Olen yli nelikymppinen eronnut nainen. Erosta on muutama vuosi. Asun lasteni kanssa, käyn töissä, harrastan, tapaan ystäviä ym... Mutta elämäsätni puuttuu oma rakas - mies... Erostani on sen verran aikaa, että se on käsitelty ja surtu... Mutta nyt kun olisin valmis uuteen suhteeseen ei miestä löydykään :( . Huomaan, että lapset ja iltapainotteinen työ karkottaa kaikki sopivat miehet. Tässä tulee pikkuhiljaa mieleen, että yksin on tätä taivalta jatkettava, vaikka tarve ja halu uudelle suhteelle olisi. Miksi kahden aikuisen ihmisen aikataulujen yhdistäminen lapsia kunnioittaen on niin vaikeaa?
Oma lähtökohtani suhteelle on se, että lapset ovat elämässäni tärkeintä... Mutta ei se silti tarkoita sitä, että rakkautta ei riittäisi miehelle.. En halua täräyttää miestä heti lasteni eteen, haluan ensin tutustua mieheen ja tietää missä mennään. Sitten vasta lapset astuvat kuvaan.. He ovat jo sen ikäisiä, etten voi heitä pakottaa pitämään kenestäkään eli se tietty rajoittaa asioita. Myös moni mies on sitä mieltä, että kun olen arkena iltoja töissä niin emme voi koskaan nähdä... Mietinkin onko pakko koko ajan olla toisen kanssa... Pelkkä tieto, että on joku, jota rakastaa ja joka rakastaa antaa paljon ja kuitenkin pystyy tapailemaan viikonloppuisin ja lomilla... Ainahan suhteessa joutuu tekemään kompromisseja.
Mutta tässä runsaan vuoden sisällä olen joutunut toteamaan, että asia ei ole näin.....
Voiko yksinkertainen asia olla näin vaikea :( ...?
15
1614
Vastaukset
- SeLöytyy
Elämäsi ja aikataulusi on varmasti mahdollista yhdistää miehen kanssa, olemisen kanssa, mutta näin vain pitkällä tähtäimelle. Suhteen alku on aina eri asia. Suhteen alkaminen vaatii voimakkaan tunteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Sitä ei helposti synny, jos et pysty antamaan suhteelle aikaa myös muusta tinkien. On epärealistista ajatella että jatkat elämistä vain kuten ennen ja jostain pienestä välistä "annostelet" vähän aikaasi miehelle. Se tuskin antaa monellekaan potentiaaliselle miehelle tunteen siitä että hän olisi kiinnostava tai tärkeä. Tuskin itsekään pitäisi tärkeänä miestä joka näkisi sinua silloin kun hänelle itselleen sopii, sinun halusistasi ja tarpeistasi riippumatta? Harva haluaa olla vain "mukava lisä" muuhun elämään vaan se tärkein asia. Se on ihan ymmärrettävää.
Tottakai on ymmärrettävää että lapset rajoittavat monen seurustelua mutta se että seurustelun hankaluudella on hyvä syy, ei kuitenkaan tarkoita sitä että se ei vaikuttaisi tai vaikeuttaisi parisuhteen solmimista. Elämä ei ole aina oikeudenmukaista tai tasapuolista.
Olen itse nähnyt lähipiirissä paljon juuri tällaisia tapauksia. Eronnut nainen kyllä saa aikaan paljon parisuhteen alkuja mutta koska seurustelu ja ajankäyttö on rajoitettua, suhteet eivät oikein etene tai syvene. Ja suuri osa päättyy siihen että mies löytää naisen joka panostaakin suhteeseen täysillä ja saa miehenkin sitten rakastumaan.
Fakta on minusta siis se että jos haluat miehen, sinun on panostettava alussa häneen enemmän kuin vain vähän viikonloppuisin ja lomilla. Ei tätä kuitenkaan kestä loputtomiin. Jos saat hänet "napattua" elämä rauhoittuu ja voitte sovittaa aikataulunne yhteen. Mutta alkuun se ei vain riitä.- Tositarkoituksella..
Kyllä sen ymmärrän, että suhteeseen on panostettava heti alussa enemmän ja niin olen yrittänyt tehdäkin, jos jotain säpinää on ollut. Mutta muutama mies on heti ilmoittanut, että ei tuu mitään kun olen illat töissä ja he päivät.... Työni on mikä on. Tykkään siitä, enkä ala vaihtaa alaa miehen takia. Olen valmis tosiaan tekemään kompromisseja, mutta moni mies haluaa naisen, jolla ei ole muuta elämää kuin hän... Tai ainakin naisen tarvitsisi olla käytettävissä ainakin silloin kun miehelle sopii. Ehkä olen törmännyt vääränlaisiin miehiin... Törmäilymahdollisuudet kun ovat vielä kaiken lisäksi tosi vähäiset...
Se tässä vaan on kurjinta, kun tuntuu, että elämän parhaat vuodet kuluvat "yksin".... - YH EI ONNISTU
Miehenä yh:n kanssa seurustelua yrittäneenä voin jakaa tämän kokemuksen täysin. Ja suosittelen yh:ta vähän ajattelemaan mitä tekevät miesten kanssa. Olin ihan rakastunut tässä taannoin yhteen tyyppiin ja toki yritin pitää yhteyttä ja toivoin sitä häneltäkin. No hän sitten ajatteli, ettei pysty olemaan kanssani niin tiiviisti ja dumppasi minut. Sai sen vaikuttamaan vielä mun omalta vialta. Yritin tuppautua muka hänen perheeseensä liian äkkiä. Enkä oikeasti edes tehnyt niin, vaan tämä henkilö teki juuri niin että olisi halunnut jakaa aikaansa vain parin viikon välein. Satuin sitten kysymään miksen saanut häneltä mitään vastausta viestiini siinä välillä. Edellisessä suhteessani sain kritiikkiä, etten itse pitänyt tarpeeksi yhteyttä kun en heti maanantaina soittanut yhteisen viikonlopun jälkeen. Tee naisten kanssa niin tai näin, aina menee väärinpäin.
- ..................
YH EI ONNISTU kirjoitti:
Miehenä yh:n kanssa seurustelua yrittäneenä voin jakaa tämän kokemuksen täysin. Ja suosittelen yh:ta vähän ajattelemaan mitä tekevät miesten kanssa. Olin ihan rakastunut tässä taannoin yhteen tyyppiin ja toki yritin pitää yhteyttä ja toivoin sitä häneltäkin. No hän sitten ajatteli, ettei pysty olemaan kanssani niin tiiviisti ja dumppasi minut. Sai sen vaikuttamaan vielä mun omalta vialta. Yritin tuppautua muka hänen perheeseensä liian äkkiä. Enkä oikeasti edes tehnyt niin, vaan tämä henkilö teki juuri niin että olisi halunnut jakaa aikaansa vain parin viikon välein. Satuin sitten kysymään miksen saanut häneltä mitään vastausta viestiini siinä välillä. Edellisessä suhteessani sain kritiikkiä, etten itse pitänyt tarpeeksi yhteyttä kun en heti maanantaina soittanut yhteisen viikonlopun jälkeen. Tee naisten kanssa niin tai näin, aina menee väärinpäin.
Minä taidan olla tällä hetkellä samassa veneessä. Ainakin valitettavasti pahasti näyttää siltä. Alkuun tämä nainen oli kyllä itsekin hyvin aktiivinen ja järkkäsi aikaa, vaan nyt kaikki yhteydenpito ja harvat tapaamiset tuntuvat olevan minun harteilla. Ihan niin kylmä en itse pysty olemaan, että pystyisin olemaan viikot kuin toista ei olisi olemassakaan ja sitten syttyisin sormia napsauttamalla kun sattuu näkeminen sopimaan. Pieni viestikin välillä tekisi ihmeitä.
- Samajuttu
.................. kirjoitti:
Minä taidan olla tällä hetkellä samassa veneessä. Ainakin valitettavasti pahasti näyttää siltä. Alkuun tämä nainen oli kyllä itsekin hyvin aktiivinen ja järkkäsi aikaa, vaan nyt kaikki yhteydenpito ja harvat tapaamiset tuntuvat olevan minun harteilla. Ihan niin kylmä en itse pysty olemaan, että pystyisin olemaan viikot kuin toista ei olisi olemassakaan ja sitten syttyisin sormia napsauttamalla kun sattuu näkeminen sopimaan. Pieni viestikin välillä tekisi ihmeitä.
Tää on niiin sama kuin mullakin. Miksi naiset miksi? Ei kai seurustelu voi olla sitä, että sytytään seurustelemaan vain kahden viikon välein? Oli lapsia tai ei. Seurustelu tarkoittaa sitä, että jaetaan asioita ja huomioidaan toista. Edes sillä tekstarilla silloin tällöin.
- SeLöytyy
Elämä on valitettavasti sarja valintoja ja harvoin helppoja sellaisia. Kaikkea ei voi saada ja usein täytyy luopua jostakin sadakseen jotain muuta. Työsi rajoittaa seurusteluasia ja se on vain fakta. Jos haluat jatkaa sitä (mikä on sinällään ok), sinun täytyy hyväksyä että se vaikeuttaa parinhakuasi. Siitä ei oikein pääse mihinkään. Mutta ei tämä toki tarkoita että olisi mahdotonta löytää myös miestä jolle elämäsi rytmi sopisi, onhan paljon myös iltatöitä tekeviä miehiä. Jos esim. itse käyt jossain harrastuksissa päiväaikaan, voit tavata siellä miehiä jotka elävät samassa rytmissä kuin sinä.
Sitäpaitsi olet tuskin kuitenkaan vielä "käynyt läpi" kaikkia vapaita miehiä Suomessa, joten ei kannata ihan epätoivoon vaipua. Mutta muista että kun tapaat jonkun, panostat niin paljon kuin vain ehdit ja pystyt niin ei ainakaan jää siitä kiinni.
"mutta moni mies haluaa naisen, jolla ei ole muuta elämää kuin hän"
Tämä on valitettavan totta. Mutta toisaalta tuollaista miestä ei kannata ottaa vaikka sen saisi miten helposti tahansa... - sama tilanne
laita sitte treffipalstalle ilmoitus, että sulla on sellainen elämä ja jos joku on todella kiinnostunut niin sitten hän voi ottaa yhteyttä, jos ei kelpaa niin siirtyköön seuraavaan sinkuun jolla on sitä vapaa aikaa enemmän, näin ainakin mä tein, ja olen kyllä saanut yhteydenottoja aika paljon
- vapaa ja onnellinen
Minäkin sain vastauksen vaikken oo edes kysynyt mitään, mut olen myös viestiketjun aloittajan lailla epäsäännöllistä työtä tekevä. ja harrastan erittäin paljon. juuri meni poikkki seurustelun alku kai, ja mies oli niin pettynyt siihen, että minulla ei ollut tarpeeksi aikaa. ei siinä auttanut muu kuin luovuttaa...ja oon helpottunut itsekin. nyt menen taas töihin, salille, musajuttuihin, oon kotona teinin seurana, opiskelen, ja NAUTIN ELÄMÄSTÄ.
vAIKKA seurustelin vain reilun 1kk, tiedän jo sillä perusteella, että varmasti n. 4v sisällä oon parisuhteessa, nyt on perheen, siis lasten aika. sitten kun olen vapaa, olen totisesti vapaa, ja voin ottaa miehen- tai koiran:).
vähän väliä kuulee kuitenkin rohkaisevia tarinoita että elämä ei ole ohi 50-, 60- eikä yli 70-vuotiaanakaan. rakastuminen ei katso ikää onneksi!!!! - koht.tov.
Etsi jos sattuisit löytämään jonkun isän, jolla on lapsi tai lapsia luonaan asumassa. He ainakin ymmärtävät että iltaisin on muuta, koska itsekin fiksuina isinä uhraavat arki-illat lapsille kotona. Yhteydenpito jää sitten luonnollisesti viikonloppuihin, ehkä vain joka toiseen. Elämä on. Voihan sitä tekstailla, soitella ja pitää netin kautta yhteyttä silti
Tässä nyt heti karsiutuvat minäminä-pojat pelistä. Älä heitä toivoa kuitenkaan, onhan niitä iltatyössä olevia miehiäkin paljon, kuten vartijat ym. - sama täällä
täälläkin nelikymppinen eronnut,nainen/äiti ajattelee, että parhaat vuodet menevät hukkaan, kun mies ei uskalla sitoutua naiseen, jolla on lapsia. onko miehen vaikea jakaa? se tuntuu niin kypsymättömältä. minulle sopisi parhaiten viikonloppusuhde ainakin alkuun. miksi miehen pitää heti ujuttautua naisen arkeen? miksi ei voi tutustua rauhassa?
tällä hetkellä en tapaile vielä ketään, sillä erostani on vajaa vuosi. nettiin en laita profiilia, sillä luottamus on mennyt. haluan tavata ihmisen joskus livenä, vaikka ladulla. =)
nautin yksinolosta. saan tehdä mitä haluan tai olla tekemättä.
seksuaaliset tarpeet ja kosketuksen tarve eivät katoa. niiden kanssa on vaan elettävä. yhden yön juttuihin en ole valmis. - mies-40v
kyllä minulle ainakin kelpaisi yh-äiti lapsilla.Alkuun olisi mukava rauhassa tutustua ja viikonloppuisin.Itselläni on ollut paljon pettymyksiä naisten suhteen..mutta silti uskon aitoon rakkauteen.Ongelmana on kuiten lievä ujous ja pelko etten uskalla tehdä aloitetta..pelkään nolaavani itseni!
- Tositark. taas
No en minäkään ajatellut, että on joku on/off nappi jota painetaan parin viikon välein. Ja oon sitä mieltä et täytyis saada aikataulut sopimaan niin, että ainakin kerran viikossa vois nähdä ja tietty päivittäin olis mukavaa pitää yhteyttä esim. puhelimitse, tekstarilla tai netin kautta.
Kun on lapset kotona, niin ei halua heti lapsille esitellä uutta suhdettaan, kun ei itsekään tiedä missä mennään. Vähemmästäkin saa lapset "sekaisin".
Harmi etten oo tavannut teitä miehiä, jotka kirjotitte tänne.... - yksinkertaista
Lapsetonta miestä ei kiinnosta ottaa vieraita äpäriä riesaksi!
- justiina4
Sinua ei kiinnosta, ja rumastipa nimittelet. On niillä lapsilla isäkin, varmaan hänkin parempi mies kuin sinä, mutta ero on jostakin syystä tullut. Yksinkertaista on jokin tässä keskustelussa, kyllä, mutta se ei ole aloittaja. Kunhan sinultakin on yksi vaimo lähtenyt, itse siittämiesi "äpärien" kanssa, palataan asioihin viisaampina.
Aina löytyy joku lapsirakas mieskin, jolle olemassaolevat lapset eivät ole ylivoimaista.
- Matka-Alma
Tämä tilanne ei eroa paljoakaan ns. kaukosuhteesta jossa tapaillaan vaan viikonloppuisin. Onhan puhelin olemassa, pieniä ihania tekstareita päivittäin. Kun se oikea osuu kohdalle, niin ei siinä tämmöiset asiat haittaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1242150Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1352053Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2111822Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2581498Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341404Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5581181Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.501005Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115942Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse350936