Kuinka eron jälkeen elämä kukoistaa

"Siis miten ero viedään loppuun, jotta mitään ei jää hampaan koloon ..."
Niin, meidän tapauksessa minä nainen sain koko vuoden tuntea olevani syyllinen eroon. Mustasukkainen, vainoharhainen, epäilevä ...
Joulun alla selvisi, että exäni on saanut lapsen naisen kanssa jota epäilin. Miksei pystynyt kertomaan asiaa rehellisesti vaan uskotteli minussa olevan vikaa. Raukka, petturi ...
Emme ole tavanneet tai jutelleet kesän jälkeen. Olisi oikein, jos exäni pystyisi nyt jälkeenpäin kertomaan totuuden. Itse olen melkein sinut asian kanssa, mutta vielä joskus viha riivaa.
Nyt tiedän etten tuntenut väärin vaan tunteeni ja epäilykseni olivat aivan oikeita.

Rehellisyys? -kirjoittaja tarinasi oli kuin omani.

Jep, oikeassa olet - ero pitää ehdottomasti käsitellä loppuun ennen kuin elämäänsä alkaa haalia uutta kumppania ja mahdollisesti uuden kumppanin lapsiakin. Ei se uusi ihminen ole ansainnut joutua elämään toisen erokipuiluja tai toisen ex-puolison kiukutteluja!

Ystävinä voi toki erota, itsekin olen niin onnistunut tekemään - mutta tietyt asiat pitää tehdä siinä vaiheessa selväksi, esim se, että jos ja kun jompi kumpi löytää uuden kumppanin, ei "roikuta lahkeessa" ystävyyteen vedoten, vaan annetaan toiselle rauha uudessa elämän vaiheessa. Ei uusi suhde ja hyvät välit exään ole mikään toisiaan poissulkeva asia ja hyvähän noin on, jos on yhteisiä lapsia, mutta varmuuden vuoksi nämä jutut pitää selvittää. Ja tehdä selväksi myös uudelle kumppanille, ettei ex ole uhka uudelle suhteelle.

Jokainen käsittelee eronsa omalta kannaltaan. Toisen kannalta sitä ei voi käsitellä. Hampaankoloon jää vääjäämättä paljonkin asioita - ja sinne ne todella jäävät. Eri asia sitten kuka antaa niiden jäädä kaivertamaan ja kuka poistaa ne vaikka miten ja millä.

Eron jälkeen ihminen on vapaa solmimaan uusia suhteita. Ellei se exälle sovi, se on hänen hammassärkynsä. On turha kuvitella, että exän kanssa voi pysyä ystävinä vain lykkäämällä seurustelusuhteita hamaan tulevaisuuteen. Niin ei juuri pysty rakentamaan omaa tulevaisuutta, jos on kiinni menneessä.