Päätos tehty

LetGo

ja siksi varsin helpottunut olo, vaikkakin surullinen.
Tämän illan sinnittelen vielä "tässä elämässä", kun meille tulee vieraita iltaa istumaan. Jotenkin outo fiilis, kun tiedän, että monivuotinen tapa katkeaa...
Huomenna kerron miehelleni, että hän on vapaa menemään ja tulemaan onnelliseksi sen toisen kanssa. Pidemmän aikaa olen ounastellut jotain... Mies on ollut aivan yhtä mukava kumppani ja hyvä isä kuin ennenkin, mutta jollain tavalla poissaoleva... Muutama viikko sitten satuin vahingossa kuulemaan erään puhelinkeskustelun lopun, kun mies oli ulkorakennuksessa ja luuli olevansa yksin minun mennessäni hakemaan häntä syömään. Kauniita sanoja puhui, selvästi rakastuneen miehen sanoja - toiselle naiselle...

Kirpaisihan se pahasti huomata, että joku muu on vallannut minun paikkani miehen ajatuksissa ja sydämessä... Mutta sen sijaan, että alkaisin jumalattoman metelin asiasta, annan miehen mennä. Tiedän, että toista kymmentä vuotta kestänyt liittomme on viimeiset vuodet ollut sellainen mukavuusliitto... Kun ei ole muustakaan tietoa, tämä menettelee. En ole itse eriytyisen seksuaalinen ihminen eikä miehenikään ainakaan ole näyttänyt, että seksin vähyys "närästäisi", joten on jatkettu, kun arki on rullannut ilman riitoja, ollaan samaa mieltä suuresta osasta asioista ja lasten kanssa molemmat tykkäävät touhuta ja olla harrastuksisas mukana ilman patisteluja. Tavallista perusperhe-elämää.

Rakastanhan minä miestä edelleen... Mutta rakkaus ei ole sitä, että väkisin toisesta pitää kiinni ja tukahduttaa häntä tunteillaan - vaan rakkaus ymmärtää päästää irti, jos tilanne on sellainen. En ole katkera, vaan kiitollinen yhteisistä vuosista. Tiedän, että miehelle tulee huominen "avaus" yllätyksenä, koska en usko hänen edes ajatelleen eroa... On varmaan ajatellut kuten minäkin, että kyllä tämä tässä mukavasti menee... Ehkä menisikin, mutta mutta... Eiköhän meistä kumpikin ole ansainnut parempaa: minä sen, ettei tarvitse miettiä, onko toinen kanssani vain velvollisuudesta ja mies sen, että pääsee kenties yhteen sellaisen naisen kanssa, joka parhaiten sopii hänen vastakappaleekseen... En pelkää arkea eronneena, uskon kaiken järjestyvän parhain päin. Mies on varmasti ainakin yhtä hyvä isä kuin tähänkin saakka ja saamme asiat varmaankin järjestymään mukavasti. Molemmilla on hyvä työ ja jompikumpi pystyy lunastamaan toisen ulos okt:sta niin, että lapsille jää nykyinen koti edelleenkin toiseksi kodiksi.
Jännittää aikalailla, miten saan asian esitettyä... Mutta rohkea rokan syö!

198

8057

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • viisastunut

      Onpa viisaita ajatuksia, ja rohkeutta vaativaa! Toivottavasti saat elämältäsi vielä paljon onnen hetkiä, noin suurisydämisesti ja avarakatseisesti ajatteleva ansaitsee paljon hyvää.

      Itse tein aikanaan sen virheen että jäin roikkumaan pariksi vuodeksi, vaikka huomasin että liittomme on loppu. Huonoa oloa se vain tiesi. Viimein ymmärsin ottaa elämäni omiin käsiin, ja tein itsestäni onnellisen. Ei voi odottaa että toinen muuttuu, saatika alkaa tuntea niinkuin itse haluaa. Vain itse voi vaikuttaa. Minäkin siis viisastuin, kantapään kautta.

      • ajan kanssa

        Ehkä tilanne ei vain ollut silloin vielä kypsä. Ehkä sinä et vain ollut vielä silloin valmis. Itse uskon siihen, että kullakin hetkellä tehdyt päätökset ovat oikeita päätöksiä juuri sillä hetkellä, siihen tilanteeseen. Pääasia, että sinä olet lopulta onnellinen!


      • Miljoona ruusua.

        Ratkaisusi on täyden 10 arvoinen! Miehiä on koko maailma täynnä, joten ei yksi "kala" meressä missään tunnu vaikka sen laittaan menemään, tsemppiä sulle!


      • Priima

        Kuulostaa siltä, ettei syviä tunteita ole ollut. Tota on helppo fiilistellä ideaalina ajattelutapana, mut on toi vähän tunnekylmää. Ei siinä ole mitään pahaa, jos toivoisi, että pettämisestä huolimatta saisi suhteen takaisin kuntoon, olisi vihainen ym ym. Jos mikään ei auta eikä kumpikaan halua jatkaa suhdetta, niin sitten toi on ihan fiksua ajattelua.. mutta pitäisikö miehéltä edes kysyä, mitä hän todella haluaa? Onko rakkautta luovuttaa heti? Olisiko muita vaihtoehtoja kuin ero, esimerkiksi avoin suhde tms?

        Musta kuulostaa siltä, että aloittaja on itsekin jollain tapaa helpottunut saadessaan kimmokkeen lopettaa kädenlämpöinen avioliitto. Ei siinä tietenkään mitään väärää ole, vaan ihan asiallista toimintaahan liiton päättäminen on, jos fiilikset on kuvatun kaltaiset.

        Mutta ihan turha yleistää tollasta miksikään ideaaliksi. Jos itse pettäisin kumppaniani (mitä en todellakaan tee), en ehkä haluaisi, että hän vain kivuttomasti mut lemppaisi, vaikka olisikin siihen täysin oikeutettu. Ehkä kuitenkin toivoisin, että arvokas suhteemme elpyisi uudelleen..


      • AlfMelmac
        Miljoona ruusua. kirjoitti:

        Ratkaisusi on täyden 10 arvoinen! Miehiä on koko maailma täynnä, joten ei yksi "kala" meressä missään tunnu vaikka sen laittaan menemään, tsemppiä sulle!

        Tapa-avioliitto yäks, kulissi pystyssä lasten, naapurien, sukulaisten tähden-ei helewetti. Pimeätä touhua. Pitää vetää handuun, ulkomailla erikseen heh,heh. Tuollainen pehmonainen saakin olla yksin-ei edes uskalla sanoa mitään, herttinen mikä nössö. Pullapitkoa vaan kahvin sekaan....


      • plop123
        Priima kirjoitti:

        Kuulostaa siltä, ettei syviä tunteita ole ollut. Tota on helppo fiilistellä ideaalina ajattelutapana, mut on toi vähän tunnekylmää. Ei siinä ole mitään pahaa, jos toivoisi, että pettämisestä huolimatta saisi suhteen takaisin kuntoon, olisi vihainen ym ym. Jos mikään ei auta eikä kumpikaan halua jatkaa suhdetta, niin sitten toi on ihan fiksua ajattelua.. mutta pitäisikö miehéltä edes kysyä, mitä hän todella haluaa? Onko rakkautta luovuttaa heti? Olisiko muita vaihtoehtoja kuin ero, esimerkiksi avoin suhde tms?

        Musta kuulostaa siltä, että aloittaja on itsekin jollain tapaa helpottunut saadessaan kimmokkeen lopettaa kädenlämpöinen avioliitto. Ei siinä tietenkään mitään väärää ole, vaan ihan asiallista toimintaahan liiton päättäminen on, jos fiilikset on kuvatun kaltaiset.

        Mutta ihan turha yleistää tollasta miksikään ideaaliksi. Jos itse pettäisin kumppaniani (mitä en todellakaan tee), en ehkä haluaisi, että hän vain kivuttomasti mut lemppaisi, vaikka olisikin siihen täysin oikeutettu. Ehkä kuitenkin toivoisin, että arvokas suhteemme elpyisi uudelleen..

        Ihmiset ovat ihmisiä ja kun sen ymmärtää tajuaa ettei toisen tunteeseen voi luottaa koskaan täysin. Sen kun ymmärtää tajuaa että tulee aikoja jolloin on helpompi itselleen ja toiselle antaa mennä. Tajuta käsitys yhdestä elämästä ja siitä ettei sitä aina pysty elämään yhdessä tilanteessa. Vastuut ovat vastuita ja tässä tapauksessa rakkaita lapsia. Heille asiat valkenevat omassa järjestyksessään kun kasvavat mutta tässä hetkessä heitä rakastetaan vaikkei vanhemmat ole yhdessä ja samassa talossa toisilleen vieraina.

        Olen itsekin rakastanut ja päästänyt menemään. Ei se tarkoita ettei sattuisi ,mutta tunne, että on voinut olla hyvä itselleen ja jopa "järkevä" on kultaa kalliimpi. Epätoivon hetkellä muistaa ja taputtaa itseään selkään. Kun toinen on mennyt, jäljelle jää itsekunnioitus ja usko selviytymiseen.


      • mies vain

        Samaa mieltä! Oletpa fiksu ja kypsä... suorastaan harvinaisuus ihmis- ja parisuhteiden vellovassa meressä. Juuri näin pitää yrittää asiat "hoitaa" ... olisipa mielenkiintoista tietää kuinka miehesi käyttäytyy dagen efter?
        Kaikkea hyvää ja uutta voimaa vuodelle 2012.


    • Ameeba.

      Hyvä päätös. Ei kannata pitää toista suhteessa tottumuksesta. Etenekin jos seksuaalisuuteenne on sitä mitä on. Ystävät voivat kasvattaa tasapainoisia lapsia vaikkevat parisuhteessa pinnistelisikään.

      Sanot vain kauniisti että eroat miehestäsi ja that´s it. Älä tee mitään draamaa ja ala siihen teatraaliseen esitykseen " olen tiennyt, estin uuden vuoden, irrotan sinusta jne", vaan ole fiksu ja sano että nyt riitti eikä enempää puhuttavaa. Sovitte vaan käytännön ositukset ja allekirjoitatte eropaperit heti ja se siitä. Pitkittäminen ja niiskuttelu ei muuta asiaa mitenkään. Teet oikein kaikkia kohtaan, miehesi on jo aika pitkään uhrautunut olemalla vaiti seksuaalisten tarpeidensa kanssa.

    • Sanon

      Olet viisas nainen. Rohkeutta koitokseen ja kaikkea hyvää sinulle jatkossakin.

    • sepasulakka

      kypsää eroa! noin olisin tahtonut meilläkin menevän.toivottavasti sinä onnistut.

    • nainen 38 vee

      Wau! Rautainen nainen. Voimia sulle ja onnea elämässä ilman petollista miestä!

      • Twingeli

        Vähän pölhö kommentti ap:n todella fiksuun kirjoitukseen... Ap ei millään tavalla tuonut esiin miehen 'petollisuutta' vaan tyylikkäästi kirjoitti vain miehen rakastumisesta toiseen - hyväksyvästi ja fiksusti. Ap kyllä ansaitsisi sen, ettei nyt kerrankin lähdettäisi repostelemaan pettämistä vaan sitä, mitä tunne-elämässä voi meille itse kullekin tapahtua.

        Samaa mieltä kuitenkin siitä, että ap on kertakaikkisen upea suhtautumisessaan ja viisaudessaan, voimia täältäkin!


      • Ei voi mittään!
        Twingeli kirjoitti:

        Vähän pölhö kommentti ap:n todella fiksuun kirjoitukseen... Ap ei millään tavalla tuonut esiin miehen 'petollisuutta' vaan tyylikkäästi kirjoitti vain miehen rakastumisesta toiseen - hyväksyvästi ja fiksusti. Ap kyllä ansaitsisi sen, ettei nyt kerrankin lähdettäisi repostelemaan pettämistä vaan sitä, mitä tunne-elämässä voi meille itse kullekin tapahtua.

        Samaa mieltä kuitenkin siitä, että ap on kertakaikkisen upea suhtautumisessaan ja viisaudessaan, voimia täältäkin!

        Juuri näin - mies menettää elämänsä naisen!


      • Frigidi akka on tuo
        Ei voi mittään! kirjoitti:

        Juuri näin - mies menettää elämänsä naisen!

        Noup. Mies ei menetä mitään. Keskustelun avaaja on normi frigidi suominainen. Miksiköhän mies on ruvennut friiaamaan toisen naisen kanssa. Siksi, että oma akka on kylmä. Yksinään tollanen joutaakin olla. Sittenpä silmät aukee, kun lapset lähtee. Jäljelle jää vain......... yksinäisyys. Mikä kyllä on oikein kylmille akoille.......


      • AlfMelmac
        Ei voi mittään! kirjoitti:

        Juuri näin - mies menettää elämänsä naisen!

        Elämän nainen? Lapsien teko ja sitten syömään pöydän ääressä, katsotaan tv:tä, iskä vie lapset urheilemaan, mummi kutoo kotona, eri aikana saunassa tai muijalla uimapuku päällä, kaikkea mukavaa. Tylsää, kuka tuollaisen kanssa voi elää, tsemppiä viriili mies, antaa naisen kasvaa hämähäkinseittiä tavaraansa.


      • Typerys
        Frigidi akka on tuo kirjoitti:

        Noup. Mies ei menetä mitään. Keskustelun avaaja on normi frigidi suominainen. Miksiköhän mies on ruvennut friiaamaan toisen naisen kanssa. Siksi, että oma akka on kylmä. Yksinään tollanen joutaakin olla. Sittenpä silmät aukee, kun lapset lähtee. Jäljelle jää vain......... yksinäisyys. Mikä kyllä on oikein kylmille akoille.......

        Vika on siis petetyssä eikä pettäjässä? Narsistin kirjoitus! Olet selvästi itsekäs tyyppi.


      • Pohtija.....
        Frigidi akka on tuo kirjoitti:

        Noup. Mies ei menetä mitään. Keskustelun avaaja on normi frigidi suominainen. Miksiköhän mies on ruvennut friiaamaan toisen naisen kanssa. Siksi, että oma akka on kylmä. Yksinään tollanen joutaakin olla. Sittenpä silmät aukee, kun lapset lähtee. Jäljelle jää vain......... yksinäisyys. Mikä kyllä on oikein kylmille akoille.......

        Mistäs sinä tiedät, miten ihanan ja itselleen sopivan miehen tämä fiksu nainen vielä tuleekaan tapaamaan? Sellaisen, jonka kanssa kemiat pelaavat ja seksiä haluttaa niin, ettei ennen koskaan ole itsekään tiennyt sellaisia haluja itsestä löytyvän?

        Syy ei useimmiten ole kummassakaan yksistään, vaan yleensä juuri siinä, etteivät juuri näiden kahden kemiat juurikaan pelaa seksuaalisesti yhteen (saatikka sitten yhtä aikaa). Se on vain fakta ja aivan luonnollista. Luonteet voivat silti passata yhteen niin, että voidaan tulla oikein hyvin toimeen ja säilyä ystävinä ilman isompia riitoja.

        Itse ole juuri tällaisessa suhteessa...
        Turvallista ja mukavaahan tämä on, joo. Rakastankin kyllä ihan oikeasti ja sydämeni pohjasta, kaikilta muilta osin. Eli en ole laisinkaan tunnekylmä. Kaikki muu pelaa yhteen ja on ihanaa, mutta vällyjen väliin ei kumpaakaan satu himottamaan yhtä aikaa kuin n. kerran kk:ssa tai parissa! Ja sittenkin seksi on aika laimeaa, puolin ja toisin. Tämä on surullista suhteessamme, mutta ei sitä halua toista kohtaan pakottaakaan voi.

        Edellinen miessuhteeni oli aivan päinvastainen: seksiä oli paljon ja kummallakin haluja sekä vetovoimaa toisiaan kohtaan, mutta muuten kaikki alkoikin olla yhtä helvettiä ja riidat jatkuvia - kunnes oli pakko erota.

        ... (Toisekseen... Onkohan aloittaja muuten edes aivan varma, että tuo miehensä uusi rakkaus on aivan varmasti NAINEN..?! Nykypäivänä kun kaikki muukin on mahdollista ja helppoa myös toteuttaa...) ;)


      • 19+4
        Typerys kirjoitti:

        Vika on siis petetyssä eikä pettäjässä? Narsistin kirjoitus! Olet selvästi itsekäs tyyppi.

        Ihan yhtä narsisti, kuin se pihtaaja muijakin.


    • 15 + 9

      Harvinaisen vakaata ja kypsää ajattelua tuossa tilanteessa ja näin nopeasti. Toivotan sinulle onnea, tuohon ajatteluun ei monikaan tuossa ajassa pysty, sanoisinko ettei kukaan sinun lisäksi.

      Olet kypsä aikuinen nainen. Ole siitä onnellinen!

    • djfksdfkj

      Kerro miten mies otti viestin vastaan?

      • saisi vapauden

        Miten otti. Oli hämmästynyt. Sanoi, että miten tiesin siitä salapanosta. Itki ja rukoil Sanoi, että se horo ja lortto ei merkitse mitään. j a tekee itsarin , jos jätän.Tarjosi vielä, että saan kaiken omaisuuden, jos saa jäädä. Näinpä annan mennä, huomenna lakimiehelle ja siinä on leveä tie mennä. Heh.


      • sankeli
        saisi vapauden kirjoitti:

        Miten otti. Oli hämmästynyt. Sanoi, että miten tiesin siitä salapanosta. Itki ja rukoil Sanoi, että se horo ja lortto ei merkitse mitään. j a tekee itsarin , jos jätän.Tarjosi vielä, että saan kaiken omaisuuden, jos saa jäädä. Näinpä annan mennä, huomenna lakimiehelle ja siinä on leveä tie mennä. Heh.

        Tuhannen taalan kysymys: miksi mies tekee asioita, jotka eivät merkitse mitään? Toinen kahden tuhannen taalan kysymys:

        Ja miksi kukaan vähänkään fiksu nainen kattelisi hetkeäkään miestä, kuka käyttää valtavat määrät energiaansa ja aikaansa täysin merkityksettömiin asioihin, ja vieläpä näiden merkityksettömien asioiden salassapitoon?!!?

        Etttä ihan vieläpä näkee vaivaa oikein mennä jonnekin toisaalle pihavajaan saadakseen kahdenkeskistä aikaa sen vain tyhjänpäiväisen ja merkityksettömän lorton kanssa? Jestas mikä idiootti!!!

        Ei stanan stana tuota miesten touhua. Miehelle kiltti nainen = tyhmä nainen, ja sitten kun totuuden musta aurinko nousee ja tuon totuuden auringon säteet tavoittavat miehenkin sepaluksen (siellähän ne tällaisten miesten pienen pienet nysäaivot ovat), kaikki on jo liian myöhäistä. Lanta on jo housussa, ja nyt sitä kaiken kukkuraksi pehmentää ja levittää laajemmalle mustan auringon totuudensäteet.

        Niin makaa kuin petaa. Kaiverruttakaa se nyt jumaliste vaikka sinne kihlasormuksiinne, ettei pääse unohtumaan. Suututtaa nähdä tällaisia tarinoita, kun taas kerran on miehen idioottimaisuuden takia sepalusta auottu ties missä kaikkialla leperrellen. Ja nyt on sitten koti hajalla ja lapset tulevaisuudessa joutuvat poukkoilemaan kahden eri osoitteen välillä.

        Stnan stna.


      • sopuli-
        sankeli kirjoitti:

        Tuhannen taalan kysymys: miksi mies tekee asioita, jotka eivät merkitse mitään? Toinen kahden tuhannen taalan kysymys:

        Ja miksi kukaan vähänkään fiksu nainen kattelisi hetkeäkään miestä, kuka käyttää valtavat määrät energiaansa ja aikaansa täysin merkityksettömiin asioihin, ja vieläpä näiden merkityksettömien asioiden salassapitoon?!!?

        Etttä ihan vieläpä näkee vaivaa oikein mennä jonnekin toisaalle pihavajaan saadakseen kahdenkeskistä aikaa sen vain tyhjänpäiväisen ja merkityksettömän lorton kanssa? Jestas mikä idiootti!!!

        Ei stanan stana tuota miesten touhua. Miehelle kiltti nainen = tyhmä nainen, ja sitten kun totuuden musta aurinko nousee ja tuon totuuden auringon säteet tavoittavat miehenkin sepaluksen (siellähän ne tällaisten miesten pienen pienet nysäaivot ovat), kaikki on jo liian myöhäistä. Lanta on jo housussa, ja nyt sitä kaiken kukkuraksi pehmentää ja levittää laajemmalle mustan auringon totuudensäteet.

        Niin makaa kuin petaa. Kaiverruttakaa se nyt jumaliste vaikka sinne kihlasormuksiinne, ettei pääse unohtumaan. Suututtaa nähdä tällaisia tarinoita, kun taas kerran on miehen idioottimaisuuden takia sepalusta auottu ties missä kaikkialla leperrellen. Ja nyt on sitten koti hajalla ja lapset tulevaisuudessa joutuvat poukkoilemaan kahden eri osoitteen välillä.

        Stnan stna.

        Tuotanoin... kyllähän monet kertovat, että baarit ovat väärällään varattuja perheellisiä, varsinkin miehiä, vonkaamassa itselleen jännittävää irtosuhdetta.

        Ja vaikka on sinänsä hyvä huolehtia lasten hyvinvoinnista ja vaikka on erittäin harmillista, jos yhteinen koti kaatuu kuten se nyt aloittajalla on näyttänyt käyvän, eiköhän sankeli ole vähän turhan paljon nyt kärjistänyt juttuja.
        Vai mikä lie provo tuo nyt sitten olikaan.


      • Mr_77_Hki
        sankeli kirjoitti:

        Tuhannen taalan kysymys: miksi mies tekee asioita, jotka eivät merkitse mitään? Toinen kahden tuhannen taalan kysymys:

        Ja miksi kukaan vähänkään fiksu nainen kattelisi hetkeäkään miestä, kuka käyttää valtavat määrät energiaansa ja aikaansa täysin merkityksettömiin asioihin, ja vieläpä näiden merkityksettömien asioiden salassapitoon?!!?

        Etttä ihan vieläpä näkee vaivaa oikein mennä jonnekin toisaalle pihavajaan saadakseen kahdenkeskistä aikaa sen vain tyhjänpäiväisen ja merkityksettömän lorton kanssa? Jestas mikä idiootti!!!

        Ei stanan stana tuota miesten touhua. Miehelle kiltti nainen = tyhmä nainen, ja sitten kun totuuden musta aurinko nousee ja tuon totuuden auringon säteet tavoittavat miehenkin sepaluksen (siellähän ne tällaisten miesten pienen pienet nysäaivot ovat), kaikki on jo liian myöhäistä. Lanta on jo housussa, ja nyt sitä kaiken kukkuraksi pehmentää ja levittää laajemmalle mustan auringon totuudensäteet.

        Niin makaa kuin petaa. Kaiverruttakaa se nyt jumaliste vaikka sinne kihlasormuksiinne, ettei pääse unohtumaan. Suututtaa nähdä tällaisia tarinoita, kun taas kerran on miehen idioottimaisuuden takia sepalusta auottu ties missä kaikkialla leperrellen. Ja nyt on sitten koti hajalla ja lapset tulevaisuudessa joutuvat poukkoilemaan kahden eri osoitteen välillä.

        Stnan stna.

        Otan nyt vain yhden näkökulman, seksin, tähän asiaan. Näkökulmia voisi olla monta muutakin, mutta:

        Varsin pieni osa avioliitossa olevista miehistä on tyytyväisiä seksielämäänsä ja mikä ihme se on että seksiä haetaan muualta ellei sitä kotona ole? Sama pätee toisinkinpäin, mutta mielipiteeni mukaan jonkin verran pienemmässä määrin.

        Mutta uskoisin että suuri osa näistä miehistä on muilta osin tyytyväisiä elämäänsä, arkeen ja suhteeseensa.

        Salainen seksisuhde sanotaan merkityksettömäksi, koska se on suhteellisen merkityksetön kun sitä vertaa lapsiin, perheeseen ja pitkään yhteiseen suhteeseen. Ei se toki merkityksetön sanan tarkan määritelmän mukaan ole, mutta jos asioita vertailee keskenään niin se voi olla lopulta hyvinkin merkityksetön.

        Syy pitää tuollainen seksisuhde salassa on se, ettei halua rikkoa liittoaan ja haluaa tarjota lapsille tutun perheen.

        Ei petetyksi tuleminen hyvältä tunnu, se on ihan selvä - mutta voisiko asiaa seksin osalta ajatella niin että jos sitä ei itse miehelle halua tarpeeksi antaa niin voisi rakastaa ja ymmärtää miestään kuitenkin niin paljon ettei tämänkään tarvitsisi elämäänsä puutteessa elää. Hyväksymällä vaikka että miehellä on "panokaveri".

        Millä oikeudella nainen tai mies avioliitossa kokee oikeudekseen estää puolisonsa seksielämä sillä ettei itse halua seksiä harrastaa ja vetoaa uskollisuuteen ettei toinen voi naida vierastakaan? Mitä uskollisuutta se tältä pihtaajalta osoittaa, että kieltää seksin täysin?. Voisiko joku selittää?

        (En itsekään ymmärtäisi vieraissa juoksemista siten että kumppani panisi ketä sattuu ja milloin sattuu, mutta ehkä joku ymmärtäisin senkin.)


      • AlfMelmac
        saisi vapauden kirjoitti:

        Miten otti. Oli hämmästynyt. Sanoi, että miten tiesin siitä salapanosta. Itki ja rukoil Sanoi, että se horo ja lortto ei merkitse mitään. j a tekee itsarin , jos jätän.Tarjosi vielä, että saan kaiken omaisuuden, jos saa jäädä. Näinpä annan mennä, huomenna lakimiehelle ja siinä on leveä tie mennä. Heh.

        PROVO


      • Tupu
        Mr_77_Hki kirjoitti:

        Otan nyt vain yhden näkökulman, seksin, tähän asiaan. Näkökulmia voisi olla monta muutakin, mutta:

        Varsin pieni osa avioliitossa olevista miehistä on tyytyväisiä seksielämäänsä ja mikä ihme se on että seksiä haetaan muualta ellei sitä kotona ole? Sama pätee toisinkinpäin, mutta mielipiteeni mukaan jonkin verran pienemmässä määrin.

        Mutta uskoisin että suuri osa näistä miehistä on muilta osin tyytyväisiä elämäänsä, arkeen ja suhteeseensa.

        Salainen seksisuhde sanotaan merkityksettömäksi, koska se on suhteellisen merkityksetön kun sitä vertaa lapsiin, perheeseen ja pitkään yhteiseen suhteeseen. Ei se toki merkityksetön sanan tarkan määritelmän mukaan ole, mutta jos asioita vertailee keskenään niin se voi olla lopulta hyvinkin merkityksetön.

        Syy pitää tuollainen seksisuhde salassa on se, ettei halua rikkoa liittoaan ja haluaa tarjota lapsille tutun perheen.

        Ei petetyksi tuleminen hyvältä tunnu, se on ihan selvä - mutta voisiko asiaa seksin osalta ajatella niin että jos sitä ei itse miehelle halua tarpeeksi antaa niin voisi rakastaa ja ymmärtää miestään kuitenkin niin paljon ettei tämänkään tarvitsisi elämäänsä puutteessa elää. Hyväksymällä vaikka että miehellä on "panokaveri".

        Millä oikeudella nainen tai mies avioliitossa kokee oikeudekseen estää puolisonsa seksielämä sillä ettei itse halua seksiä harrastaa ja vetoaa uskollisuuteen ettei toinen voi naida vierastakaan? Mitä uskollisuutta se tältä pihtaajalta osoittaa, että kieltää seksin täysin?. Voisiko joku selittää?

        (En itsekään ymmärtäisi vieraissa juoksemista siten että kumppani panisi ketä sattuu ja milloin sattuu, mutta ehkä joku ymmärtäisin senkin.)

        Mutta...................en minäkään naisena liitossani ole tyytyväinen seksiin ja mies ei ole enää haluttava=kaljamaha, piereskelee, mässyttää ruokapöydässä! En silti mene vieraisiin, koska laitan lapseni tarpeet edelle, enkä halua rikkonaista kotia hänelle ts.itsekkäät ihmiset laittaa tarpeensa etusijalle(yleensä miehet), jotkut niinkuin minä ovat empaattisia ja pystyvät ajattelemaan muidenkin esim. lasten tarpeita.


      • Missä on onnenne?
        Mr_77_Hki kirjoitti:

        Otan nyt vain yhden näkökulman, seksin, tähän asiaan. Näkökulmia voisi olla monta muutakin, mutta:

        Varsin pieni osa avioliitossa olevista miehistä on tyytyväisiä seksielämäänsä ja mikä ihme se on että seksiä haetaan muualta ellei sitä kotona ole? Sama pätee toisinkinpäin, mutta mielipiteeni mukaan jonkin verran pienemmässä määrin.

        Mutta uskoisin että suuri osa näistä miehistä on muilta osin tyytyväisiä elämäänsä, arkeen ja suhteeseensa.

        Salainen seksisuhde sanotaan merkityksettömäksi, koska se on suhteellisen merkityksetön kun sitä vertaa lapsiin, perheeseen ja pitkään yhteiseen suhteeseen. Ei se toki merkityksetön sanan tarkan määritelmän mukaan ole, mutta jos asioita vertailee keskenään niin se voi olla lopulta hyvinkin merkityksetön.

        Syy pitää tuollainen seksisuhde salassa on se, ettei halua rikkoa liittoaan ja haluaa tarjota lapsille tutun perheen.

        Ei petetyksi tuleminen hyvältä tunnu, se on ihan selvä - mutta voisiko asiaa seksin osalta ajatella niin että jos sitä ei itse miehelle halua tarpeeksi antaa niin voisi rakastaa ja ymmärtää miestään kuitenkin niin paljon ettei tämänkään tarvitsisi elämäänsä puutteessa elää. Hyväksymällä vaikka että miehellä on "panokaveri".

        Millä oikeudella nainen tai mies avioliitossa kokee oikeudekseen estää puolisonsa seksielämä sillä ettei itse halua seksiä harrastaa ja vetoaa uskollisuuteen ettei toinen voi naida vierastakaan? Mitä uskollisuutta se tältä pihtaajalta osoittaa, että kieltää seksin täysin?. Voisiko joku selittää?

        (En itsekään ymmärtäisi vieraissa juoksemista siten että kumppani panisi ketä sattuu ja milloin sattuu, mutta ehkä joku ymmärtäisin senkin.)

        Mitä uskollisuutta se tältä pihtaajalta osoittaa, että kieltää seksin täysin?. Voisiko joku selittää?

        Sanot näin mutta......
        Mistä päättelet että hän kieltää seksin mieheltä kokonaan vaikka se onkin hiipunut???
        Totta on että maailman hulluus on tehnyt seksistä jumalan. Elämää ei nähdä enää elämänä vähemmällä seksillä. Ihmisillä on kummia kuvitelmia seksin kaiken voittavasta voimasta. Se on perk.leen ansa! Ei seksi ole aina ja kaikessa tärkein elämä on suurimmaksi osaksi aivan muuta ja seksuaalisia tarpeita voi tyydyttää pettämättäkin.
        Seksuaalisen himon eteen uhrataan pienet lapset ja kodit! Hävetkää! Jotakin rajaa on elämässä oltava ja puolison kunnioitus!


      • Oma vastuu!
        Mr_77_Hki kirjoitti:

        Otan nyt vain yhden näkökulman, seksin, tähän asiaan. Näkökulmia voisi olla monta muutakin, mutta:

        Varsin pieni osa avioliitossa olevista miehistä on tyytyväisiä seksielämäänsä ja mikä ihme se on että seksiä haetaan muualta ellei sitä kotona ole? Sama pätee toisinkinpäin, mutta mielipiteeni mukaan jonkin verran pienemmässä määrin.

        Mutta uskoisin että suuri osa näistä miehistä on muilta osin tyytyväisiä elämäänsä, arkeen ja suhteeseensa.

        Salainen seksisuhde sanotaan merkityksettömäksi, koska se on suhteellisen merkityksetön kun sitä vertaa lapsiin, perheeseen ja pitkään yhteiseen suhteeseen. Ei se toki merkityksetön sanan tarkan määritelmän mukaan ole, mutta jos asioita vertailee keskenään niin se voi olla lopulta hyvinkin merkityksetön.

        Syy pitää tuollainen seksisuhde salassa on se, ettei halua rikkoa liittoaan ja haluaa tarjota lapsille tutun perheen.

        Ei petetyksi tuleminen hyvältä tunnu, se on ihan selvä - mutta voisiko asiaa seksin osalta ajatella niin että jos sitä ei itse miehelle halua tarpeeksi antaa niin voisi rakastaa ja ymmärtää miestään kuitenkin niin paljon ettei tämänkään tarvitsisi elämäänsä puutteessa elää. Hyväksymällä vaikka että miehellä on "panokaveri".

        Millä oikeudella nainen tai mies avioliitossa kokee oikeudekseen estää puolisonsa seksielämä sillä ettei itse halua seksiä harrastaa ja vetoaa uskollisuuteen ettei toinen voi naida vierastakaan? Mitä uskollisuutta se tältä pihtaajalta osoittaa, että kieltää seksin täysin?. Voisiko joku selittää?

        (En itsekään ymmärtäisi vieraissa juoksemista siten että kumppani panisi ketä sattuu ja milloin sattuu, mutta ehkä joku ymmärtäisin senkin.)

        Jos seksin vähäisyys on syy pettämiseen, on oikea ratkaisu ottaa vastuuta omasta tyytymättömyydestään eikä pettää:

        - kertoa, että on tyytymätön määrään ja toivoisi enemmän seksiä.
        - useimmiten naisen haluttomuus johtuu, siitä ettei hän koe tulevansa kuulluksi tai nähdyksi tai hyväksytyksi omana itsenään tai että arki on liian kiireinen tai stressaava. Mies voi vaikuttaa tilanteeseen omalla käytöksellään ja sitä mitä haluamattomuuden taustalla on voidaan miettiä yhdessä tai vaikka parisuhdeterapiassa. Sama varmaan pätee toisinkin päin.

        Jos haluaa muutosta tilanteeseen pitää pystyä aukomaan syyllistämättä ja toista arvostaen. Siis työläämpää kuin uuden hoidon etsintä, mutta silti ei voi olettaa kumppanin haluavan jatkaa kun pettäminen käy ilmi.

        Olen itse ollut "tyhjässä" suhteessa ja tiedän, että pettäminen on sellaisessa varsin inhimilllistä. Sanon näin, vaikka itse olen aina ollut uskollinen. Inhimillisyydestä huolimatta, pettäminen ei koskaa ole oikein tai oikeutettua, ja vaikka molemmissa on aina oma osuuteensa tilanteeseen, silti pettäjä vastaa itse omista valinnoistaan.


      • NäinMeillä
        Oma vastuu! kirjoitti:

        Jos seksin vähäisyys on syy pettämiseen, on oikea ratkaisu ottaa vastuuta omasta tyytymättömyydestään eikä pettää:

        - kertoa, että on tyytymätön määrään ja toivoisi enemmän seksiä.
        - useimmiten naisen haluttomuus johtuu, siitä ettei hän koe tulevansa kuulluksi tai nähdyksi tai hyväksytyksi omana itsenään tai että arki on liian kiireinen tai stressaava. Mies voi vaikuttaa tilanteeseen omalla käytöksellään ja sitä mitä haluamattomuuden taustalla on voidaan miettiä yhdessä tai vaikka parisuhdeterapiassa. Sama varmaan pätee toisinkin päin.

        Jos haluaa muutosta tilanteeseen pitää pystyä aukomaan syyllistämättä ja toista arvostaen. Siis työläämpää kuin uuden hoidon etsintä, mutta silti ei voi olettaa kumppanin haluavan jatkaa kun pettäminen käy ilmi.

        Olen itse ollut "tyhjässä" suhteessa ja tiedän, että pettäminen on sellaisessa varsin inhimilllistä. Sanon näin, vaikka itse olen aina ollut uskollinen. Inhimillisyydestä huolimatta, pettäminen ei koskaa ole oikein tai oikeutettua, ja vaikka molemmissa on aina oma osuuteensa tilanteeseen, silti pettäjä vastaa itse omista valinnoistaan.

        "- useimmiten naisen haluttomuus johtuu, siitä ettei hän koe tulevansa kuulluksi tai nähdyksi tai hyväksytyksi omana itsenään tai että arki on liian kiireinen tai stressaava. Mies voi vaikuttaa tilanteeseen omalla käytöksellään ja sitä mitä haluamattomuuden taustalla on voidaan miettiä yhdessä tai vaikka parisuhdeterapiassa. Sama varmaan pätee toisinkin päin."

        Varmaan periaatteessa näin mutta käytännössä ei sitten kuitenkaan. Suurin osa naisten haluttomuudesta johtuu siitä että he eivät vain ole pohjimmiltaan niin seksuaalisia että tavallinen normaali arki riittäisi herättämään heidän halunsa. Ja tämä ihan riippumatta siitä miten paljon mies osallistuu perheen arkeen ja kotitöihin. Oman kokemukseni mukaan naiset ovat mestareita keräämään itselleen stressin aiheita ja kotitöitä vaikka mies tekisi mitä. Harva nainen vain osaa rentoutua tavallisena arkena niin paljon että seksi tulisi mieleen. Ja normaalille miehelle eivät riitä ne harvat kerrat kun kynttiläillallinen tai yhteinen hotellireissu naisen seksuaalisuuden herättävät.
        Mies siis haluaisi tuota seksiä nimenomaan rentoutuakseen ja unohtaakseen arjen, nainen taas vasta kun on siinä jo onnistunut.


      • Vaimo.
        Mr_77_Hki kirjoitti:

        Otan nyt vain yhden näkökulman, seksin, tähän asiaan. Näkökulmia voisi olla monta muutakin, mutta:

        Varsin pieni osa avioliitossa olevista miehistä on tyytyväisiä seksielämäänsä ja mikä ihme se on että seksiä haetaan muualta ellei sitä kotona ole? Sama pätee toisinkinpäin, mutta mielipiteeni mukaan jonkin verran pienemmässä määrin.

        Mutta uskoisin että suuri osa näistä miehistä on muilta osin tyytyväisiä elämäänsä, arkeen ja suhteeseensa.

        Salainen seksisuhde sanotaan merkityksettömäksi, koska se on suhteellisen merkityksetön kun sitä vertaa lapsiin, perheeseen ja pitkään yhteiseen suhteeseen. Ei se toki merkityksetön sanan tarkan määritelmän mukaan ole, mutta jos asioita vertailee keskenään niin se voi olla lopulta hyvinkin merkityksetön.

        Syy pitää tuollainen seksisuhde salassa on se, ettei halua rikkoa liittoaan ja haluaa tarjota lapsille tutun perheen.

        Ei petetyksi tuleminen hyvältä tunnu, se on ihan selvä - mutta voisiko asiaa seksin osalta ajatella niin että jos sitä ei itse miehelle halua tarpeeksi antaa niin voisi rakastaa ja ymmärtää miestään kuitenkin niin paljon ettei tämänkään tarvitsisi elämäänsä puutteessa elää. Hyväksymällä vaikka että miehellä on "panokaveri".

        Millä oikeudella nainen tai mies avioliitossa kokee oikeudekseen estää puolisonsa seksielämä sillä ettei itse halua seksiä harrastaa ja vetoaa uskollisuuteen ettei toinen voi naida vierastakaan? Mitä uskollisuutta se tältä pihtaajalta osoittaa, että kieltää seksin täysin?. Voisiko joku selittää?

        (En itsekään ymmärtäisi vieraissa juoksemista siten että kumppani panisi ketä sattuu ja milloin sattuu, mutta ehkä joku ymmärtäisin senkin.)

        Mr_77_HKI

        Juuri noin. Allekirjoitan kaiken kirjoittamasi. Tätä näkökulmaa vain ei joko haluta ymmärtää tai se osuu monella ikäväsri omaan nilkkaan.


      • Mr_77_Hki
        Mr_77_Hki kirjoitti:

        Otan nyt vain yhden näkökulman, seksin, tähän asiaan. Näkökulmia voisi olla monta muutakin, mutta:

        Varsin pieni osa avioliitossa olevista miehistä on tyytyväisiä seksielämäänsä ja mikä ihme se on että seksiä haetaan muualta ellei sitä kotona ole? Sama pätee toisinkinpäin, mutta mielipiteeni mukaan jonkin verran pienemmässä määrin.

        Mutta uskoisin että suuri osa näistä miehistä on muilta osin tyytyväisiä elämäänsä, arkeen ja suhteeseensa.

        Salainen seksisuhde sanotaan merkityksettömäksi, koska se on suhteellisen merkityksetön kun sitä vertaa lapsiin, perheeseen ja pitkään yhteiseen suhteeseen. Ei se toki merkityksetön sanan tarkan määritelmän mukaan ole, mutta jos asioita vertailee keskenään niin se voi olla lopulta hyvinkin merkityksetön.

        Syy pitää tuollainen seksisuhde salassa on se, ettei halua rikkoa liittoaan ja haluaa tarjota lapsille tutun perheen.

        Ei petetyksi tuleminen hyvältä tunnu, se on ihan selvä - mutta voisiko asiaa seksin osalta ajatella niin että jos sitä ei itse miehelle halua tarpeeksi antaa niin voisi rakastaa ja ymmärtää miestään kuitenkin niin paljon ettei tämänkään tarvitsisi elämäänsä puutteessa elää. Hyväksymällä vaikka että miehellä on "panokaveri".

        Millä oikeudella nainen tai mies avioliitossa kokee oikeudekseen estää puolisonsa seksielämä sillä ettei itse halua seksiä harrastaa ja vetoaa uskollisuuteen ettei toinen voi naida vierastakaan? Mitä uskollisuutta se tältä pihtaajalta osoittaa, että kieltää seksin täysin?. Voisiko joku selittää?

        (En itsekään ymmärtäisi vieraissa juoksemista siten että kumppani panisi ketä sattuu ja milloin sattuu, mutta ehkä joku ymmärtäisin senkin.)

        Yritän kommentoida ainakin osaa palautteesta - ja ymmärrän kyllä ettei ajatukseni juuri suosiota saanut - ja kiva että joku on ollut kanssani jopa samoilla linjoilla ja joku ainakin pitänyt jossainmäärin inhimillisenä :)

        Allekirjoitan täysin tuon että lasten tarpeiden tulisi mennä edelle. Yksi taustalla olevista ajatuksistani olikin juuri se että lapsen tarpeet ja yhdessä pysyvä perhe voisi toteutua paremmin, jos isä ja äiti olisivat toisiaan kohtaan hieman joustavampia myös seksin saralla.

        Minun mielestä lapsen tarpeet eivät juuri silloin mene edelle, jos pettämisestä seuraa 100% varmuudella ero. Silloin ei lasten parhaalla ole mitään merkitystä koko asiassa. Seksi on kuitenkin elämän suola, se ei ole väkivaltaa, ei juopottelua, ei rahan tuhlailua, lähtökohtaisesti terveyskään ei siitä kärsi, ... Onko kyse opituista käytösmalleista ja asenteista, että seksi vieraan kanssa on lähes 100% varmuudella syy erota?


        Oli huolimatonta kirjoittaa että "kieltää seksin täysin". Se että onko seksiä lainkaan tai onko sitä vaikka kerran kolmessa vuodessa tai kerran kuukaudessa - ei ole olennaista. Ehkä tarkoitin sitä että halut eivät juurikaan kohtaa pitkään aikaan. En edes yritä määritellä mikä on pikä tai lyhyt aika, se on subjektiivista ja suhteellista.

        Tässä sanottiin, että seksuaalisen himon eteen uhrataan pienet lapset ja kodit. Voiko asian nähdä toisesta suunnasta niin että seksuaalisuuden kieltämisellä uhrataan pienet lapset ja kodit?


        Kannatan ehdottomasti sitä että suhteen eteen pitää tehdä töitä ja pitää perheet kasassa, tarjota lapsille hyvä ja turvallinen koti ja sitä että puolison toiveita pyritään täyttämään ja haetaan neuvoja terapiasta tai mistä ikinä.

        Ja olen sinänsä samaa mieltä, ettei uskottomuus ole mikään ratkaisu perheen ongelmiin ja pettäjä katsokoon peiliin. Mutta kaipa yritän katsoa asiaa siitäkin suunnasta, että onko uskottomuudesta pakko tehdä valtava ongelma, josta ei juuri eroamatta selvitä.


      • Mr_77_Hki:lle
        Mr_77_Hki kirjoitti:

        Yritän kommentoida ainakin osaa palautteesta - ja ymmärrän kyllä ettei ajatukseni juuri suosiota saanut - ja kiva että joku on ollut kanssani jopa samoilla linjoilla ja joku ainakin pitänyt jossainmäärin inhimillisenä :)

        Allekirjoitan täysin tuon että lasten tarpeiden tulisi mennä edelle. Yksi taustalla olevista ajatuksistani olikin juuri se että lapsen tarpeet ja yhdessä pysyvä perhe voisi toteutua paremmin, jos isä ja äiti olisivat toisiaan kohtaan hieman joustavampia myös seksin saralla.

        Minun mielestä lapsen tarpeet eivät juuri silloin mene edelle, jos pettämisestä seuraa 100% varmuudella ero. Silloin ei lasten parhaalla ole mitään merkitystä koko asiassa. Seksi on kuitenkin elämän suola, se ei ole väkivaltaa, ei juopottelua, ei rahan tuhlailua, lähtökohtaisesti terveyskään ei siitä kärsi, ... Onko kyse opituista käytösmalleista ja asenteista, että seksi vieraan kanssa on lähes 100% varmuudella syy erota?


        Oli huolimatonta kirjoittaa että "kieltää seksin täysin". Se että onko seksiä lainkaan tai onko sitä vaikka kerran kolmessa vuodessa tai kerran kuukaudessa - ei ole olennaista. Ehkä tarkoitin sitä että halut eivät juurikaan kohtaa pitkään aikaan. En edes yritä määritellä mikä on pikä tai lyhyt aika, se on subjektiivista ja suhteellista.

        Tässä sanottiin, että seksuaalisen himon eteen uhrataan pienet lapset ja kodit. Voiko asian nähdä toisesta suunnasta niin että seksuaalisuuden kieltämisellä uhrataan pienet lapset ja kodit?


        Kannatan ehdottomasti sitä että suhteen eteen pitää tehdä töitä ja pitää perheet kasassa, tarjota lapsille hyvä ja turvallinen koti ja sitä että puolison toiveita pyritään täyttämään ja haetaan neuvoja terapiasta tai mistä ikinä.

        Ja olen sinänsä samaa mieltä, ettei uskottomuus ole mikään ratkaisu perheen ongelmiin ja pettäjä katsokoon peiliin. Mutta kaipa yritän katsoa asiaa siitäkin suunnasta, että onko uskottomuudesta pakko tehdä valtava ongelma, josta ei juuri eroamatta selvitä.

        Minun mielestäni pettää ei saa missään tilanteessa, ja jos se tulee pakottavaksi ajatukseksi, niin ensin on erottava edellisestä!

        Naisia ja miehiähän riittää, se on totta, joten miksi roikkua itselle onnettomassa suhteessa? Sellaisessa suhteessa roikkuminen tai toisen osapuolen loukkaaminen (pettämällä) ei todellakaan ole EDES lasten etu!!! Lapset ovat lyömättömiä ilmapiirin "haistamisessa" ja syyllisyyksien ottamisessa kannettavakseen! Saati, mitä asenteita se lapsille opettaa.

        Jos kokee suhteen itselleen tarpeeksi tärkeäksi (vaikkei siinä olisi tarpeeksi seksiä), niin onhan ihmisille, hyvänen aika sentään, luotu kaksi kättä, ja nykyään on jo ties millaisia "lelujakin" paineiden purkamiseksi ihan omin avuin! Ei seksuaalisesta tyydytyksestään tarvitse - eikä saa -sälyttää koko vastuuta ainoastaan puolisolle, mutta ei siihen myöskään kolmansia pyöriä tarvita! On myös lehtiä ja videoita, joita voi käyttää apunaan, pettämättä kenenkään toisen, aktuaalin henkilön kanssa ja luomatta turhia sidoksia kehenkään muihin.

        Jos muuta läheisyyttä kaipaa, niin voi opetella sen puolisonsa kanssa muutakin yhteistä, intiimiä/emotioonaalista kanssakäymistä, kuin pelkät panot. Voi halailla, olla vain vierekkäin tai kiinni toisessa alasti ilman "pakollista" seksiä siinä kuviossa, voi keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Kaikki tämä lähentää ja lujittaa suhdetta! Ja on lisäksi hyväksi koko perheelle, päin vastoin kuin henkinen ja fyysinen poissaolo, toisen ollessa muualla naiskentelemassa ja pitämässä yllä jotakin muuta suhdetta, jakamassa huomiota muualle kuin perheeseen ja sen hyvinvointiin.


    • niinnnnnpä

      Mites se nyt olikaan, että kunnes kuolema erottaa ja hyvinä ja pahoina aikoina??????? Ja nyt on ilmeisesti sitten tullut paha aika?

    • J..ki

      Olisi kiva kuulla miten tilanne eteni. Vaikutat oikein fiksulta naiselta ja toivottavasti on miehesikin, kun annat tuollaisen mahdollisuuden ilman sen suurempia draamoja.

    • Tuulia ek

      Sama täällä noin olisin minäkin aikoinani halunnut erota miehestäni ilman riitaa pahaa mieltä ja tunteen purkauksia, vaan sehän ei sopinut miehelle ollenkaan, alkoi hirveä takana päin puhumunen minusta ja ilkeät kommentit lensivät ilmassa...häneltä....
      minä olin sanonut että hän voi valita viina tai minä ja hän luulu salajuoppona kykenevänsä pitämään kummankin, eikä varmaan edes uskonut että tarkoitin totta puheillani. Voi sitä raukkaa sitten kun lähdin, itkua tuli hänen puoleltaan ja rakkausen tunnustuksia, mutta ei enäänää vaikuttanut, vuodet juopon miehen kanssa olivat ottaneet kaikki tunteen häntä kohtaan. Soitteli tutuille ja valitti, halusi pitää kaiken irtaimiston itsellään vaan kiusatakseeen . Mutta minä sanoin että se käy hyvin. Sillä jos joku luulee jonkun tavaran voimalla pitävänsä jonkun ihmisen niin silloin menee se viimeinenkin kunnioitus mieheen. Jätin kaikki huonekalut hänelle ja otin vaan henkilökohtaiset tavarani mukaani. Ja olin vapaa----Ei enää tarvinnut katsella juopon touhuja ja kuunnella juopon valeita ja kummallisia selityksiä joka asiasta. Olen vapaa tekemään mitä haluan ja siitä olen kiitollinen.

      • W(SJH(

        Mikäs kummajainen se täällä kirjoittelee, ja haukkuu, et osaa edes kirjoittaa, olisit tuonkin värssys saanu jättää väliin. Kaikkia meitä on


    • leikin loppu

      Pitää tehdä niinkuin hyvältä tuntuu. Itse laitoin tyynesti miehen matkoihinsa kuusi vuotta sitten 25 yhteisen vuoden jälkeen. Varattu nainen leikki miehen kanssa. Kun miehestä tuli vapaa niin leikkikin loppui. Nainen jätti miehen. Ei ollut enää kielletty hedelmä.
      En ottanut miestä enää takaisin.

      • LetGo

        Syö paskaa idiootti! Sinulta mannelta en kysynyt mitään vitun hullu paskapäinen vajakki


      • jakkiva
        LetGo kirjoitti:

        Syö paskaa idiootti! Sinulta mannelta en kysynyt mitään vitun hullu paskapäinen vajakki

        Harmittaako?? :D


      • ihmettelijä^`^`
        LetGo kirjoitti:

        Syö paskaa idiootti! Sinulta mannelta en kysynyt mitään vitun hullu paskapäinen vajakki

        siis mikä sulle nyt tuli? äske kirjotit tosi hyvin ja nyt vihainen?? mistä?


      • ....................
        ihmettelijä^`^` kirjoitti:

        siis mikä sulle nyt tuli? äske kirjotit tosi hyvin ja nyt vihainen?? mistä?

        ei oo varmaan oikee LetGo hän -.-


      • fe ikki ?
        .................... kirjoitti:

        ei oo varmaan oikee LetGo hän -.-

        Kannattais tärkeät jutut kirjottaa rekatulla nimimerkillä niin ei tulisi näitä feikkejä.


    • Veskunen.

      Mitä jos se olikin vain joku piloilla soitettu puhelu? No, ehkäpä ei, ja miehesi tajuaa jonkun ajan päästä millasen naisen menetti. Onnea sinule.

    • sillälailla se nyt o

      Sinulla on kaamosmasennus ja totuus valkenee sitten keväällä. Se on pahaa aikaa eronneelle.

    • kai53

      Kyllä Sinä olet ansainnut parempaa , ja tosi hienosti osaat asiaan suhtautua . Toivottavasti rohkea söi rokan

    • outo???

      Tuolla LetGo:lla taitaa olla jakautunut persoona viesteistä päätellen. Kovasti vaihtelee sävy kirjoituksissa. Alkuperäinen toista maata kun jatkoviestit.

      • adele

        Helppohan kenen tahansa on kirjoittaa samalla nimimerkillä, ellei ole rekisteröitynyt.... Ihan varmasti on feikki tuo jälkimmäinen "LetGo".
        Olen huomannut, että luen sitten mitä keskustelua täällä tahansa, niin aina joku sekopää kirjoittelee väliin jotain törkeyksiä.


      • outo???

        Terveeks! Sinun oma jakautunut persoonallisuutesi tässä. Miten niin emme muka ole yksi ja sama henkilö? Katso nyt vaikka nimimerkkejä...


      • outo???
        outo??? kirjoitti:

        Terveeks! Sinun oma jakautunut persoonallisuutesi tässä. Miten niin emme muka ole yksi ja sama henkilö? Katso nyt vaikka nimimerkkejä...

        Ai niin.. oli se toinen puolikkaani. Terveisin alkup. outo???


    • seuraako jatkoa

      Veti kyllä hiljaseksi, ja ihan varmasti sen tulevan ex-miehenkin.
      Ei voi kuin nostaa olematonta hattuaan noin fiksusti ajattelevalle naiselle.
      Onnea uuteen elämään.

      Olis kyllä kiva lukea miten se pettävä mies uutiseesi suhtautui?

    • Miesmies

      Hyvä. Just noin se pitääki hoitaa. Perkele.
      Mitä sitä suotta enää tossa vaiheessa puimaan? Samaa mietin exän kohdalla, kun halus keskustella eron jälkeen. Liiton aikana liitto yritetään pelastaa, liiton jälkeen jokainen tekee mitä tykkää. Piste.
      Jos ei kelpaa, ni aina sitä jonkun toisen löytää, jolle kelpaa. Yksi elämä. Carpe diem ja sitä rataa.

      Hyvä veto. Yksin ei tollasen naisen tartti olla.

      T: Mies 33v

    • LetGo

      Tässä kirjoittaa nyt se aloituksen tehnyt LetGo, vaikka tuolla joku muukin samalla nimellä on kirjoittanut.

      Eilenillalla keskustelin pitkään miehen(i) kanssa. Melkoisella änkytyksellä alkoi kummankin osalta, mutta nyt olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tein oikean päätöksen ottaa asia puheeksi. Mies istui pitkään hiljaa, kun puhuin. Myönsi, että oikeassa olen - hän on rakastunut toiseen. En tunne naista sen kummemmin, mutta tiedän ulkonäöltä. Ihmisenä varmaankin melkolailla erilainen kuin minä - mutta ehkä miehen(i) vastakappale onkin räväkämpi persoona kuin minä. Mies sanoi, ettei ollut aikeissa ottaa eroa puheeksi, mutta ettei kyllä tiennyt, mitä muutenkaan tekisi. Toinen nainen on hänelle sanonut, ettei halua hänen eroavan vuokseen. Oli ehdottanut väistyvänsä taka-alalle, että mies saa miettiä asioita. No, minä sanoin asian niin kuin aionkin: vaikka meillä on ollut hyvä yhdessä, en halua olla itsekäs ja pitää kiinni, jos toinen on lähdössä. Mies oli hyvin hämmentynyt, mutta viimein myönsi, että on päästänyt kyllä ajatuksiinsa senkin, millaista elämä tämän toisen kanssa on. En yhtään epäile, etteikö mies omalla laillaan rakastaisi minuakin, mutta tunteet lienevät lähempänä syvää toveruutta ja siihen tosiasiaan sidoksissa, että olen hänen lapsiensa äiti. No, ehkä hyvä pohja tulevaisuutta varten, kun lasten vuoksi olemme tekemisissä.

      Tämä viikko ja ehkä ensi viikkokin menee varmaankin "unissa kävellessä"... Mies pyysi aikaa miettiä asioita, mutta käytännössä alkaa kuitenkin etsiä omaa asuntoa. Katsotaan sitten, miten asiat lähtevät menemään. Periaatteessa puhuimme eroon liittyvät käytännön asiat melko pitkälle jo eilen, joten uskoisin tästä tulevan sellaisen "sivistyneen eron". Lapsille kertominen on seuraava askel, vaikea pala... Olo on jotenkin epätodellinen... Mutta kuten alussa jo sanoinkin, taakka hartioilta on pudonnut ja on helpompi hengittää.

      Onnellista Uutta Vuotta 2012 kaikille!

      • Mietteliäs^`^`

        Anna miehelle aikaa.. ehkä hän sittenkin haluaa mielummin sinut?
        Jos se toinen nainenki on lupautunu menevän taka-alalle.. anna vaa aikaa miettiä.. niin mä tein mun miehelle (avomiehelle..) ja hyvähän siitä tuli :) alko ikävöimään vaikka ei meillä lapsia olekkaan vielä. ja nyt kaikki menee hyvin.. v


      • Herkku
        Mietteliäs^`^` kirjoitti:

        Anna miehelle aikaa.. ehkä hän sittenkin haluaa mielummin sinut?
        Jos se toinen nainenki on lupautunu menevän taka-alalle.. anna vaa aikaa miettiä.. niin mä tein mun miehelle (avomiehelle..) ja hyvähän siitä tuli :) alko ikävöimään vaikka ei meillä lapsia olekkaan vielä. ja nyt kaikki menee hyvin.. v

        Nyt ei tainnut olla kyse siitä mitä mies haluaa!? Vaan minkä ratkaisun tämä äärimmäisen fiksun oloinen nainen on tehnyt. Eikö? Ei pettämistä tarvitse antaa anteeksi ja ottaa miestä takaisin, jos ei tunnu siltä. Hienosti ap hoitanut asian ja varmasti miettinyt sitä monelta kantilta. Jokainen petetty ansaitsee aina parempaa eikä selityksiä tarvitse kuunnella. Hyvä LetGo ja tsemppiä! :)


      • Herkumpi
        Mietteliäs^`^` kirjoitti:

        Anna miehelle aikaa.. ehkä hän sittenkin haluaa mielummin sinut?
        Jos se toinen nainenki on lupautunu menevän taka-alalle.. anna vaa aikaa miettiä.. niin mä tein mun miehelle (avomiehelle..) ja hyvähän siitä tuli :) alko ikävöimään vaikka ei meillä lapsia olekkaan vielä. ja nyt kaikki menee hyvin.. v

        Nyt ei varmaan ollut kyse siitä mitä mies haluaa?! Vaan mitä tämä äärimmäisen fiksu nainen haluaa tehdä. Täytyy kyllä sanoa, että ap:lla on asennetta ja itsetunto kohdillaan! Ei jää väkisin roikkumaan suhteeseen. Hienoa! En ymmärrä miksi pettäminen pitäisi antaa anteeksi, siis miksi? Kyllä siitä (kuulemma) aina jälki jää ja luottamus menee. Lisäksi oman itsensä arvostaminen on kyllä hivenen hukassa. Tsemppiä LetGo! :)


      • Mietteliäs^`^`
        Herkumpi kirjoitti:

        Nyt ei varmaan ollut kyse siitä mitä mies haluaa?! Vaan mitä tämä äärimmäisen fiksu nainen haluaa tehdä. Täytyy kyllä sanoa, että ap:lla on asennetta ja itsetunto kohdillaan! Ei jää väkisin roikkumaan suhteeseen. Hienoa! En ymmärrä miksi pettäminen pitäisi antaa anteeksi, siis miksi? Kyllä siitä (kuulemma) aina jälki jää ja luottamus menee. Lisäksi oman itsensä arvostaminen on kyllä hivenen hukassa. Tsemppiä LetGo! :)

        nii no jos mies on pettänyt naista ym (näin ei mun mies tehny hän kävi vaan kerran treffeillä toisen kanssa.. ) mut jos on pettänyt nii sillo pitää tehä niiku itestään tuntuu. Anteeks.


      • Herkumpi
        Mietteliäs^`^` kirjoitti:

        nii no jos mies on pettänyt naista ym (näin ei mun mies tehny hän kävi vaan kerran treffeillä toisen kanssa.. ) mut jos on pettänyt nii sillo pitää tehä niiku itestään tuntuu. Anteeks.

        Kuule, älä turhaan anteeksi pyytele! :-) Ja tuollahan jo kävikin selväksi, että mies on rakastunut toiseen naiseen, joten kyse ei liene mistään yhden tai kahden kerran touhusta eikä ainoastaan "treffeistä".


      • Miettelijäs^^
        Herkumpi kirjoitti:

        Kuule, älä turhaan anteeksi pyytele! :-) Ja tuollahan jo kävikin selväksi, että mies on rakastunut toiseen naiseen, joten kyse ei liene mistään yhden tai kahden kerran touhusta eikä ainoastaan "treffeistä".

        joo joo!


    • kiveksi?

      kuulostaa hyvältä...niin minäkin ajattelin että kaikki järjestyy, mutta kannattaa lukea vaikka uusiperhekirjaa tai kysellä eron jälkeisistä kokemuksita jos jollakin on kanttia niistä puhua. Minusta on vielä rohkeampaa kohdata ongelmat mitkä johtivat tilanteeseen, tai mitkä miehen johti tilanteeseen ja vielä suurempaa on antaa anteeksi ajan oloon loukkaus tai yrittää loukkauksesta huolimatta elää eteenpäin ja alkaa jälleenrakennustyöt. On helpompaa olla loukkantunut ja näyttää ovea...eihän se onni välttämättä sielläkään ole ja silloin kosto olisi ihana!"siitäs sait", mutta miltä tuntuu niistä kun lapsen kanssa alkaa olla toinen nainen tai mies ja itse koet itsesi ulkopuoliseksi, kun olet lasten rippi, yo yms:ssa samoissa juhlissa. Rakastin lasteni isää ja vieläkin viiden vuoden jälkeen kipu on valtava enkä voi emnnä ainakaan entiseen minun laittamaan kotiin juhliin kun siellä on uusi nainen emännöimässä. Minunkaan ei tarvitse kestää kaikkia tilanteita, olen vain ihminen jolla on tunteet. Miltä taas miehestä tuntuu kun roolit on toisin päin ja "pyhä äiti" hoitaa kaiken ja ottaa vallan lapsiin ja heidän elämään. kaipaan perhejouluja, kaipaan isovanhemmuutta yhdessä entisen mieheni kanssa- olen menettänyt yhteisöllisyyden, suvun ja ystävien yhteisöllisyydestä paljon eron myötä. Ei oel vain loukkaukset jotak tulee niintavnomaisista syrjähypyistä...se voi johtaa vielä suurempiin asioihin myös lasten elämässä. Mihin lapsemme voi enää uskoa kun ongelmien tultua vanhemmat ja ystävät kävelevät eri suuntiin. Millaisiin kiintymyssuhteisiin enää voi uskoa...niihinkö mitkä kestävät vain hyviä onnen päiviä? nää on todella vaikeita ja monisyisiä juttuja ja emme voi kuvitellakaan mitä tuleman pitää.

      • vain elämää

        Hei,

        Ero on kipeä asia kaikille, mutta kun asetat lasten tarpeet etusijalle niin selviät. Kohtaa uusi vanhempi rohkeasti ja jos kutsu käy niin piipahda vanhassa kodissasi juhlissa, se on myös askel omaan eheytymiseen.
        Mieti minkälainen ihminen haluaisit olla ja ennenkuin huomaatkaan niin olet sellainen, jos haluat olla katkera niin olet, se sinulle suotakoon... jos haluat olla vahva ja kypsä aikuinen nainen niin mieti miten semmoinen mielestäsi toimii ja ala toimimaan niin.
        Olen itse eronnut 4v takaperin, riitaisasti, silti nykyään jo pystymme sopimaan asioista kuin "aikuiset" . En ole vielä löytänyt uutta rakkautta, ehkä en edes vielä tiedä mitä annettavaa minulla olis, uskon kumminkin löytäväni joskus rinnalleni ihmisen jonka kanssa on hyvä olla ja hyväähän kannattaa odottaa...


    • ollakko vai eikö oll

      Jotenkin tulee vaikutelma, että taidat itse haluta erota. Nyt sinulla on kimmoke siihen - on epäilyjä, josta yksi puhelu todisteena. Mikset ole aiemmin puhunut miehesi poissaolevuudesta hänen kanssaan?
      Itse ajattelen että tosi rakkaus yrittäisi rakentaa yhteistä parempaa tulevaisuutta, kun lapsiakin on ja asiat eivät näytä olevan hullusti. (ei väkivaltaa tms)
      Mutta toisaalta totta on myös, että tosi rakkaus päästää menemäänkin jos se on lopulta on se toisen tahto. Mutta kirjoituksestasi ei tule mitenkään ilmi, olettko yhdessä yrittäneet parantaa parisuhdettanne, kasvaa siinä yhdessä...

      Uskon että eronneenakin asiat sujuvat hyvin, se on mahdollista ja toivon toki sitä. Mutta tunteet, kaikissa muodoissaan, nousee pintaan, sinullakin, jossakin vaiheessa.

      Onnea tiellesi, millaisen sitten valitsetkaan.

    • Ruskea Feministi

      Kumpi tienaa enemmän?

    • Lasten parhaaksi !!

      Viisaita ajatuksia. Teillä on keskiverto avioliitto. Olet järkevä ja rohkea.

      Vain yhden asian olet jättänyt ilmeisesti huomioimatta. Jatkamisen mahdollisuuden. Mies ei halua välttämättä oikeasti lähteä. Hän on vain mahdollisesti leikkinyt vieraan naisen kanssa. Tämä on siis mahdollista ajatella näinkin.

      Riippuu myös minkä ikäisiä lapsia teillä on. Jatkamisen mahdollisuus kannattaa miettiä heidänkin kannaltaan.

      Kannattaa myös miettiä voiko mieheen enään luottaa.

      Kannattaa myös tehdä miehelle selväksi että jos lähtee, niin lähtee oikeasti ja kokonaan. Kotiinpalaajiakin riittää. Arki tulee joka suhteeseen. Pahempi arki yleensä uuteen suhteeseen, jossa on kahden aikuisen lapsia "menneisyydestä".

      Itse erosin 7 vuotta sitten, kun sexi loppui. Mies se oli joka uuden löysi ja löysin minäkin sitten parin vuoden päästä. Ero oli kuitenkin kova pala kummallekkin. Aika pian siitä kuitenkin selvittiin, kun lähdettiin omiin harrastuksiimme.
      Lapsi oli murrosiässä ja jäi minulle. Välit isäänkin pysyivät hyvinä koska joustin kaikessa mahdollisesssa exäni suhteen lapseni hyväksi.

      Uusia elinkumppaneita meillä ei ole. Ainoastaan seurustelukumppanit joiden kanssa synkkaa.
      Nykyään monilla on tälläinen ratkaisu, siis tavattoman monilla. Saman katon alle ei enään ole monillakaan ollut tarvetta. Onhan tässä joitakin ystäviä tullut saman tilanteeseen.

      Toivottavasti teette oikean ratkaisun.

      • puunkarahka

        "Mies ei halua välttämättä oikeasti lähteä. Hän on vain mahdollisesti leikkinyt vieraan naisen kanssa."

        Jos pariskunnalla alunalkaen on ollut minkäänlaisia sopimuksia uskollisuudesta, mieshän on jo käytännössä lähtenyt. Toisekseen, tässä ei nyt todellakaan se jutun juju ole se, mitä mies haluaa. Sehän on käynyt jo erittäin selväksi: mies on halunnut leikkiä vieraan naisen kanssa.

        Nyt on kyse siitä, miten nainen reagoi näihin miehen tekemisiin. Ei kuulosta ollenkaan reilulta, jos mies ensin menee leikkimään toisen naisen kanssa, ja sitten sen jälkeen ihmetellään, että mitähän se mies nyt seuraavaksi haluaa.

        Otettaisiinko välillä huomioon vähän sitä toistakin osapuolta, olisiko mitään? Jos parisuhteessa ei riitä rahkeita huomioida kuin toista, ei sellainen suhde ole paria nähnytkään.


    • saman kokenut

      Sellaisesta miehestä jolla jo on ollut toinen nainen ei kannata edes yrittää pitää kiinni. Anna mennä vaan.

    • rimaton

      Upeaa, tunteesi ovat kypsyneet aikuiseksi.

    • tee se..kerro..yksi elämä. Miehesi on jo "lähtenyt" !
      Kirpasee se, mutta kyllä siitä yli pääsee..varmasti!
      Kokemuksen syvällä äänellä!

      • eronnut mies 41

        Suhde pysyy jos molemmat on tyytyväisiä,jos toinen on löytänyt tien onneen jonkun toisen kanssa,ei siinä enää mikään auta,jatka elämää ja löydät pian onnen myös itsellesi ajan kanssa .Parempi mennä eteenpäin kuin jauhaa paikallaan tai olla se toinen nainen .Eronnut tietää sen ,kokenut sen kun on .
        Toivon elämääsi onnea ja menestystä meitä muitakin on täällä kasapäin .


    • ccredit 24

      Se suru päättyneestä pitkästä suhteesta tulee ennemmin tai myöhemmin, vaikka kuinka eroaisit "sivistyneesti". Liiallinen hyvän vaimon leikkiminen voi käydä psyyken päälle, joten pidä huoli, että pääset jollakin tavalla purkamaan tuntemuksiasi. Jos rakastaa miestä, niin tuon tilanteen pitäisi aiheuttaa vihaa, surua, menettämisen tuskaa, katkeruutta jne. Anna tunteiden tulla, sillä muuten toipuminen voi viedä vuosikausia.

      Lapsille ero on kovinta. Ero tarkoittaa heidän kodin rikkomista.

      Ei kannata unohtaa yhteenpaluun mahdollisuutta. Jos rakkautta on joskus ollut, sen voi myös palauttaa varsinkin, kun teillä ei ole ollut isoja riitoja. Toki jää mietittäväksi, että kannattaako sellaista miestä ottaa, joka ei osaa puhua, vaan lähtee pökkimään vierasta heti, kun silmä välttää.

      • Priima

        Juuri näin!


    • äiti, nainen

      Asumuserossa olleena päätin, että vaikka vain lasten vuoksi olen avioliitossa. Jonkun mielestä se ei riitä syyksi, mutta niinkuin joku lapsi sanoi:"En halua että sanotte kummankin rakastavan minua, vaikka eroatte. Tahdon että rakastatte minua yhdessä."
      Avioliitto ei ole pelkkä romanssi, vaan ihan arkinen ja samalla arvokas tehtävä, varsinkin kun siihen sisältyy vanhemmuus. Toivottavaa tietenkin on että jaksetaan pitää yllä romanssiakin, ainakin aina välillä.

      Jotenkin niin lapsellista touhua nykyvanhemmilla. Ei ehkä ole oikein käsitetty lasten surua, kun vanhemmat sekoilee...

      Ehkä en ihan ymmärrä miesten hehkutusta fiksusta naisesta, tai kai se olisi mukavaa että tehtäisiin perheen jättäminen oikein helpoksi ja miellyttäväksi...

      • Isä, Mies, sinkku

        Lasten takia ei kannata kuitenkaan uhrautua, ei ne lapset ole niin tyhmiä etteivät he tajua että asiat eivät ole hyvin vaikka asioista ei heille puhuta. Ero voi olla lapsillekkin joskus se parempi vaihtoehto vaikka arkeen ei viina, huumet tai väkivaltaa kuuluisikaan.

        Itsellä oli 6 vuotta sitten tilanne että äiti se oli joka päätti tehdä syrjähypyn, silloin jäin koska halusin että lapsilla on "ehjä" koti ja sitä uskoi toisenkin ymmärtävän virheensä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin tiedän kahdesta muusta syrjähypystä/sivusuhteesta, tiedä montako sellaista on joista en tiedä - ei kai kaikista voi jäädä kiinni?

        Joka tapauksessa kesällä tilanne ajautui lopulta siihen tilanteeseen että kumpikin katsoi parhaaksi ettei yhteiseloa enää jatketa. Nyt takana on ihan sopuisa ero ja itselläni ensimmäiset joulunpyhät yksin. Lapsille ero oli tietenkin iso isku, mutta uskon että tulevaisuuden kannalta näin on parempi myös heille. Fiksusti voi erota vaikka lapsiakin on, pitkälle pääsee jos kumpikin osaa katsoa omaa napaansa pidemmälle. Ainakin minun mielestä aloittaja kuulostaa ihan fiksulta naiselta.


      • toinen äiti, nainen
        Isä, Mies, sinkku kirjoitti:

        Lasten takia ei kannata kuitenkaan uhrautua, ei ne lapset ole niin tyhmiä etteivät he tajua että asiat eivät ole hyvin vaikka asioista ei heille puhuta. Ero voi olla lapsillekkin joskus se parempi vaihtoehto vaikka arkeen ei viina, huumet tai väkivaltaa kuuluisikaan.

        Itsellä oli 6 vuotta sitten tilanne että äiti se oli joka päätti tehdä syrjähypyn, silloin jäin koska halusin että lapsilla on "ehjä" koti ja sitä uskoi toisenkin ymmärtävän virheensä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin tiedän kahdesta muusta syrjähypystä/sivusuhteesta, tiedä montako sellaista on joista en tiedä - ei kai kaikista voi jäädä kiinni?

        Joka tapauksessa kesällä tilanne ajautui lopulta siihen tilanteeseen että kumpikin katsoi parhaaksi ettei yhteiseloa enää jatketa. Nyt takana on ihan sopuisa ero ja itselläni ensimmäiset joulunpyhät yksin. Lapsille ero oli tietenkin iso isku, mutta uskon että tulevaisuuden kannalta näin on parempi myös heille. Fiksusti voi erota vaikka lapsiakin on, pitkälle pääsee jos kumpikin osaa katsoa omaa napaansa pidemmälle. Ainakin minun mielestä aloittaja kuulostaa ihan fiksulta naiselta.

        Tässä on yksi eronnut joka tulee auttamaan ja samalla oikeuttamaan omaa eroaan.

        Alamäki, ylämäki jne. sen kuuluukin mennä. Heti ollaan luovuttamassa kun vaikeuksia tulee.
        Kasvakaa aikuisiksi kuten edellä yksi jo sanoi älkääkä seksin takia pilatko lastenne luottamusta.


    • Rippuhippunen

      Avioliittoon, jossa ei ole rakkautta, tulee rakkaus ilman avioliittoa...En tiedä, kenen viisaan sanoja nämä ovat, mutta oikeaan osuvat.

    • hdddfdsfdfddfd

      Onpas ylläpito keksinyt oikein hyvän trollin vaihteeksi. Tällä kertaa esitetään lempeää tätiä eikä myrkyn niellyttä katkeraa kotkaa, jotka vain täällä yleensä kirjoittavat.

      Ja jutun kuva on varmaan pariskunnan omakuva ;) ihan aidosta elämästä kuten kaikki muutkin kuvat.

      Mutta ihan kiva, että keksitte uusia satuja tänne välillä.

      • 9300t4wfd

        Sun on ilmeisesti kauheen vaikea uskoa, että fiksuja ja järkeviäkin ihmisiä on olemassa..? Olisko pitänyt laittaa osoite ja sotukin vielä, että uskoisit todeksi.

        Juu, ja omia kuviahan tänne tietysti kaikki haluavatkin...

        Aloittajalle erittäin positiivisesti: onnea valitsemallasi tiellä!


    • drfläyjore969005

      typerää tällästä paskaa kirjoitella tänne , varsinkaaan kun aihe ei enään ajankohtainen
      Miettisitte vähän mitä tänne kirjoitatte !!!!

    • 1+17

      Tämäkin paljastuu ylläpidon keksimäksi aiheeksi... ovat laittaneet parastaan, jotta olisi mahdollisimman virheetön jutun juoni ja saadaan keskustelua mahdollisimman paljon aikaiseksi. Hyvää yötä kaikille tasapuolisesti :) Hetkinen hetkinen... en edelleenkään ymmärrä sitä, että joillakin on tarve avautua tällaisilla keskustelupalstoilla ja selitellä yksityisasioitaan TÄYSIN VENTOVIERAILLE.

      • Kokemusta on

        Oletko koskaan eronnut? Jos et, niin et tiedä, millainen tuska sisällä voi olla. Silloin auttaa, kun kirjoittaa ajatuksiaan vaikka täysin ventovieraille. Tällähän on kuitenkin enemmistö fiksuja ihmisiä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

        Voimia vaan Ap:lle, aika auttaa ja asiat järjestyvät! Asenteesi on upea.


    • lasse-miehesi

      Onks tää joku salkkareitten paulan blogi-viritys ?

    • saman kokenut

      ihanasti kirjoitettu,,, itsellä kävi samanlailla, miesystäväni pyöritti kolmea naista koko viime kesän, kyllä sen nainen aavistaa, sitten hän oli tosi ilkeä mua kohtaan, narsisti suorastaan,,ei mennyt montaa kuukautta kun suhteet oli ohi,,,nyt annoin mahdollisuuden , et jos haluaa voi antaa tämän kerran anteeksi,,, eilen laitoin viestin , mut ei oo kuulunu mitään,,, en meinaa ottaa yhteyttä tehköön mitä haluaa,,,rakastan häntä vielä. mutta väkisin ei ketään pidetä,,,0len kohta viisi kuukautta ollu yksin,,, joten päätös on hänen,,, taitaa olla ainakin just nyt liian suuri kynnys palata,,, aika näyttää miten käy,,, enää en pyydä...

      • naisille pisteet

        Arvoisat lukijat, mieleeni nousi yksi pähkinä...

        .miksi se on aina nainen, joka ottaa sen eron, eikä se mies joka juoksee vieraissa? Minusta on hienoa, että vaimot huomaavat ettei kaikki ole ok. Mutta miksi miehet eivät uskalla ottaa itse eroa? Tuntuvat pelkäävän suorastaan eron ottamista. Monista vaimoista kun on tullut miehille myös jonkinlainen Äiti. Mitä mieltä? Erityisesti olisi mukava kuulla miehien vastauksia joilla on tällainen uusi rakkaus hihassa.


      • milla

        mistähän päin tämä miesystävä on?..itselläkin epäilyjä että muita naisia ringissä...


      • kiinnostaa minuakin
        naisille pisteet kirjoitti:

        Arvoisat lukijat, mieleeni nousi yksi pähkinä...

        .miksi se on aina nainen, joka ottaa sen eron, eikä se mies joka juoksee vieraissa? Minusta on hienoa, että vaimot huomaavat ettei kaikki ole ok. Mutta miksi miehet eivät uskalla ottaa itse eroa? Tuntuvat pelkäävän suorastaan eron ottamista. Monista vaimoista kun on tullut miehille myös jonkinlainen Äiti. Mitä mieltä? Erityisesti olisi mukava kuulla miehien vastauksia joilla on tällainen uusi rakkaus hihassa.

        Mulla ei naisena ole vastausta tähän, että miksi se on yleensä aina nainen, joka eroaa (joko kakkonen, tai pettävän miehen vaimo - tai molemmat), mutta miehillä ei siihen useinkaan ole uskallusta. Olisi kyllä kiva kuulla miehiltä, jotka ovat siinä tilanteessa lähteneet uuden rakkauden matkaan, että miksi nyt, mutta ei ehkä aiemmin vastaavissa tilanteissa?


      • 11/99/20
        naisille pisteet kirjoitti:

        Arvoisat lukijat, mieleeni nousi yksi pähkinä...

        .miksi se on aina nainen, joka ottaa sen eron, eikä se mies joka juoksee vieraissa? Minusta on hienoa, että vaimot huomaavat ettei kaikki ole ok. Mutta miksi miehet eivät uskalla ottaa itse eroa? Tuntuvat pelkäävän suorastaan eron ottamista. Monista vaimoista kun on tullut miehille myös jonkinlainen Äiti. Mitä mieltä? Erityisesti olisi mukava kuulla miehien vastauksia joilla on tällainen uusi rakkaus hihassa.

        Tunnen paljon miehiä, jotka ovat ruvenneet "sähläämään" naisten kanssa, kun heidän "todellinen rakkaus" on jättänyt heidät. Eräs mies oli valmis tekemään kaiken naisensa puolesta ja sortui silmissä kun laitettiin lusikat jakoon.

        Onko mies olento, joka voi rakastaa vain elämässään... "yhtä"? Jos rakkaus on vahva ja sitova tunne, sanoinkuvailematon ja kivulias, pettämisestä huolimatta mies haluaa jatkaa suhdetta, koska RAKASTAA?

        Kuka sanoo ettei rakastava ihminen voi pettää? Onko sanonta "rakastava ei petä" lohdutus pettämiseen ja sen lävitsekäyntiin?


      • Ihhahhaa
        11/99/20 kirjoitti:

        Tunnen paljon miehiä, jotka ovat ruvenneet "sähläämään" naisten kanssa, kun heidän "todellinen rakkaus" on jättänyt heidät. Eräs mies oli valmis tekemään kaiken naisensa puolesta ja sortui silmissä kun laitettiin lusikat jakoon.

        Onko mies olento, joka voi rakastaa vain elämässään... "yhtä"? Jos rakkaus on vahva ja sitova tunne, sanoinkuvailematon ja kivulias, pettämisestä huolimatta mies haluaa jatkaa suhdetta, koska RAKASTAA?

        Kuka sanoo ettei rakastava ihminen voi pettää? Onko sanonta "rakastava ei petä" lohdutus pettämiseen ja sen lävitsekäyntiin?

        "Rakastava ei petä" on itsestään liikaa luulevien kakkosten hokema. Sillä jankuttavat itselleen, että minuahan se rakastaa, koska minun kanssa pettääkin. Ei mahdu kaikki muumit laaksoon.


      • Laiska-M
        kiinnostaa minuakin kirjoitti:

        Mulla ei naisena ole vastausta tähän, että miksi se on yleensä aina nainen, joka eroaa (joko kakkonen, tai pettävän miehen vaimo - tai molemmat), mutta miehillä ei siihen useinkaan ole uskallusta. Olisi kyllä kiva kuulla miehiltä, jotka ovat siinä tilanteessa lähteneet uuden rakkauden matkaan, että miksi nyt, mutta ei ehkä aiemmin vastaavissa tilanteissa?

        Pakko oli lähteä, kun vaimo kyllästyi naisseikkailuihini. En siis varmaan olisi muuten lähtenyt mihinkään.


      • lyö lisää...

        Nim. saman kokenut,
        siis kerjäät pettäjämiestä takaisin? Oletko ajatellut asiaa ihan loppuun asti?


    • juu-

      No miten kävi? Kerroitko ulkorakennuspuhelusta myös, että kuulit sen.

    • Sielukas

      Kauniisti huomiot molemmat osapuolet! Noinhan tekee pitkälle kehittynyt sielu! Onnea ja menestystä jatkossakin!

    • Rehellisyys paras

      Pettäminen on aina törkeä vääryys. Pitää ymmärtää lähteä, ennen kuin alkaa pettämään.

    • nelikko

      Onnea matkaan sinulle. Itselleni kävi samoin eli mies löysi toisen työpaikalta. Olimme lasten kanssa rikki monet vuodet, mutta nyt asiat paremmin. Eroa en kuitenkaan halua kenellekään suositella.. Yksin lasten kanssa eläminen ja heidän kasvattamisensa kuitenkin on raskasta, vaikka toinen siihen osallistuisikin. Sen osan kyllä vaihtaisin koska vain pois.

    • En usko tuohon

      Minäkin ennen uskoin ihmisen viisauteen ja lempeisiin eroihin, ymmärtämiseen ja irtipäästämiseen. Sittemmin olen katsellut ihmisiä 10 vuotta. Jos ero käy noin tuskattomasti, kun sinulla, taitaa totuus olla, että sinä sitä eroa olet jo tehnyt kauemminkin. Kun rakkaan nimittäin menettää, vaikka se olisi ollut mitä siihen saakka, niin menetys on menetys ja se sattuu, syvältä. Ei se tarkoita katkeruutta ja vihaa, vaan pohjatonta surua ja yli 10 vuotta on pitkä aika. Kun koirani kuoli, minä surin enemmän. Meillä oli ollut hauskat 15 vuotta, en vaihtaisi pois, meillä oli vain kaveruus-suhde, tai hoitaja-hoidettava tai emäntä-kotieläin-suhde, ja minä paruin ja huusin kuin hengen hädässä, kun olin hänet menettänyt. Koti tuntui tyhjältä, kaikki tuntui merkityksettömältä, - ja minä olen menettänyt kuolemalle lähiomaisiakin! Tosin minulle koira tuntui lähiomaiselta, pikkuveljeltä jonka sain lainaan.

      Toista miestäni en surrut. Se johtui siitä, että vaikka väitin että rakastan, en ollut enää pitkään aikaan rakastanut, me vaan olimme yhdessä ja minä vaan laskin että onhan se ihan hyvä ihminen. Minä otin eron ja "päästin hänet menemään", mutta tosiasiassahan... Olin pettynyt kaikkeen, olin pettynyt liittoomme, hänen todelliseen itseensä (mitä hän siis oli kun sitouduttiin eikä ennen sitä), omaan todelliseen itseeni, kaikkeen. Me erosimme ja minä tunsin vaikeutta ainoastaan siinä, että joudun häntä loukkaamaan ja satuttamaan, mutta itse olin jo korviani myöten täynnä. Ja luovuin. Päästin irti. Itkin ehkä pari kertaa, koska olin itkenyt jo ennen, kun mietin päätöstäni. Hän ei pettänyt minua, mutta kun hän heti suhteen loputtua otti korvikkeen, olin salaa helpottunut: kun hän tuli ruinaamaan minua takaisin, minä pystyin vetoamaan siihen, miten asiat olivat menneet liian pitkälle...

      Sitä miestä taas, ketä en olisi halunnut menettää, kaipasin loputtomasti: itkin vuolaasti ja täysin vailla ylpeyttä. Me erosimme täysin yhteisymmärryksessä, rakastan häntä vieläkin, me molemmat tiesimme, sovimme, olimme ystäviä: ja jälleen paruin vuorokauden putkeen, itkin viikkoja joka ikinen päivä, ja vieläkin kaipaan häntä joskus iltojen hiljaisina hetkinä... Vaikka tiedän, ettei siitä mitään olisi tullut.

      Joten en usko. Me luemme itsekasvatusoppeja, viisaita neuvoja, olemme syvällisiä. Me saamme viisailta ystäviltä rohkaisuja ja neuvoja, me puhumme ymmärtävästi, me tiedämme asioita. Me annamme anteeksi, voitamme ikävän ja menemme elämässä eteenpäin... Kunnes tulee oikea menetys ja kriisi. Me unohdamme kaiken, objektiivisuus on tuhkaa tuulessa, meihin sattuu, ystävät katoaa eikä niiden kokemattoman neuvoista ole mitään muuta kun harmia. Me emme tiedä enää mitään ja tunnemme menettävämme kaiken. Ei ole rohkaisuja eikä neuvoja mitkä auttaisivat. Jos on joku oikeasti viisas apu, hän on hiljaa, ei tiedä eikä osaa, pitää vain kädestä kiinni ja yrittää auttaa surevaa kulkemaan tämän pimeän pätkän. Suurin osa ei siihen pysty.

      Ja se, että se ihminen kehen eniten luottaa ja jonka kanssa oikeasti jakaa elämänsä ja ketä rakastaa, pettää..? Jep. Juuri noinhan sitä tuntee, että kun koko perhe on petetty, luottamus viety ja kun on rakastanut eikä eroa edes miettinyt... Että hieno satu, mutta oikeassa elämässä en usko tuohon sekuntiakaan, ilman tarkennuksia. Ensilukemalta vaikuttaa ehkä viisaudelta, mutta miettimällä vain kylmyydeltä tai ehkä enemmänkin asian kieltämiseltä.

      • niin niin totta

        Allekirjoitan tuon niin täysin. En kokenut avioeroani ihan hirveän surullisena ja raskaana, koska ilmeisesti olin tiedostamattani miettinyt jo jonkin aikaa, että tämä on niin nähty. Surin toki kovasti perheen särkymistä jne, mutta en eroa miehestäni. Sitten tapasin vastaparini, joka vuoden jölkeen lopetti suhteemme kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tästä on nyt mennyt puolisentoista kuukautta, mikä on vähän tiedän sen, mutta edelleen kaipaan häntä niin, että sydäntäni raastaa ja itken useasti päivässä sitä kaipausta ja rakkauden menetystä. Uskoin todella, että hänen kanssaan olisin elänyt loppuelämämme...


      • Viileää on

        samaa mietin minäkin, että eroa on tehty naisen päässä jo kauemmin. Etenkin kun ei ole kirjoituksen perusteella edes yritetty parantaa keskinäistä suhdetta.


      • elämäni on pilalla

        Kiitos "En usko tuohon".Kirjoitit minunkin tarinani, hirveän tuskani ja kaiken tuntemukseni. Vaikka minä en menettänytkään rakastani toiselle vaan sairaudelle. Mitään paluuta entiseen ei ole, ei edes pientä. Koen elämän hyvin epäoikeuden mukaiseksi ja hirveäksi. En tiedä miten pääsen tästä ikinä yli. Vuoden olen itkenyt ja viimeiset puoli vuotta joka päivä kuvaamallasi raastavalla tavalla.


    • En usko tuohon

      Minäkin ennen uskoin ihmisen viisauteen ja lempeisiin eroihin, ymmärtämiseen ja irtipäästämiseen. Sittemmin olen katsellut ihmisiä 10 vuotta. Jos ero käy noin tuskattomasti, kun sinulla, taitaa totuus olla, että sinä sitä eroa olet jo tehnyt kauemminkin. Kun rakkaan nimittäin menettää, vaikka se olisi ollut mitä siihen saakka, niin menetys on menetys ja se sattuu, syvältä. Ei se tarkoita katkeruutta ja vihaa, vaan pohjatonta surua ja yli 10 vuotta on pitkä aika. Kun koirani kuoli, minä surin enemmän. Meillä oli ollut hauskat 15 vuotta, en vaihtaisi pois, meillä oli vain kaveruus-suhde, tai hoitaja-hoidettava tai emäntä-kotieläin-suhde, ja minä paruin ja huusin kuin hengen hädässä, kun olin hänet menettänyt. Koti tuntui tyhjältä, kaikki tuntui merkityksettömältä, - ja minä olen menettänyt kuolemalle lähiomaisiakin! Tosin minulle koira tuntui lähiomaiselta, pikkuveljeltä jonka sain lainaan.

      Toista miestäni en surrut. Se johtui siitä, että vaikka väitin että rakastan, en ollut enää pitkään aikaan rakastanut, me vaan olimme yhdessä ja minä vaan laskin että onhan se ihan hyvä ihminen. Minä otin eron ja "päästin hänet menemään", mutta tosiasiassahan... Olin pettynyt kaikkeen, olin pettynyt liittoomme, hänen todelliseen itseensä (mitä hän siis oli kun sitouduttiin eikä ennen sitä), omaan todelliseen itseeni, kaikkeen. Me erosimme ja minä tunsin vaikeutta ainoastaan siinä, että joudun häntä loukkaamaan ja satuttamaan, mutta itse olin jo korviani myöten täynnä. Ja luovuin. Päästin irti. Itkin ehkä pari kertaa, koska olin itkenyt jo ennen, kun mietin päätöstäni. Hän ei pettänyt minua, mutta kun hän heti suhteen loputtua otti korvikkeen, olin salaa helpottunut: kun hän tuli ruinaamaan minua takaisin, minä pystyin vetoamaan siihen, miten asiat olivat menneet liian pitkälle...

      Sitä miestä taas, ketä en olisi halunnut menettää, kaipasin loputtomasti: itkin vuolaasti ja täysin vailla ylpeyttä. Me erosimme täysin yhteisymmärryksessä, rakastan häntä vieläkin, me molemmat tiesimme, sovimme, olimme ystäviä: ja jälleen paruin vuorokauden putkeen, itkin viikkoja joka ikinen päivä, ja vieläkin kaipaan häntä joskus iltojen hiljaisina hetkinä... Vaikka tiedän, ettei siitä mitään olisi tullut.

      Joten en usko. Me luemme itsekasvatusoppeja, viisaita neuvoja, olemme syvällisiä. Me saamme viisailta ystäviltä rohkaisuja ja neuvoja, me puhumme ymmärtävästi, me tiedämme asioita. Me annamme anteeksi, voitamme ikävän ja menemme elämässä eteenpäin... Kunnes tulee oikea menetys ja kriisi. Me unohdamme kaiken, objektiivisuus on tuhkaa tuulessa, meihin sattuu, ystävät katoaa eikä niiden kokemattoman neuvoista ole mitään muuta kun harmia. Me emme tiedä enää mitään ja tunnemme menettävämme kaiken. Ei ole rohkaisuja eikä neuvoja mitkä auttaisivat. Jos on joku oikeasti viisas apu, hän on hiljaa, ei tiedä eikä osaa, pitää vain kädestä kiinni ja yrittää auttaa surevaa kulkemaan tämän pimeän pätkän. Suurin osa ei siihen pysty.

      Ja se, että se ihminen kehen eniten luottaa ja jonka kanssa oikeasti jakaa elämänsä ja ketä rakastaa, pettää..? Jep. Juuri noinhan sitä tuntee, että kun koko perhe on petetty, luottamus viety ja kun on rakastanut eikä eroa edes miettinyt... Että hieno satu, mutta oikeassa elämässä en usko tuohon sekuntiakaan, ilman tarkennuksia. Ensilukemalta vaikuttaa ehkä viisaudelta, mutta miettimällä vain kylmyydeltä tai ehkä enemmänkin asian kieltämiseltä.

      • apinathoi.11

        Puhut asiaa. Jos noin helposti luopuu ihmissuhteesta, niin ei siinä kovin kummoisesta rakkaudesta ainakaan ole kyse. Sädekehää itselle voi tietenkin aina yrittää saada, ainakin täällä suomi24-palstalla. Tällaisilla puheilla (muka) rakkaudesta ja epäitsekkäästä syistä jotuvasta luopumisesta sitä ainakin saa palstalaisten täysin kritiikittömän ja lammasmaisen hyväksynnän. Kun ei ajatella omilla aivoilla, niin lopputulos on tämä. Realismille olisi kyllä tässä maailmassa käyttöä, missäköhän luuraa vuonna 2012...


    • tuula

      Oi. hienoa joka itsenäisesti ajattellee näin :) Let s go ja onnea sinulle!!!
      - tämä on hienoa naiselle, joka pää pysytyssä kulkee eteenpäin...,
      - aina kohti uusia seikkailuja , tämä on hieno esimerkki nykynuorille jotka vielä empivät ratkaisujaan...,?
      - on muitakin vaihtoehtoja kuin huono mies, joka ei pysty perhettään kunnioittaan, vaan on raasuparka vaimonsa elättinä, hyi i!!!
      - siivellä - elijä insinööriparka? - onko heitä ? - muuallakin Suomessa=?
      - kuin meillä P....maalla
      - nyt sana on vapaa ;) inssiparat ja kuka elättää??? - kun ei enään äiti...,
      - ...., on paha -juttu luoja paratkoon....,

    • No sanoisin että jos toinen pettää todistaa se että pettäjä ei rakasta kumppaniaan
      Pettäminen satuttaa ainakin silloin kun rakastaa toista eikä itse pettäisi

      Miksi olla yhdessä pettäjän kanssa joka voi toistaa temppunsa aina vaan uudelleen

      • marrrrry

        Oletko miettinyt asiaa putkinäkösi ulkopuolelta?
        Pettämistä en tue saati harrasta, mutta tunteiden loppuminen _ei ole aina_ syy. Jotkut haluavat vaihtelu, toisen kiihottuvat pelosta jäädä kiinni, joku haluaa muuta kuin vaimoaan/miestään...

        Kaikki ei ole aina mustavalkoista.


    • .....!

      Terveeks! Sinun oma jakautunut persoonallisuutesi tässä. Miten niin emme muka ole yksi ja sama henkilö? Katso nyt vaikka nimimerkkejä...

    • ladystar123

      Kuulostaapa tuo tilanne tutulta. Minulla vain oli liittovuosia vielä paljon enemmän takana. Ei väkisin kannata kenestäkään pitää kiinni, mutta asioita kannattaisi todennäköisesti käydä yhdessä läpi ja puntaroida vähän pidempään. Ero on henkisesti aina rankka juttu. Ei se vaihe mene ohi ihan kevyesti. Asioita tulee funtsittua vielä moneen kertaan myöhemmin eri elämän vaiheissa. Yksinäisyyden ja pettymyksen tunteet tulevat jokaiselle eronneelle ja nekin on käytävä läpi. Tsemiä, on ratkaisunne sitten mikä tahansa... :-)

    • antali

      Nimimerkillä kokemusta on , paras ratkaisu.Mukva sitten kun mies pyrkii takasi , saa sanuua "nna himon yltyä "

      • KIKI.KK

        Taas yksi nainen lisää joka uskottelee olevansa maailman upein ja kaunein. Miksi joidenkin on vaikea hyväksyä toisen onni ja tämänkin jälkeen pitää kynsin ja hampain kiinni toiveesta, että mies palaa. Ja kun miestä ei näy, muututaan hirviöiksi ja pilataan hänen uusi suhde.

        Olet yksin niistä ihmisistä joista kirjoitellaan viestejä: ex pilaa kaiken. Tai sitten et vain osaa rakastaa oikealla tavalla tai rakastat, mutta sairaanloisesti.


      • Se entinen muija
        KIKI.KK kirjoitti:

        Taas yksi nainen lisää joka uskottelee olevansa maailman upein ja kaunein. Miksi joidenkin on vaikea hyväksyä toisen onni ja tämänkin jälkeen pitää kynsin ja hampain kiinni toiveesta, että mies palaa. Ja kun miestä ei näy, muututaan hirviöiksi ja pilataan hänen uusi suhde.

        Olet yksin niistä ihmisistä joista kirjoitellaan viestejä: ex pilaa kaiken. Tai sitten et vain osaa rakastaa oikealla tavalla tai rakastat, mutta sairaanloisesti.

        No kyllä minä ainakin annan exälleni iloisesti, vaikka toisen matkaan lähtisin.


    • yksinkertaista

      Tuollaisen takia mies (ja myös nainen) hakeutuu vieraan syliin: saadakseen seksiä, kauniita sanoja, huomion osoituksia, intohimoa jne,.... jos niitä ei kotona saa! jos ei viitsi nähdä vaivaa oman parisuhteen eteen niin ei voi kuin katsoa peiliin kun toinen lähtee!

      • 34

        "yksinkertaiselle"
        olet tosi yksinkertainen, se että et jotain ei saa kotona ei tarkoita sitä että pitäisi pettää silloin voi kerätä luunsa ja lähteä parisuhteesta jos ei ole valmis sitä korjaamaan tms parisuhteessa on aina kaks ihmistä
        kuulostaa hiukan huonolta omaltatunnolta ;)


      • kentti ventti

        Kyyninen! Oletko IKINÄ miettinyt siltä kantilta, että jokainen tarina loppuu joskus?


      • ...
        kentti ventti kirjoitti:

        Kyyninen! Oletko IKINÄ miettinyt siltä kantilta, että jokainen tarina loppuu joskus?

        Kunnes kuolema meidät erottaa...


      • 1+1=0
        ... kirjoitti:

        Kunnes kuolema meidät erottaa...

        Aivan,
        elän rakkaudettomassa, seksittömässä liitossa elämäni loppuun saakka, koska olen kerran koko suvun ja ystävien edessä niin luvannut. Häitäkin suunniteltiin monta vuotta, niistä on velkaa vieläkin.
        Ja ainahan voi tehdä lapsen, ettei mies ainakaan kehtaa jättää perhettään.


      • ...
        1+1=0 kirjoitti:

        Aivan,
        elän rakkaudettomassa, seksittömässä liitossa elämäni loppuun saakka, koska olen kerran koko suvun ja ystävien edessä niin luvannut. Häitäkin suunniteltiin monta vuotta, niistä on velkaa vieläkin.
        Ja ainahan voi tehdä lapsen, ettei mies ainakaan kehtaa jättää perhettään.

        No minua ei ainakaan voida seksittömyydestä syyttää, sillä minä en KOSKAAN sano EI.


    • 18

      jos niin sanottu puoliso ei halua olla sun kanssa niin miksi ihmeessä katsella pidempään mokomaa?
      pitäisi olla iloinen että on paljastunut moinen seikka,eikä vasta 10:n vuoden päästä jolloin aikaa mennyt hukkaan,nyt nopeasti vain hei hei ja sitten uutta elämää aloittamaan,aika on semmoista ettei sitä saa takaisi eikä säästettyä.

    • naisiin hurahtanut

      Fiksu nainen todellakin, mutta jotain "puuttuu". Kiinnostuneena odotan jatkoa....itse samanlaisessa tilanteessa kuin miehesi tai ex-miehesi.

    • SaMiraxxx

      En voisi sanoa virheeksi sitä, että itse roikuin ex miehessäni ja hän antoi tämän tapahtua. Olen todella tunteellinen ja herkkä ihminen, mietin ja punnitsen paljon. Jokainen riita sai minut ymmärtämään ettei asiat muutu. Jokainen poislähtö sai minut ymmärtämään, että kaikki vain helpottuu kivuliaalla tavalla. Jokainen loukkaus, haukku ja vihanosoitus sai minut ymmärtämään, etten ole sen suhteen arvoinen.

      Tiedän että roikkuminen on säälittävää ja naurettavaa, katkeran ja sydänsuruisen tekosia. Jos en olisi roikkunut, en olisi vieläkään päässyt yli. Varmistuin siitä, että hän ei todella on arvoiseni ja siksi ylipääseminen oli helppoa -jos näin voisi sanoa.

      • venus kukkuu

        roikuit? Tarpeeton katkerien ihmisten käyttämä sana. Vaatii vahvuutta ja voimia katsoa miten käy. Liian moni luovuttaa välittömästi vain "kunniansa" tähden. Naisen kunnia on yliarvostettua. Naisten kunnian takia jopa nuoria naisia tapetaan. Vanhempia pyydetään eroamaan arvokkaasti. Naurettavaa ja ulkoa saneltua.

        Tottakai on oikeus pitää kiinni omasta elämästään ja taistella sen puolesta. Avioliitto ja parisuhde vaatii työtä. Ihastuminen ja rakastuminen ei mitään.


    • M 1967

      Jos nuin tekee kun alkuperänen kirjootti niin varmasti edestään löytää monia askarruttavia asioita.. Teki kuka mitä tahansa niin asiat pitää puhua, muuten siinä käy niin että vaikka alkuperäinen kuinka on olevinaan loukattu ja petetty, tulee vielä aika kun hän itsekin haluaa puhua. Ei mikään pitkä liitto pääty vaan naps, sormia napsauttamalla. Itsekin sitä yritin aikanaan vaan alkoi menneet painaa ja oli pakko puhua kun ei mielenrauhaa saanut.
      Vihainen, katkera ihminen tekee noin kun alkuperäinen uhosi " Tämän illan sinnittelen vielä "tässä elämässä", kun meille tulee vieraita iltaa istumaan. Huomenna kerron miehelleni, että hän on vapaa menemään ja tulemaan onnelliseksi sen toisen kanssa "...
      ja sittenkö muka lähdet, taaksesi katsomatta.. epäilen.

      • venus kukkuu

        Samaa mieltä olen. Ei se noin onnistu. Tilanne on tietenkin ollut niin kestämätön, että helpoin tapa on ollut yrittää olla kovana. Veltto mato on voinut tuntea hetkellistä helpotusta, mutta kyllä hänkin joutuu vielä tuta, että ihastuksen ja rakkauden on vaikea kukoistaa savuavilla raunioilla. Arki on eri asia kuin varastetut ja turvalliset hellyyden hetket


      • *-*

        Eivät kaikki ihmiset tarvitse tätä kaikista asioista puhumista. Joskus ratkaisukeskeinen terapia on toimivampi, kuin vanhojen ja syiden kaivaminen.

        Tsemppiä LetGo, Sinulla tulee olemaan kaikki hyvin! Sinulla ei ole helppoa nyt, mutta jossain vaiheessa tuska laimenee. Olet hyvin fiksu ja ihanan tasapainoinen. Usko itseesi ja kaikki menee hyvin. Suosittelen lämpimästi Positiivareiden "Onnistujan pikkujättiläinen" kirjaa lukemaan. Yllätyt kuinka paljon kaikkea hyvää Sinussa on! Se auttaa vaikeimpien hetkien yli.

        Itse uskon, että jos tuntee tekevänsä oikein silloin tekee oikein. Kaikille on tarkoituksensa ja jossain vaiheessa huomaat sen :). Tsemppiä ja halaus!


      • :)
        venus kukkuu kirjoitti:

        Samaa mieltä olen. Ei se noin onnistu. Tilanne on tietenkin ollut niin kestämätön, että helpoin tapa on ollut yrittää olla kovana. Veltto mato on voinut tuntea hetkellistä helpotusta, mutta kyllä hänkin joutuu vielä tuta, että ihastuksen ja rakkauden on vaikea kukoistaa savuavilla raunioilla. Arki on eri asia kuin varastetut ja turvalliset hellyyden hetket

        Hyvät hyssykät sentään :) sen kerran kun käyn täällä niin johan on "terapeutteja " on kuin aikoinaan raitistuneet alkoholistit jotka kymmeniä vuosia juoneena halusivat pelkästään tuolla kokemuksella terabeuteiksi.

        no niin paljon oli vallan väärikäytttöä että kelputettiin edes diakoni opinnot suorittaneet jne. No Luoja kiitos Valviirakin on joutunut tekemään enemmän duunia tarkastellessaan koulutuksia jne.... Hyvänen aika eikö teistä yksikään ymmärrä että tuolla "todelisella " tai oikeasti todelisella ihmisellä on itsellään tarvittavat kyvyt toimia.

        p.s mun pitää nyt heti lähteä tältä palstalta alkaa muuten kiehumaan yli ja pahasti ja tas täytyy kirjoittaa vain paperille mutta mukavaa päivän jatkoa ja Näkemiin.


      • asdfghjklöäölkjh
        *-* kirjoitti:

        Eivät kaikki ihmiset tarvitse tätä kaikista asioista puhumista. Joskus ratkaisukeskeinen terapia on toimivampi, kuin vanhojen ja syiden kaivaminen.

        Tsemppiä LetGo, Sinulla tulee olemaan kaikki hyvin! Sinulla ei ole helppoa nyt, mutta jossain vaiheessa tuska laimenee. Olet hyvin fiksu ja ihanan tasapainoinen. Usko itseesi ja kaikki menee hyvin. Suosittelen lämpimästi Positiivareiden "Onnistujan pikkujättiläinen" kirjaa lukemaan. Yllätyt kuinka paljon kaikkea hyvää Sinussa on! Se auttaa vaikeimpien hetkien yli.

        Itse uskon, että jos tuntee tekevänsä oikein silloin tekee oikein. Kaikille on tarkoituksensa ja jossain vaiheessa huomaat sen :). Tsemppiä ja halaus!

        Juu ei ero ihan noin helposti mene kun aloittaja kaavailee. Vuosi tuskaa ei riitä, vaikka mitä väittäisit. Pitkä ja raskas prosessi. Surullista kaikille osapuolille.


      • Laskeuduhan nyt siel

        Olen samaa mieltä.

        Aloittaja on nyt täynnä omaa pyhää viisautta ja omaa ylevämmyyttään, niin ettei näe ja tunne vielä varsinaisesti mitään.

        Menee varmasti aikaa, ennen kuin hän todella uskaltaa myöntää tunteensa kiukun, loukkantumisen ja petetyksi tulemisen kivun. Vaikka ei olisi välittänyt miehestään, niin loukkantumisen tunne ja oman naiseuden mitätöimisen tunne joka tapauksessa seuraa petetyksi tulemisesta.

        Aloittaja elää nyt omassa "pyhyydessään" ja siinä tuneessa, että mies ja hänen salarakkaansa yhdessä ihailevat aloittajan kypsyyttä ja vahvuutta. Aloittajasta on hienoa ajatella, että mies ja hänen salarakkaansa näkevät ja kokevat aloittajan sädekehineen kaikkineen.

        Mutta entäs kun elämä jatkuu. Mies ja hänen uusi rakkaansa elävät yhdessä onnellisinä, eikä heidän maailmaansa enää aloittajan tämän hetkinen hengen hienous vaikuta sitä eikä tätä. Tulevaisuus on sitä, että aloittaja elelee yksikseen lastensa kanssa. Isä jakaa osan lasten huolista ja elämästä aloittajan kanssa, mutta miehen elämään tulee uusia ulottuvuuksia, mahdollisesti uusia lapsiakin ja elämä uuden ihmisen rinnalla täyttää miehen arkipäivän.

        Aloittajan kannattaa miettiä tulevaisuutta ja tulevaa elämää eikä sitä, miten paljon hän saa kehuja ja arvostusta mieheltä ja tämän tulevalta kumppanilta. Tämä on vain välivaihe ja sen jälkeen alkaa oikea arkipäivän elämä ja sitä on jaksettava, eikä siinä paina mitään tämän hetken ylevyys.

        Toivon todella, että aloittaja jaksaa, sillä ero ja lasten tulevaisuus vaatii voimia ja paljon. Eroaminen on raskasta aina, mutta uuden elämän suunnitteleminen ja rakentaminen antqaa voimia ja uskoa tulevaisuuteen.


      • Pyh ja pah
        Laskeuduhan nyt siel kirjoitti:

        Olen samaa mieltä.

        Aloittaja on nyt täynnä omaa pyhää viisautta ja omaa ylevämmyyttään, niin ettei näe ja tunne vielä varsinaisesti mitään.

        Menee varmasti aikaa, ennen kuin hän todella uskaltaa myöntää tunteensa kiukun, loukkantumisen ja petetyksi tulemisen kivun. Vaikka ei olisi välittänyt miehestään, niin loukkantumisen tunne ja oman naiseuden mitätöimisen tunne joka tapauksessa seuraa petetyksi tulemisesta.

        Aloittaja elää nyt omassa "pyhyydessään" ja siinä tuneessa, että mies ja hänen salarakkaansa yhdessä ihailevat aloittajan kypsyyttä ja vahvuutta. Aloittajasta on hienoa ajatella, että mies ja hänen salarakkaansa näkevät ja kokevat aloittajan sädekehineen kaikkineen.

        Mutta entäs kun elämä jatkuu. Mies ja hänen uusi rakkaansa elävät yhdessä onnellisinä, eikä heidän maailmaansa enää aloittajan tämän hetkinen hengen hienous vaikuta sitä eikä tätä. Tulevaisuus on sitä, että aloittaja elelee yksikseen lastensa kanssa. Isä jakaa osan lasten huolista ja elämästä aloittajan kanssa, mutta miehen elämään tulee uusia ulottuvuuksia, mahdollisesti uusia lapsiakin ja elämä uuden ihmisen rinnalla täyttää miehen arkipäivän.

        Aloittajan kannattaa miettiä tulevaisuutta ja tulevaa elämää eikä sitä, miten paljon hän saa kehuja ja arvostusta mieheltä ja tämän tulevalta kumppanilta. Tämä on vain välivaihe ja sen jälkeen alkaa oikea arkipäivän elämä ja sitä on jaksettava, eikä siinä paina mitään tämän hetken ylevyys.

        Toivon todella, että aloittaja jaksaa, sillä ero ja lasten tulevaisuus vaatii voimia ja paljon. Eroaminen on raskasta aina, mutta uuden elämän suunnitteleminen ja rakentaminen antqaa voimia ja uskoa tulevaisuuteen.

        Miehen elämään tulee todennäköisesti lisää uusia naisia, samoin kuin vaimon elämään uusia miehiä. Siinä lapset sitten kasvavat, vaihtuvien ihmisten jouukossa. Siinä sitä on tulevaisuutta.


      • Aka parantaa
        Laskeuduhan nyt siel kirjoitti:

        Olen samaa mieltä.

        Aloittaja on nyt täynnä omaa pyhää viisautta ja omaa ylevämmyyttään, niin ettei näe ja tunne vielä varsinaisesti mitään.

        Menee varmasti aikaa, ennen kuin hän todella uskaltaa myöntää tunteensa kiukun, loukkantumisen ja petetyksi tulemisen kivun. Vaikka ei olisi välittänyt miehestään, niin loukkantumisen tunne ja oman naiseuden mitätöimisen tunne joka tapauksessa seuraa petetyksi tulemisesta.

        Aloittaja elää nyt omassa "pyhyydessään" ja siinä tuneessa, että mies ja hänen salarakkaansa yhdessä ihailevat aloittajan kypsyyttä ja vahvuutta. Aloittajasta on hienoa ajatella, että mies ja hänen salarakkaansa näkevät ja kokevat aloittajan sädekehineen kaikkineen.

        Mutta entäs kun elämä jatkuu. Mies ja hänen uusi rakkaansa elävät yhdessä onnellisinä, eikä heidän maailmaansa enää aloittajan tämän hetkinen hengen hienous vaikuta sitä eikä tätä. Tulevaisuus on sitä, että aloittaja elelee yksikseen lastensa kanssa. Isä jakaa osan lasten huolista ja elämästä aloittajan kanssa, mutta miehen elämään tulee uusia ulottuvuuksia, mahdollisesti uusia lapsiakin ja elämä uuden ihmisen rinnalla täyttää miehen arkipäivän.

        Aloittajan kannattaa miettiä tulevaisuutta ja tulevaa elämää eikä sitä, miten paljon hän saa kehuja ja arvostusta mieheltä ja tämän tulevalta kumppanilta. Tämä on vain välivaihe ja sen jälkeen alkaa oikea arkipäivän elämä ja sitä on jaksettava, eikä siinä paina mitään tämän hetken ylevyys.

        Toivon todella, että aloittaja jaksaa, sillä ero ja lasten tulevaisuus vaatii voimia ja paljon. Eroaminen on raskasta aina, mutta uuden elämän suunnitteleminen ja rakentaminen antqaa voimia ja uskoa tulevaisuuteen.

        En osaa sanoa aloittajasta, hän voi hyvinkin selvitä asian hoidosta noin. Hyvin tutulta toimintatavalta kuullosti. Noin minäkin aikanaan toimin.

        Selkä suorana, asiat asioina, tyynenä. Asiallisesti asiat hoidettiin, toista naista ei syytelty, päin vastoin. Puhuimme avoimesti ja ystävällisesti tilanteestamme. Preparoimme sitä kuin ulkopuoliset. Ositus tehtiin heti, samoin elatussopimus. Lapsille kerrottiin oikeaoppisesti yhdessä ja vakuutettiin ettei ero johdu heistä ja molemmat vanhemmat rakastaa.

        Oli tosi vahva olo. Olin kuin Niskavuoren Heta, joka ei taipunut tuulessa.

        Runsas vuosi eron jälkeen tapasin nykyisen mieheni. Siitä on nyt 9 vuotta. Suhteestamme puuttui tietty syvyys. Joka kesä kyllästyin mieheen ja suunnittelin suhteen päättämistä. Pari vuotta sitten päätin ottaa selville, mikä minussa on vikana vai oko mikään? Miksi en koe halua sitoutua ja miksi ajatus jopa kuvottaa/ärsyttää vaikka kuitenkin jaan elämäni tämän ihmisen kanssa?

        Tämän prosessin nyt läpikäyneenä on pakko tunnustaa, että vahvan ihmisen rooli avioeron yhteydessä jätti varjonsa elämääni. Kohtasin sisimmässäni eroni vasta vuosia myöhemmin, tosin tietoisesti lähdin silloinkin sitä käsittelemään. oli miten oli, tämä oli varmasti minule paras tapa selvitä elämästä. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen että palasin vielä vuosia myöhemmin työstämään avioeroani, vaikka ajattelinkin ettei siinä enää mitään työstettävää ole. Se avasi tunnelukkoja ja palautti luottamuksen parisuhteeseen. Avioiduin moni vuotisen kumppanini kanssa syksyllä.


    • 76776

      pitkästä aikaa viisas nainen!!! vaikka en sua tunne oon todella ylpeä susta. onnea jatkossa....

    • helpottaa

      Hieno päätös.Todella rohkea, mutta varmasti lopputuloksen hyvä.

    • Tyypillistä

      Kulttuuri ja uskontosidonnaista ajattelua, omistaa toinen muka itselleen vain.
      Etenkin naisten hellimä ajattelumalli, "olet mun ja muut eivät saa katsoakaan". Ahdasta ajattelua ja käytöstä, huonoa itsetuntoa ja katkeraa kostonhimoa! Ihminen on kuitenkin vaistojensa ja viettiensä vanki, nykyisin myös naiset ns. pettävät, jopa enemmän kuin miehet. Tutkimuksienkin mukaan. Joten turhaa on naisten ruikuttaa, hoitaisivat miestensä tarpeet, kaikki ne. paremmin niin ei tarvitsisi miesten hakea niitä muualta. Syomalaiset emansipoituneet naiset ovat nykyisin laiskoja, tunnekylmiä itsekkäitä, itseensä keskittyneitä ja kovin vapaamielisiä seksuaalisuuden suhteen. Vierasta haetaan ja halutaan ja ongelmien syyt sysätään miesten niskaan. Ei olekaan ihme että miehet, suomalaiset, hakevat vaimoikseen yhä
      useammin ulkomaalaisia naisia. Heissä on se oikea nainen olemassa.

      Pitäkää hyvänänne suomalaiset naiset mitä olette halunneet, sitä niittää mitä kylvää!

    • jk

      vai niin

    • tasapaino

      Saatat surra nyt, mutta surusi voi muuttua iloksi, jos myös sinäkin löydät vastakappaleesi. Nyt se tuntuu kaukaisuudelta, mutta never say never ja who knows.

    • susi lapsi

      Älä eroa , vaan keskustele miehesi kanssa. Teillä on perhe ja mieskin käyttäytyy hyvin, kuten ennenkin. Tuo voi olla vain ohikiitävä ihastus. Ajattele lästesikin hyvinvointia.

      • hikihansa

        Jos homma on toiminut heillä nyt, vaikka nainen on tiennyt miehen "toisesta naisesta" miksi se ei muka toimisi erossa? Tuo nainen vaikuttaa järkevältä ja mies vastuulliselta (kaikesta huolimatta).

        "Ajattele lästesikin hyvinvointia." Niin kauan kun itsellään on hyvä olla, niin kauan sitä kykenee tarjoamaan toiselle.


      • susi jo syntyessään

        Ehdottomasti,
        lasten takia vanhempien tulee kärsiä, elää selibaatissa, riidellä hljaa, pitää mykkäkoulua. Tämä kaikki vain lasten edun vuoksi, että heillä olisi kokemus ehjästä perheestä, mitä mallia he voivat jatkaa omassa elämässään....


    • Katse kauas

      Hyvä päätös. Turvaudu silti asianajajan apuun käytännön asioiden hoidossa ettei tarvitse katua yhteen hetkeen viisaalta tuntuvaa päätöstä.

    • M 1967

      Hän ,alkuperäinen, tuskin tekee mitään ratkaisuja suomi 24: sen ohjeiden perusteella, jokainenhan neuvoo toki omalla tavallaan, eikä hän mitään neuvoa käsittääkseni pyytänytkään, pahaa oloaan purki ja olen melko varma ettei asia käy niin helposti. Ei sitä niinvaan lähdetä käveleen kun on yhteisiä lapsiakin.

      Kun tunteet on pinnassa mieli heittelee ja kaikki ahdistaa ja toista vihaa mutta aika tekee tehtävänsä. Luultavasti puhutte asiat ja jatkatte yhdessä, loppujenlopuksi, vaikkakin lasten takia mutta kuitenkin. On normaalia että pitkässä suhteessa tulee taantumaa ja jopa ihastuksia, ei se tarkoita että toinen on pettänyt.

      Täällä naiset tuntuvat kovasti pitävän yhtä tyyliin "pois tuommoinen pettäjä" jne jne. Ei se mitään ratkaise. Arvet siitä vaan jää ja edestään sen kuitenkin löytää mitä taakseen jättää. Itse yli nelikymppisenä miehenä eron kokenut voin vain huokaista että miksi en aikanaan yrittänyt pelastaa liittoa. Nyt se on myöhäistä, lapsilla on kaksi kotia.

      Puhukaa asioista ajoissa.

    • turhaa jauhaa...

      ainahan jossain vaiheessa ero kaduttaa, näin itselläkin ja harmittaa kovasti välillä, miksi jatkuvasti vatvon eroa, eihän siinä parisuhteessa voinut olla silloin ja miksi kidutan itseäni vielä vaikka itse lähdin.

      Eli plus miinus ja nolla, eikä aina ole lapsille hyväksi nähdä, jos toinen vanhemmista vaikka kaltoin kohtelee toista vanhempaa.

      Eteenpäin ja katkeruus pois!

    • selityksiävain...

      Ihmettelen lähinnä sitä, että pitää erikseen vakuutella, että "kyllähän minä häntä rakastan edelleen..." - miksi ihmeessä?!

      Viestistä paistaa läpi päinvastainen: Ollaan kyllästytty ja yhtä hyvin voi päästää menemään. Miksi asiaa ei voi myöntää?

      On huvittavaa, että täällä 90% kirjoittajista on muka ymmärätävinään tilannetta täysin ja pitää viestiä harvinaisen kypsänä. Mitäpä jos kyse on perinteisestä kyllästymisestä, jota on jatkunut vuosia.Suurin osa liitoista on tällaisia. Ollaan suorastaan helpottuneita, että liitto päättyy. Mitä erityisen kypsää siinä on?

      Mitäpä jos joku joskus ihan oikeasti kertoisi totuuden ja myöntäisi, että vaikka toinen lähtee, ei tunnu missään? Saisiko hän silloin 90% vastaajista puolelleen?

      Tuskin. Ihminen pyrkii aina selittämään asiat parhain päin itselleen ja myös muille. Tästä on tässäkin viestissä pohjimiltaan kyse.

      • n. 34+2

        Joo, ihme lässytystä täällä! Kokeilkaapas tätä ap:n metodia omassa suhteessanne, niin totuus paljastuu: Laittakaa kumppaninne, jota edelleen rakastatte, lähtemään salarakkaansa matkaan, ja vakuutelkaa sitten täällä: "Kypsän ratkaisun tein ja puhtaasta rakkaudesta sen tein."

        Kukaan ihminen ei luovu kumppanistaan, jota rakastaa oikeasti, ap:n kuvaamalla tavalla, hei haloo!


      • vastauksia tarvis

        Täysin samaa mieltä kuin "selityksiä vain" . Nainen ei näe omaa rooliaan sopassa omalta pyhyydeltään. Kyllästynyt hän on itsekin, ja siksi on helppo antaa miehen mennä.
        Juttelu, suhteen parantaminen tms ei ole tullut kyseeseen. Miksei? Kyllästyttääkö mies ?
        Eikä keskustelu jatkamista tule mitenkään esiin yhtenä vaihtoehtona, vaikka on lapsia. Miksei?


    • .lastu laineilla...

      Totta, ainakin minun kohdalla, oli suorastaan helpotus, kun paljastu salasuhde joka oli kestänyt vuosia.
      Oli helppo erota, mutta erotuskat kävin läpi kuitenkin, eli tunsin siitäkin syyllisyyttä, kun erosin?
      Vaikka, jopa toivoin et toinen löytäs uuden, ja löyskin, sitten erosin.

      En voi ola ystävä, sillä miksi olisin ystävä ja rakastaisin, koska halusin suhteen loppuvan ja ehkäpä teinkin sen juuri niin, etten olis syypää.
      Kyllä sitä näköjään osaa aina hommat hoitaa kotiinpäin, mutta mikä on oikein ja mikä väärin, eipä taida kukaan lopulta tietää..

    • mummi

      Hei
      Ihailen suuresti asennettasi ja tekoasi. Kumpa useammat ymmärtäisivät ettei pakolla saa mitään hyvää. Itselläni on takana pitkä liitto mutta pakolla ja kyttäämällä en ole koskaan liitoani kohdellut mies joko on tai ei mutta ei väkisin.
      Onnea ja jaksamista sinulle

    • Kylmät kädet

      Muslimimiehellä on helppoa. Se saisi pitää molemmat. Määrää vain toisen tekemään kaikki kotityöt ja toista pitää seksiorjana.

      Tottelemattomuudesta seuraa kivitys/kuristus/parvekkeelta heittämis -kuolemantuomio.

    • Kyllästynyt sinuun

      Eipä ole vaikea arvata, että Lissuhan se täällä peukuttaa. Eikö sulla ole MITÄÄN muuta tekemistä? Sä olet kyllä niin pimee tapaus.

      • kyllästynyt minäkin

        Olen samaa mieltä, tää on niin tätä.


      • palstapoliisiko olet

        Kyllästynyt sinuun taitaa olla joku LISSUPOLIISI. Voi onnetonta, luuletko todella että kaikki plussat tulevat jolktakin Lissulta, mitä sitten tarkoitatkin?

        Vaimo AP, teit aivan kuin minä aikanaan, mieheni silloin myös (toinen nainen oli jättänytkin hänet sitä ennen kun ei viitsinyt odotella miehen eroa) aneli anteeksi ja muka toinen ei merkinnyt mitään. Vaan kun luin emailit, niin tajusi että mies oli rakastunut korviaan myöten. Lupasi erota,suunnitteli tulevaisuutta naisen kanssa, oli yhdessä kuukausia tuon naisen kanssa samalla kun minä synnytin toisen lapsemme. Klinikaltakin oli mennyt tuon naisen luokse, karttoi seuraani, ei vaan uskaltanut kakistaa ulos. Ei, sellasta ei voi antaa anteeksi, tai voi, mutta loukkaus ja mun häpäisy oli sen verran moraaliton ja paha, että en todella voinut edes vauvan vuoksi jatkaa enää. Niin, sitten se toinen nainen sai kuulla erosta, ja kuulemma ovat jälleen yhdessä kovin rakastuneet ovat. Let him go on aivan oikein.


      • Number 1
        palstapoliisiko olet kirjoitti:

        Kyllästynyt sinuun taitaa olla joku LISSUPOLIISI. Voi onnetonta, luuletko todella että kaikki plussat tulevat jolktakin Lissulta, mitä sitten tarkoitatkin?

        Vaimo AP, teit aivan kuin minä aikanaan, mieheni silloin myös (toinen nainen oli jättänytkin hänet sitä ennen kun ei viitsinyt odotella miehen eroa) aneli anteeksi ja muka toinen ei merkinnyt mitään. Vaan kun luin emailit, niin tajusi että mies oli rakastunut korviaan myöten. Lupasi erota,suunnitteli tulevaisuutta naisen kanssa, oli yhdessä kuukausia tuon naisen kanssa samalla kun minä synnytin toisen lapsemme. Klinikaltakin oli mennyt tuon naisen luokse, karttoi seuraani, ei vaan uskaltanut kakistaa ulos. Ei, sellasta ei voi antaa anteeksi, tai voi, mutta loukkaus ja mun häpäisy oli sen verran moraaliton ja paha, että en todella voinut edes vauvan vuoksi jatkaa enää. Niin, sitten se toinen nainen sai kuulla erosta, ja kuulemma ovat jälleen yhdessä kovin rakastuneet ovat. Let him go on aivan oikein.

        LIssu, Lissu....


      • olet höppänäpöppänä
        Number 1 kirjoitti:

        LIssu, Lissu....

        Ei se sun mies sinua rakasta, vasta kertoi minulle taas niin...voi sinnuu höppänää. Velvollisuus pitää kotona, mutta onnex on "työmatkoja". Jos sinulle se noin kelpaa, niin ei voi mitään, meille riittää hetkemme, enempää en todella tarvitse tällä hetkellä, ja voit olla varma että miehes kärsii, etkö huomaa sitäkään. Et, koska et ole ennenkään huomannut.Kaikki sinulle lumetta...
        "And I would give up everythig to see you, and I know you feel it samehow....
        " And I don´t wanna go home just now"
        Terv. numero LOVE.


      • luuserilissulle
        olet höppänäpöppänä kirjoitti:

        Ei se sun mies sinua rakasta, vasta kertoi minulle taas niin...voi sinnuu höppänää. Velvollisuus pitää kotona, mutta onnex on "työmatkoja". Jos sinulle se noin kelpaa, niin ei voi mitään, meille riittää hetkemme, enempää en todella tarvitse tällä hetkellä, ja voit olla varma että miehes kärsii, etkö huomaa sitäkään. Et, koska et ole ennenkään huomannut.Kaikki sinulle lumetta...
        "And I would give up everythig to see you, and I know you feel it samehow....
        " And I don´t wanna go home just now"
        Terv. numero LOVE.

        Lissu taas! Kyllä meidän kelpaa, mitä tämä foorumi olisi ilman lissun riehumista? Ainakin himpun tasokkaampi.


      • 342423435
        palstapoliisiko olet kirjoitti:

        Kyllästynyt sinuun taitaa olla joku LISSUPOLIISI. Voi onnetonta, luuletko todella että kaikki plussat tulevat jolktakin Lissulta, mitä sitten tarkoitatkin?

        Vaimo AP, teit aivan kuin minä aikanaan, mieheni silloin myös (toinen nainen oli jättänytkin hänet sitä ennen kun ei viitsinyt odotella miehen eroa) aneli anteeksi ja muka toinen ei merkinnyt mitään. Vaan kun luin emailit, niin tajusi että mies oli rakastunut korviaan myöten. Lupasi erota,suunnitteli tulevaisuutta naisen kanssa, oli yhdessä kuukausia tuon naisen kanssa samalla kun minä synnytin toisen lapsemme. Klinikaltakin oli mennyt tuon naisen luokse, karttoi seuraani, ei vaan uskaltanut kakistaa ulos. Ei, sellasta ei voi antaa anteeksi, tai voi, mutta loukkaus ja mun häpäisy oli sen verran moraaliton ja paha, että en todella voinut edes vauvan vuoksi jatkaa enää. Niin, sitten se toinen nainen sai kuulla erosta, ja kuulemma ovat jälleen yhdessä kovin rakastuneet ovat. Let him go on aivan oikein.

        Lopeta toi saman jauhanta. Kiitos.


    • juova

      ois kai siistii antaa periksi nyt..toteais vain kylmästi: ei tästä mitään tuu..lähtis kävelemään ja painais oven kiinni perässään...siinäpä se ois.

      • Kylmät kädet

        Hei nämä on laulun sanat!


    • kaksoiselämääääääää

      Heh. Muuten hyvä, mutta.... oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, että ehkäpä miehesi ei haluakaan eroa? Jos haluaakin pitää turvallisen liiton ja salarakkaan, molemmat samaan aikaan... :D

    • T:ero

      antakaa kun määkin huudan! kävipä tuossa keväällä niin et naiseni jäi vähän vastaavanlaisesti kiinni kuin keskustelun aloittajan mies... noo siin sit arvottiin et mitä tehtäis sovittiin palattiin yhteen 3kk meni vähän kuin vastarakastuneilla, sitten paluu taas arkeen, marraskuussa sitten vihdoin oikeesti erottiin mut ei siit mitään vahinkoa ollut et vielä koitettiin, vaik molemmat sen varmaan ties et ero tulee jossain vaiheessa, välit kuitenkin koht hyvät koko ajan ja lasten takia varmaan nähdään viikottain seuraavat 10 vuotta, mut ei oikeestaan mitenkä kurjaa vanhan loppu kun on uuden alku! TSEMPPIÄ KAIKILLE EROAVILLE!

    • Lisa the Cunt

      Oi kun kivaa nyt me kaikki kakkoset plussataan ja toivotaan et se olis juuri meidän mies ketä "päästetään vapaaksi"!

    • LeenaLuoti

      Minun mielestäni sinä teet ehdottomasti väärän ratkaisun. Jos teillä on lapsia ja kaikki suhteellisen hyvin, miksi ihmeessä erota? Kannattaisi mieluummin mennä vaikka yhdessä lomamatkalle ja yrittää puhua asiat halki. Miehelläsi saattaa olla jonkinlainen ikäkriisi, joka menee ohi ajan kanssa. Eihän se oikein ole pettää, mutta jos miehesi on joutunut normaalin seksuaalisen halukkuuden omaavana elämään pitkään, mahdollisesti vuosikausia, ilman tyydyttävää seksielämää, houkutus vieraissa käymiseen on jopa ymmärrettävä. Tällöin kyse olisi pelkästä seksistä, ei mistään vakavammasta vieraasta ihmissuhteesta. Sitä paitsi, näin suuria ratkaisuja ei pitäisi tehdä kunnolla harkitsematta. Sinähän et edes tiedä varmasti, onko miehesi pettänyt sinua ja jos onkin, niin millä tasolla.

      Anteeksi, jos joku feministi ottaa nokkiinsa tekstistäni. En pidä pettämistä oikeana ratkaisuna, mutta kyllähän monet naisetkin katsovat oikeudekseen hakea nautintoa muualta, jos oma mies on estynyt sen tuottamiseen.

      • Pah Pyh Pöh!

        Haista nyt home. Tämä on taas näitä hölmöjä, jotka hakevat automaattisesti syytä naisesta. Minulla oli pettävä mies, vaikka harrastettiin monipuolista seksiä 1-2 kertaa PÄIVÄSSÄ (itse oli koko ajan hokemassa, kunka olen hänen "seksiobjektinsa"... v*tun ääliö). Kyttäsi pornoa päivittäin ja työpaikallaan kävi sitten hässimässä kolleegaansa ruokatunneilla. Arvaapa mikä paljastui syyksi? Mies oli seksiaddikti. Tuli sen minulle myöhemmin myöntämään, kun oli joutunut hakemaan ulkopuolista apua, kun oli mennyt mönkään uusikin parisuhde samasta syystä. Yritti ruikuttaa takaisin, säälittävä p*aska. EI KIITOS! Ja kyllä: minä olen vihainen ja katkera! Enkä edes yritä olla olematta! Sai ansionsa mukaan.


      • 1212
        Pah Pyh Pöh! kirjoitti:

        Haista nyt home. Tämä on taas näitä hölmöjä, jotka hakevat automaattisesti syytä naisesta. Minulla oli pettävä mies, vaikka harrastettiin monipuolista seksiä 1-2 kertaa PÄIVÄSSÄ (itse oli koko ajan hokemassa, kunka olen hänen "seksiobjektinsa"... v*tun ääliö). Kyttäsi pornoa päivittäin ja työpaikallaan kävi sitten hässimässä kolleegaansa ruokatunneilla. Arvaapa mikä paljastui syyksi? Mies oli seksiaddikti. Tuli sen minulle myöhemmin myöntämään, kun oli joutunut hakemaan ulkopuolista apua, kun oli mennyt mönkään uusikin parisuhde samasta syystä. Yritti ruikuttaa takaisin, säälittävä p*aska. EI KIITOS! Ja kyllä: minä olen vihainen ja katkera! Enkä edes yritä olla olematta! Sai ansionsa mukaan.

        Seksiaddikteja näistä pettäjä miehistä on vain pieni osa, joten nyt kyllä yleistät hieman liikaa.
        Kyllä suurin syy on se, että kun lapsia syntyy, eletään vain ainoastaan niille lapsille, unohtaen sen parisuhteen. Ja kun kuuntelee lähipiiriä, niin kyllä se suurin syy on se läheisyyden ja seksin puute parisuhteessa.

        Mutta tuohon seksiaddiktiin vedoten voi taas välttää totuuden.


      • ei kiirettä

        Olet yksi harvoista asiaa puhuvista koko ketjussa!


      • mummon pää pensaassa
        1212 kirjoitti:

        Seksiaddikteja näistä pettäjä miehistä on vain pieni osa, joten nyt kyllä yleistät hieman liikaa.
        Kyllä suurin syy on se, että kun lapsia syntyy, eletään vain ainoastaan niille lapsille, unohtaen sen parisuhteen. Ja kun kuuntelee lähipiiriä, niin kyllä se suurin syy on se läheisyyden ja seksin puute parisuhteessa.

        Mutta tuohon seksiaddiktiin vedoten voi taas välttää totuuden.

        Kuulkaas kun huoraisoäiti tietää, onhan sillä avioliitossa oleva salapano, kun ei tarvitse miestä 24/7 sohvalle makailemaan. Totuuden vältät sinäkin, olet pelkkä h###ra, vaikka omassa hurskaudessasi kuvittelet jotain ihan muuta.

        Mieshän rakastaa sua, niinpä.. käyhän se vetäsemässä mummoon varvit tarvittaessa ja mummo luulee, ettei sitä mukulat tiedä, sekin on totuuden välttämistä.


    • jk

      hyvinnteit

    • sweetie30

      Olet Fiksu nainen ja moni ei tuota ymmärrä,kun näitä kirjoituksia on lukenut niin on kaiken maalimaan vainoajia ja hulluja exiä. Tuossa sinä aseta itsesi korkeammalle kun miehesi ja tiedät oman arvosi.. Tottakai se kirpaisee, mutta asiat tapahtuvat tarkotuksella. Kun yhden oven sulkee, niin toinen ovi aukeaa..
      Päästät miehesi ilman dramatiikkaa, hän teki valiontansa,sinä myös.
      Nyt teillä on molemmilla mahdollisuus löytää rinnalleen sen oikean tai elää niin kun haluaa..Onnea elämääsi ja pidä toi asenne, olet esimerkillinen nainen.

      "Jos rakastaa jotakin kovasti, päästä se menemään..
      Jos se tulee takaisin, silloin se on sinun ainiaan, jos ei, niin se ei koskaan ollutkaan sinun"

    • Peräänhaikailija

      Tuossa on vain pieni ongelma. seurustelin monta vuotta mieheni kanssa, mutta lopulta hän petti minua toisen naisen kanssa. Tunsin itseni huonoksi etten kelpaisi enää miehelle ja nyt kaikki kostautuu. Minun on vaikea sitoutua miesten kanssa ja enkä tunne itseäni tarpeeksi hyväksi naiseksi joka voisi vielä mennä joskus naimisiin miehen kanssa.

    • öpwekferjkfgwejfpweo

      Vastausten määrästä ja laadusta on helppo päätellä ketkä tällä palstalla aikaansa kuluttavat: kakkosnaiset. Kun kerrankin joku nainen päästää irti ilman vihaa on kakkosten lauma taputtelemassa selkään. Koko tilanne nähdään ainoana oikeana tapana reagoida tilanteeseen jossa mies on toisen naisen kanssa. Niinkuin joku tuossa jo aiemmin totesi ap:n tapa ei ole mikään ideaalitapa reagoida pettämiseen, se on tuon tilanteen tapa, mutta tilanteita on erilaisia. Ei ole aina niin itsestäänselvää että kun on lapset ja talo rakennettu elämä niin sitten vain päästää menemään, kyllä siin ä on naisellakin sitä ennen jo tunteet viilentyneet.

      Tyhmät kakkosnaiset eivät tajua millaista prototypiaa he edustavat, naista joka saa viikonloput tai arkipäivät ja joka uskoo miehen selitykset ja joille kelpaa sekunda ja jakaminen. Vähän fiksummat kakkoset tajuavat mielensä sopukoissaan sen mutta haluavat sen torjua mielestään keksimällä kaikenlaisia selityksiä itselleen ja tilanteelleen. Tämä ap:n kirjoitus on yhdenlainen selitys oikeuttaa toimintaansa. Kakkonen on kuitenkin aina kakkonen, moraaliltaan, itsearvostukseltaan jne.

      Se nyt vaan on niin että on naisia jotka kakkoseksi ryhtyy ja on naisia jotka eivät kakkosiksi ryhdy.

      • juuri näin

        Eipä ole lisättävää! Pelkkää asiaa!


      • hienost tehty

        hehe!

        "Se nyt vaan on niin että on naisia jotka kakkoseksi ryhtyy ja on naisia jotka eivät kakkosiksi ryhdy. "

        Eiköhän tämän koko ketjun juoni ole siinä, että se teidän nimittämä kakkonenkin useimmiten voittaa, tai rakkaus voittaa, vaimo tuossa alussa tietää, että kun mies on rakastunut toisaalla ja salasuhteessa, ei paluuta


        enää ole!

        Mitä teet puolisolla , joka ei ole mukana täydellä sydämellä? Yhtä kidutusta ja onnettomana oloa se on kaikille osapuolille, niin miehelle joka velvollisuudesta lapsia kohtaan yrittää jatkaa avioliittoa, vaimolle joka ei voi luottaa ja tietää miksi mies jäi, ja kolmannelle, jolta särkyi ehkä sydän eikä enää jaksanut jakaa miestä joka ei itse uskaltanut erota.
        Naiset ne ovat, vaimot, jotka erosta päättävät, ja tuotahan miehet etsivät pettämällä:jätä minut, en uskalla erota, petän ja olen rakastunut toisaalla.
        Tulette vaimot jotka muka viisaita ja taistelette miehestä huomaamaan sen, turhaa ajanhukkaa.

        Jo kunnioituksesta toista kohtaan voi päästää irti. Ja onhan se selvää, että ei seksikään enää ikinä puolison kanssa tule olemaan nautinnollista, olisi kuin aina se toinen nainen istuisi kattomassa vieressä, ei voi olla enää rento ja härski ..oman miehen kanssa, välissä on blokkeja, niin se vaan menee. Tarkoittaa, että molemmat tulevat vaan enemmän ja enemmän onnettomaksi. Miehelle voi olla jo tätä ennen seksuaalielämä tylsää vaimon kanssa, mitä se sitten on sen jälkeen kun on nauttinut toisesta naisesta ja vielä rakastunut...yhtä kaipuuta. Mihin tämä johtaa? Ehkä piakoin mies taas pettää, kun ei saa kotona tunnetta olla haluttu.

        Voi teitä taistelevia vaimoja: EI SE OLE RAKKAUTTA JOS SE SAA SINUT SURULLISEKSI TAI LOUKKAA SINUA: SALASUHDE ON RAKKAUDEN LOPPU, EIKÄ SE SIITÄ ENÄÄ IKINÄ PALAUDU; USKOKAA. HIENOA AP; ET KADU TEKOASI; PÄÄSET YLI, ja teit oikein. Lapset kyllä ymmärtää aikanaan.


      • Voi voi

        Ja samaa voi sanoa petetystä ja katkeroituneesta "vaimosta" eikö?! Eiköhän teillä riitä niitä viestiketjuja katkeruuden purkuun pilvin-pimein? Mielestäni joskus viestien tason voisi pitää asiallisena. Kiitos.

        Terveisin,
        hyvällä itsetunnolla varustettu, eikä suinkaan petetty vaimo.


      • luovuta lissu
        hienost tehty kirjoitti:

        hehe!

        "Se nyt vaan on niin että on naisia jotka kakkoseksi ryhtyy ja on naisia jotka eivät kakkosiksi ryhdy. "

        Eiköhän tämän koko ketjun juoni ole siinä, että se teidän nimittämä kakkonenkin useimmiten voittaa, tai rakkaus voittaa, vaimo tuossa alussa tietää, että kun mies on rakastunut toisaalla ja salasuhteessa, ei paluuta


        enää ole!

        Mitä teet puolisolla , joka ei ole mukana täydellä sydämellä? Yhtä kidutusta ja onnettomana oloa se on kaikille osapuolille, niin miehelle joka velvollisuudesta lapsia kohtaan yrittää jatkaa avioliittoa, vaimolle joka ei voi luottaa ja tietää miksi mies jäi, ja kolmannelle, jolta särkyi ehkä sydän eikä enää jaksanut jakaa miestä joka ei itse uskaltanut erota.
        Naiset ne ovat, vaimot, jotka erosta päättävät, ja tuotahan miehet etsivät pettämällä:jätä minut, en uskalla erota, petän ja olen rakastunut toisaalla.
        Tulette vaimot jotka muka viisaita ja taistelette miehestä huomaamaan sen, turhaa ajanhukkaa.

        Jo kunnioituksesta toista kohtaan voi päästää irti. Ja onhan se selvää, että ei seksikään enää ikinä puolison kanssa tule olemaan nautinnollista, olisi kuin aina se toinen nainen istuisi kattomassa vieressä, ei voi olla enää rento ja härski ..oman miehen kanssa, välissä on blokkeja, niin se vaan menee. Tarkoittaa, että molemmat tulevat vaan enemmän ja enemmän onnettomaksi. Miehelle voi olla jo tätä ennen seksuaalielämä tylsää vaimon kanssa, mitä se sitten on sen jälkeen kun on nauttinut toisesta naisesta ja vielä rakastunut...yhtä kaipuuta. Mihin tämä johtaa? Ehkä piakoin mies taas pettää, kun ei saa kotona tunnetta olla haluttu.

        Voi teitä taistelevia vaimoja: EI SE OLE RAKKAUTTA JOS SE SAA SINUT SURULLISEKSI TAI LOUKKAA SINUA: SALASUHDE ON RAKKAUDEN LOPPU, EIKÄ SE SIITÄ ENÄÄ IKINÄ PALAUDU; USKOKAA. HIENOA AP; ET KADU TEKOASI; PÄÄSET YLI, ja teit oikein. Lapset kyllä ymmärtää aikanaan.

        Voi raukkaa, sun on tosi paha olla. Hae apua tuohon katkeruuteesi. Miksiköhän et ole se ykkönen kuitenkaan? Toivot turhaan Martin eroa! Lue vaikka Väestöliiton sivuilta, miten näissä yleensä käy, käy niin kuin Martin ja Sarin liitossa, yhdessä jatkavat, vain sinä olet yksin lissuuuuu

        Olet muuten helvetin huono keittiöpsykologi;)


      • ....
        hienost tehty kirjoitti:

        hehe!

        "Se nyt vaan on niin että on naisia jotka kakkoseksi ryhtyy ja on naisia jotka eivät kakkosiksi ryhdy. "

        Eiköhän tämän koko ketjun juoni ole siinä, että se teidän nimittämä kakkonenkin useimmiten voittaa, tai rakkaus voittaa, vaimo tuossa alussa tietää, että kun mies on rakastunut toisaalla ja salasuhteessa, ei paluuta


        enää ole!

        Mitä teet puolisolla , joka ei ole mukana täydellä sydämellä? Yhtä kidutusta ja onnettomana oloa se on kaikille osapuolille, niin miehelle joka velvollisuudesta lapsia kohtaan yrittää jatkaa avioliittoa, vaimolle joka ei voi luottaa ja tietää miksi mies jäi, ja kolmannelle, jolta särkyi ehkä sydän eikä enää jaksanut jakaa miestä joka ei itse uskaltanut erota.
        Naiset ne ovat, vaimot, jotka erosta päättävät, ja tuotahan miehet etsivät pettämällä:jätä minut, en uskalla erota, petän ja olen rakastunut toisaalla.
        Tulette vaimot jotka muka viisaita ja taistelette miehestä huomaamaan sen, turhaa ajanhukkaa.

        Jo kunnioituksesta toista kohtaan voi päästää irti. Ja onhan se selvää, että ei seksikään enää ikinä puolison kanssa tule olemaan nautinnollista, olisi kuin aina se toinen nainen istuisi kattomassa vieressä, ei voi olla enää rento ja härski ..oman miehen kanssa, välissä on blokkeja, niin se vaan menee. Tarkoittaa, että molemmat tulevat vaan enemmän ja enemmän onnettomaksi. Miehelle voi olla jo tätä ennen seksuaalielämä tylsää vaimon kanssa, mitä se sitten on sen jälkeen kun on nauttinut toisesta naisesta ja vielä rakastunut...yhtä kaipuuta. Mihin tämä johtaa? Ehkä piakoin mies taas pettää, kun ei saa kotona tunnetta olla haluttu.

        Voi teitä taistelevia vaimoja: EI SE OLE RAKKAUTTA JOS SE SAA SINUT SURULLISEKSI TAI LOUKKAA SINUA: SALASUHDE ON RAKKAUDEN LOPPU, EIKÄ SE SIITÄ ENÄÄ IKINÄ PALAUDU; USKOKAA. HIENOA AP; ET KADU TEKOASI; PÄÄSET YLI, ja teit oikein. Lapset kyllä ymmärtää aikanaan.

        Mahtava viesti! Rakkauden loppu on tosiaan rakkauden loppu, on se sitten missä suhteessa tahansa. Ikävän paljon on tarinoita, jossa suhteessa roikutaan väkisin. Totuus on kuitenkin se, että jossain vaiheessa tällainen epäterve suhde loppuu joka tapauksessa. Naimisissa tai ei.


      • ....
        luovuta lissu kirjoitti:

        Voi raukkaa, sun on tosi paha olla. Hae apua tuohon katkeruuteesi. Miksiköhän et ole se ykkönen kuitenkaan? Toivot turhaan Martin eroa! Lue vaikka Väestöliiton sivuilta, miten näissä yleensä käy, käy niin kuin Martin ja Sarin liitossa, yhdessä jatkavat, vain sinä olet yksin lissuuuuu

        Olet muuten helvetin huono keittiöpsykologi;)

        Niin asiallisena pysynyt viestiketju sai taas oman moukkansa...


      • taas sie
        .... kirjoitti:

        Niin asiallisena pysynyt viestiketju sai taas oman moukkansa...

        Siehän se oot.


      • ....
        taas sie kirjoitti:

        Siehän se oot.

        Et taida itse edes huomata -äo taitaa olla sen verran alhainen. Anna mä arvaan: alle 90? Aivan varmasti. Moukka.


      • Petetty-moraaliton

        Vaikka kakkoset tekevätkin moraalittoman teon, voi se silti olla jopa pelastus näiden pettäjämiesten avioliittoon. Mies pysyy perheensä luona ja jaksaa huonoakin liittoa, kun tälle moraalittomalle kakkoselle saa purkaa sydäntään ja murheitaan. Tämä tyhmä ja moraaliton kakkonen ei vättämättä edes haluaisi tätä kultaista pettäjää kokonaan itselleen, sillä sehän tietäisi paljon tuskaa ja murhetta ja oman vapauden menettämistä.

        Syyt miksi moraalittomat naiset ja kultaiset pettäjämiehet ajautuvat yhteen, ovat jokaisella erilaiset. toiset haluavat sitä ihanaakin ihanampaa seksiä, toiset vain keskustelukumppania ja kukin mitäkin. mene ja tiedä.

        Mutta jos petetty osapuoli hauaa itsekkäästi erota, vaikkakin niitä lapsia on, niin se hänelle sallittakoon. Jokainen tehköön mitä sydän sanoo.


      • Varjele sydämesi
        Petetty-moraaliton kirjoitti:

        Vaikka kakkoset tekevätkin moraalittoman teon, voi se silti olla jopa pelastus näiden pettäjämiesten avioliittoon. Mies pysyy perheensä luona ja jaksaa huonoakin liittoa, kun tälle moraalittomalle kakkoselle saa purkaa sydäntään ja murheitaan. Tämä tyhmä ja moraaliton kakkonen ei vättämättä edes haluaisi tätä kultaista pettäjää kokonaan itselleen, sillä sehän tietäisi paljon tuskaa ja murhetta ja oman vapauden menettämistä.

        Syyt miksi moraalittomat naiset ja kultaiset pettäjämiehet ajautuvat yhteen, ovat jokaisella erilaiset. toiset haluavat sitä ihanaakin ihanampaa seksiä, toiset vain keskustelukumppania ja kukin mitäkin. mene ja tiedä.

        Mutta jos petetty osapuoli hauaa itsekkäästi erota, vaikkakin niitä lapsia on, niin se hänelle sallittakoon. Jokainen tehköön mitä sydän sanoo.

        Jaa - että jokainen tehköön mitä sydän sanoo välittämättä mitään siitä minkä helvetin toisten elämään aiheuttaa. Välittämättä siitä mikä pimeys ja pirullisuus siellä omassa sydämessä asuu ja miten sitä omalla elämällään toteuttaa??
        Ei se nyt noinkaan ole. Älykkään ihmisen toimintaa ohjaa myös tunneherkkyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Pimeät päät nyt tekee mitä tekee sen enempää ajattelematta! Pahan runsaudesta tuodaan esille vain pahaa, ei mitään hyvää ja rakentavaa. Musta on valkoista ja valkonen mustaa vain pahassa sydämessä.


      • Kiitos kakkoselle A
        hienost tehty kirjoitti:

        hehe!

        "Se nyt vaan on niin että on naisia jotka kakkoseksi ryhtyy ja on naisia jotka eivät kakkosiksi ryhdy. "

        Eiköhän tämän koko ketjun juoni ole siinä, että se teidän nimittämä kakkonenkin useimmiten voittaa, tai rakkaus voittaa, vaimo tuossa alussa tietää, että kun mies on rakastunut toisaalla ja salasuhteessa, ei paluuta


        enää ole!

        Mitä teet puolisolla , joka ei ole mukana täydellä sydämellä? Yhtä kidutusta ja onnettomana oloa se on kaikille osapuolille, niin miehelle joka velvollisuudesta lapsia kohtaan yrittää jatkaa avioliittoa, vaimolle joka ei voi luottaa ja tietää miksi mies jäi, ja kolmannelle, jolta särkyi ehkä sydän eikä enää jaksanut jakaa miestä joka ei itse uskaltanut erota.
        Naiset ne ovat, vaimot, jotka erosta päättävät, ja tuotahan miehet etsivät pettämällä:jätä minut, en uskalla erota, petän ja olen rakastunut toisaalla.
        Tulette vaimot jotka muka viisaita ja taistelette miehestä huomaamaan sen, turhaa ajanhukkaa.

        Jo kunnioituksesta toista kohtaan voi päästää irti. Ja onhan se selvää, että ei seksikään enää ikinä puolison kanssa tule olemaan nautinnollista, olisi kuin aina se toinen nainen istuisi kattomassa vieressä, ei voi olla enää rento ja härski ..oman miehen kanssa, välissä on blokkeja, niin se vaan menee. Tarkoittaa, että molemmat tulevat vaan enemmän ja enemmän onnettomaksi. Miehelle voi olla jo tätä ennen seksuaalielämä tylsää vaimon kanssa, mitä se sitten on sen jälkeen kun on nauttinut toisesta naisesta ja vielä rakastunut...yhtä kaipuuta. Mihin tämä johtaa? Ehkä piakoin mies taas pettää, kun ei saa kotona tunnetta olla haluttu.

        Voi teitä taistelevia vaimoja: EI SE OLE RAKKAUTTA JOS SE SAA SINUT SURULLISEKSI TAI LOUKKAA SINUA: SALASUHDE ON RAKKAUDEN LOPPU, EIKÄ SE SIITÄ ENÄÄ IKINÄ PALAUDU; USKOKAA. HIENOA AP; ET KADU TEKOASI; PÄÄSET YLI, ja teit oikein. Lapset kyllä ymmärtää aikanaan.

        Voi sinua tyhmä kakkonen, meillä ainakin on uskottomuuden jälkeen rakasteltu enemmän kuin koskaan ja mitä erilaisimmilla tavoilla. Elämä on taas ihanaa.


      • Ootko rumilus?
        Kiitos kakkoselle A kirjoitti:

        Voi sinua tyhmä kakkonen, meillä ainakin on uskottomuuden jälkeen rakasteltu enemmän kuin koskaan ja mitä erilaisimmilla tavoilla. Elämä on taas ihanaa.

        Tää on jo surkuhupaisaa! Ei kukaan itseäänkunnioittava nainen/mies kirjottele tuollaista tänne. Ei tarvitse. Hyi.


      • Petetty.moraaliton
        Varjele sydämesi kirjoitti:

        Jaa - että jokainen tehköön mitä sydän sanoo välittämättä mitään siitä minkä helvetin toisten elämään aiheuttaa. Välittämättä siitä mikä pimeys ja pirullisuus siellä omassa sydämessä asuu ja miten sitä omalla elämällään toteuttaa??
        Ei se nyt noinkaan ole. Älykkään ihmisen toimintaa ohjaa myös tunneherkkyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Pimeät päät nyt tekee mitä tekee sen enempää ajattelematta! Pahan runsaudesta tuodaan esille vain pahaa, ei mitään hyvää ja rakentavaa. Musta on valkoista ja valkonen mustaa vain pahassa sydämessä.

        Minkä helvetin se petetty aiheuttaa petturimiehelle, jos hänet jättää? Ehkä en osannut oikein ilmaista mitä tarkoitin, mutta siitä huolimatta parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja mieluiten niin, että he toisiaan rakastavat ja kunnioittavat. Huonossa suhteessa ei kannata loppuelämää olla oli sitten niitä lapsia tai ei. se se yhtä helvettiä on.


    • perjvperjfvperjfvpwe

      Mulla ei ole mitään ykköskakkoskuviota meneillään, oli pakko vaan kommentoida kun kakkoset löysi ap:n kirjoituksesta ideaalitavan vaimon reagoida....:)

      Onneks en ole miehessä riippuva vaimo jota mies kohtelee huonosti ja vielä onnellisempi olen siitä että en ole kakkonen.

    • ...

      Hyvä ja kypsä aloitus. Kerrankin. En oikein ymmärrä miksi joka paikkaan tarvitsee hönkiä tuota ykkös-kakkoskuviota. En vaan ymmärrä. Varmasti hyviä ihmisiä löytyy molemmista ja loppujen lopuksi, rakkauden tulisi voittaa. AINA. On se sitten ykkönen tai ns. kakkonen. Mutta sehän taitaakin tässä närästää...

      Asiaton kommentointi muuten kertoo ihmisestä enemmän kuin voi uskoa. Ja yleensä sen takana on katkeruus, huono itsetunto jne. Sellasta. Vähän surullisena sitä seuraa kun ihmiset nolaavat itsensä -vaikkakin anonyyminä (tietysti)!

      Aloittajalle toivon kaikkea hyvää ratkaisulleen, ei ole varmaankaan helppo rasti ja vaikea sanoa, mitä itse sinun tilanteessaan tekisi! Toivon, ettei sellaista koskaan tule.

      • 56468

        Pata kattilaa soimaa, musta... Sinä et järjen juoksullasi yllätä, sitä kun yksinkertaisesti ei ole. Vähän surullisena olen seurannut, että joku voi olla noin yksinkertainen. Lue omat kommenttisi ja katso siihen peiliin, mitäköhän se sinusta kertoo, ikävä kyllä.


      • ....
        56468 kirjoitti:

        Pata kattilaa soimaa, musta... Sinä et järjen juoksullasi yllätä, sitä kun yksinkertaisesti ei ole. Vähän surullisena olen seurannut, että joku voi olla noin yksinkertainen. Lue omat kommenttisi ja katso siihen peiliin, mitäköhän se sinusta kertoo, ikävä kyllä.

        Repesin -nää on aina parhaita! :) Kirjotukset sen jälkeen, kun on jo löröt housuissa. Tsemppiä sulle, kyllä se olo siitä paranee!


      • question mark

        Tuota olen myös miettinyt että miksi tulevat tänne(kkin) nolamaan itsensä? Livenolaamisesta ei ole saanut tarpeekseen? Anonyyminä mutta kuitenkin osoitetaan kirjoitukset vihan kohteelle..miksi?


      • ....
        question mark kirjoitti:

        Tuota olen myös miettinyt että miksi tulevat tänne(kkin) nolamaan itsensä? Livenolaamisesta ei ole saanut tarpeekseen? Anonyyminä mutta kuitenkin osoitetaan kirjoitukset vihan kohteelle..miksi?

        Niinpä. Mielestäni se on vielä ehkä pikkasen pahempi, etteivät edes tajua sitä?! :)


    • wpejfpeoqjfqweopåfj

      Mitä sä päättelet itsetunnosta yhden kirjoituksen perusteella? Jokainen vähänkään älykäs tietää että päätelmiä ei voi tehdä perustuen hyvin vähään tietoon.

      Se että moraalittoman toiminnan puolustelu ärsyttää ja siihen reagoi ei kuule kerro mistään muusta kuin ärsytyksestä. Mutta taisi osua ja upota. Kyllä kakkoset tietää että he tyytyvät sekundaan eivätkä arvosta toisten ihmisten elämiä........ Se varmaan eniten harmittaa kun sen tietää ja sitten joku tökkäsee siihen arkaan paikkaan joka on olemassa vaikka sitä kuinka yritetään peitellä ja muuttaa joksikin muuksi.

      Minäkin olen sitä mieltä että aloittajan teksti oli hyvä ja kypsä. Mut mua nyppii se että kakkoset näkee siinä sen ainoan oikean tavan vaimon reagoida kun on isketty kiinni varattuun mieheen. Se on normaalia suuttua ihmisistä jotka eivät välitä muiden elämistä ja jotka lähtevät kakkoskuviota toteuttamaan, ei ne ihmiset ole vähempää kypsiä.

      Ajattelussa tärkeää on ymmärtää se että lähes mitkään asiat eivät ole mustavalkoisia ja suoria syy seuras suhteita ei kannata vetää kovin helposti ellei ole perusteita. Salailu ja valehteleminen ja siihen osallistuminen on ja tulee aina olemaan salailua ja valehtelua vaikka sitä kuinka yrittäisi kääntää muuksi. Siinä on perusteita. Kaksinaismoralismi niin kukkii tällä palstalla. Vaimon pitäisi suhtaytua kypsästi mutta sitten jos joku tulis salaa sun ukkos kanssa olemaan niin sunkin pitäs suhtautua vaan että joo ei haittaa vaikka salailitte, kiitos vaan teille kun olette niin kypsiä.

      • ....

        Ja ennalta arvattavakin vielä?! Heh. Arvelinkin, että vedät tuon osui ja upposi -kortin. Mutta taisi nyt osua ihan itse kirjoittajaan? Mitenkäs on nuo omat päätelmäsi? Tässä suora lainaus: "Mut mua nyppii se että kakkoset näkee siinä sen ainoan oikean tavan vaimon reagoida kun on isketty kiinni varattuun mieheen." Kakkoset? Hmmm.

        Mahdatko yhtään ymmärtää, että tänne kirjoittaa varmasti muitakin kuin noita ns. kakkosia. Ajatella, että joku naimisissa oleva nainenkin voisi pitää ap:n kirjoitusta kypsänä ja hyvänä. On se ihmeellistä! Kypsästi suhtautuminen asiaan kuin asiaan auttaa muuten elämässä. Kokeile joskus. Voit yllättyä.

        Ja kyllä, jos mieheni ilmottaisi että rakastaa toista -siis RAKASTAA...antaisin hänen mennä. Varmasti olisi vaikeaa ja pitkä prosessi selvitä, mutta silti, antaisin hänen mennä. Rakkaudettomat liitot eivät tee ketään iloiseksi. En ainakaan usko.

        Olisi muuten kiva kuulla LetGo miten prosessisi edistyy...


    • gsgsrgse

      Nyt kuule taisi mennä ihan ohi mikä sun pointti oikein on. Me molemmat ollaan sitä mieltä että annettaisiin sellaisen miehen mennä joka on toisen naisen kanssa. Ja tottakai tänne kirjoittaa muitakin kuin kakkosia, mut tänne kirjoittaa myös niitä kakkosia jotka näkee putkiaivoillaan tuosta ap:n kirjoituksesta sen ainoin oikean tavan reagoida kun mies on toisen naisen kanssa.

      Mähän just sanoin että mun mielestä ap:n kirjoitus on hyvä ja kypsä hänen omassa tilanteessaan, mä vaan yritän selittää kakkosille sitä että tianteita on erilaisia ja ei oo edes normaalia monissa tapauksissa että ei reagoisi jos on salailtu jotain kakkossuhdetta.

      Mulla ei tosiaankaan ole meneillään mitään kuviota et olis jotain kakkosta pyörimässä tms, muuten vaan ärsyttää se että kakkoset taputtaa selkään kun kerrankin vaimo ei reagoi.

      Ja tietenkin otan osu ja upposi kortin esiin, se todellakin on osunut ja uponnut aika monella kakkosella päätelleen vaikkapa miinusten ja plussien määrästä. Joko täällä on joku kajahtanut kakkonen joka miinustaa uudelleen ja uudelleen tiettyjä kirjoituksia ja toisia plussaa tai sit täällä on monta kakkosta jotka sitä tekee.

      hahah....tää on hauskaa...

      • ....

        Huvittavia sun kommentit. Eikö täällä ole tarkoituksin painaa joko - tai ? Näin olen käsittänyt. En ole tiennytkään, että sen voi tehdä useammin kuin kerran. Hmmmm ja sä tiedät sen mistä? Auts. Tohon sun ei tarvitse vastata.


      • wdvgsvwesv
        .... kirjoitti:

        Huvittavia sun kommentit. Eikö täällä ole tarkoituksin painaa joko - tai ? Näin olen käsittänyt. En ole tiennytkään, että sen voi tehdä useammin kuin kerran. Hmmmm ja sä tiedät sen mistä? Auts. Tohon sun ei tarvitse vastata.

        hehehe....Onneks mulla on muutakin tekemistä kun plussailla ja miinustella täällä... tai ylipäätään kuluttaa tällä palstalla aikaansa niin paljon. Joillakin oikeesti viiraa sen verran että ne oikeesti jaksaa käyttää sellaiseen energiaa ja aikaa....... Siis kyl täytyy sanoa että aivan erinomaista älykkyyttä osoittaa toteaminen että "se joka on huomannut että jotkut päivät pitkät täällä plussailee ja miinustelee tekee sitä itse". Et mitään muuta keksiny vastaukseksi..... hehehe


    • pisjiswjnwpejofq

      Ja kyllä mä tiedän että tässäkin keskustelussa on muitakin kuin kakkosia kommentoimassa. Mutta tosi usein ne on niitä kakkosia jotka saa tällaisesta kirjoituksesta kimmokkeen sanoa jälleen "Vaimot, arvostakaa itseänne, käyttäytykää niinkuin tuo ap".

      Mua vaan todella ärsyttää sellainen hurskastelu, ensin mennään rikkomaan perhe ja sen jälkeen sanotaan että hei, arvosta itseäsi ja tajua. Ja joka kirjoitukseen mun täytyy näille luupäille liusätä että mulla ei ole eikä ole edes ollu sellaista kuviota itselläni, mua vaan vituttaa sellainen salailun ja valehtelun hyväksyminen ja sen jälkeen selittäminen siitä kuinka vaimo ei arvosta itseään. Ei arvosta kakkonenkaan. Kumpikaan ei arvosta itseään, ainoastaan petturi on tyytyväinen kun hänestä tapellaan.

      Ihan kahjoa touhua, en tiedä miksi ulkopuolisena alan edes väittelemään, nämä on niin itsestäänselviä asioita normaaleille ihmisille. - Ei saa pettää, - Ei saa salailla- Ei saa mahdollistaa sellaista tilannetta jossa vaimo on tietämätön kuviosta.

      Jopa elokuvissa ja viihteessä käytetään joskus kakkosista tiettyjä protypia ilmaisuja...... kuten "se mies rakastaa mua, se obn vaan vääränlaisessa suhteessa". Voi kun vaan tajuaisitte..........

    • Olipa harvinainen kirjoitus näillä palstoilla. Tuohon kun kaikki pystyisi,ei näitä sivuja tosin tarvitsisikaan. Tuo on sitä suurinta rakkautta,että pystyy luovuttamaan ja antamaan toisen mennä.

      Oletteko muuten huomanneet,että tähänkin ketjuun on liittynyt muutama vakiotyyppi?
      Tarkoitan näitä:

      1. Selibaatti-Simo. Simon mielestä kaikki parisuhdeongelmat johtuu vain ja ainoastaan siitä,että nainen ei anna tarpeeksi/ollenkaan.
      2.Kauna-Kauko. Kaukon mielestä kaikki parisuhdeongelmat on naisen syytä,koska kaikki naiset on pettureita ja huoria.

      3.Lääkitys-Lasse. Lasse liittyy joskus johonkin keskusteluketjuun laittamalla viestin,joka ei millään tavalla liity aiheeseen ja on täysin sekopäinen.
      4.Lassea välittömästi seuraa Psykiatri-Paavo,joka ilmoittaa tietävänsä kuka Lasse on ja määrittelee millaista hoitoa Lasse tarvitsee. Joskus on käynyt mielessä,mahtavatko
      Lasse ja Paavo asua saman näppäimistön takana.
      5.Provo-Petteri. Petterin mielestä lähes kaikki näillä sivuilla naisten aloittamat keskustelut on jonkun miehen provoja.

      No,se oli vain välikevennys...

      aloittajalle hyvää loppuvuotta ja -elämää!

      • JOhtaujjuus

        No parisuhdeongelmat on nyt lähes aina naisten syytä. Yleisin syy on että muija lihoo tai ei anna tarpeeksi. Uskottomuus on tietysti ongelmallinen tapa ratkoa suhteen haasteita.


      • Rouva Puutteessa
        JOhtaujjuus kirjoitti:

        No parisuhdeongelmat on nyt lähes aina naisten syytä. Yleisin syy on että muija lihoo tai ei anna tarpeeksi. Uskottomuus on tietysti ongelmallinen tapa ratkoa suhteen haasteita.

        Niinkö? No minä olen ainakin varsin timmissä kunnossa ja seksiä haluan kolme kertaa päivässä. Mies käy vieraissa.


      • jätä se!
        Rouva Puutteessa kirjoitti:

        Niinkö? No minä olen ainakin varsin timmissä kunnossa ja seksiä haluan kolme kertaa päivässä. Mies käy vieraissa.

        Sun miehes on ääilö!


      • jätä se!
        jätä se! kirjoitti:

        Sun miehes on ääilö!

        Siis ääliö!


      • JOhtaujjuus kirjoitti:

        No parisuhdeongelmat on nyt lähes aina naisten syytä. Yleisin syy on että muija lihoo tai ei anna tarpeeksi. Uskottomuus on tietysti ongelmallinen tapa ratkoa suhteen haasteita.

        No hei Simo.................... Olisko omaa kokemusta tuo,että "parisuhdeongelmat on nyt lähes aina naisten syytä"? Kyllä mun kaveripiirissä on useempiki tapaus,että parisuhteen ongelmat on tullu alun pitäen miehen toiminnasta. Ja sekö on PARISUHDEONGELMA jos nainen lihoo?????? Haloo... Jos se on sinulle ONGELMA,eipä muuta kun hyvää päivää! Varmaan on tosi pitkäikäisiä sun parisuhteet? Tai oisko niin,että sulla on ikää vasta 20-30v,jos tuo on ongelmista suurin. Elämällä on joskus ikävä tapa opettaa,ja siihen voi aina luottaa että se opetus tulee vastaan jokaiselle. Uskottomuus ei ole tapa ratkoa parisuhteen ongelmia,se on tapa lopettaa suhde. Joillekin miehille se on ainoa tapa.


    • goodi24
    • Vinkki joka kestää
    • Uusi maailman järjes

      miksi mediassa ei nosteta esiin tätä uutta maailmanjärjestystä mistä Niinistö puhuu? Voisiko joku toimittaja hieman kysäistä siitä?

      Hitlerkin aikanaan kannatti sitä

    • sori vaan

      Niin selvänäkijä et ole, että tietäisit rakkudensanojen menneen naiselle...

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskalla lähestyä minua

      Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S
      Ikävä
      60
      6854
    2. Päätin että suostun keskustelemaan

      Jos sellainen tilanne tulee.
      Ikävä
      100
      3522
    3. Oulaskankaan päätöksistä

      https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.
      Oulainen
      26
      2860
    4. EMMINÄ JAKSA OOTTAA KOLMEA VIIKKOA!

      Kyllä se aiemmin parantuu😘
      Ikävä
      21
      2538
    5. Tiedoksi että

      En aijo laittaa viestiä enkä soittaa enkä edes harkitse asiaa.
      Ikävä
      27
      2113
    6. Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!

      Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun
      Suomi24 Blogi ★
      359
      1861
    7. Oikeasti tekisi

      Mieli hypätä sun kaulaan eikä kävellä ohi
      Ikävä
      25
      1760
    8. On niin ikävä sua

      Ikävöin hymyäsi, näkemistäsi, sitä millainen olet.
      Ikävä
      11
      1652
    9. Miten menee?

      Tykkäätkö minusta nyt vähemmän kun näit minut?
      Tunteet
      32
      1638
    10. Kyllä mä sen joudun tekemään

      Että lähden pois. Itse halusit että tämä menee näin.
      Ikävä
      51
      1556
    Aihe