksamaan sen ja uuden asuntosi, pankilta ei heru myötätuntoa jos toinen ei ole yhteistyökykyinen; helposti menee luottotiedot jos ei ole varaa kahden asunnon maksamiseen. Etsi siinä sitten enää edes vuokrakämppää...Väkivallan uhrit tarvitsisivat huomattavasti enemmän apua viranomaisilta. Ja kanssaihmisiltä. Mutta Suomessa väkivalta puolisoa/lapsia kohtaan on PERHEväkivaltaa, eli jotenkin vähemmän paheksuttavaa kuin muu väkivalta ja perheen sisäinen asia johon muiden ihmisten ei oleteta puuttuvan. Mutta voidaan kyllä sivusta paheksua miten se ei mihinkään kykene vaan ottaa vaan turpiinsa...
Niin totta kun olla voi, nuo aiemmat kirjoitukset, itse olen myös eronnut ja väkivaltainen uhkasi minua, jos uskallan vaatia omaisuudesta sen mikä kuuluu, hän saikin enempi ja nyt elää onnellisena uuden puolison kanssa.
Itse jäin köyhyyteen, mutta eipähän tarvii enää pelätä.
Miksi ei suojella väkivallan uhreja ja oteta tosissaan kun apua pyytää.