Kumppania kainaloon?

Itse mietin välillä aivan samaa, mutta täältä toisesta päästä.... eli olen itse 21-vuotias nainen ja ilmeisesti yhtä uneton kuin sinäkin. x3

Itse en taasen ole (silleen terveellisesti kuitenkin) järin varautunut vaan kykenen helpostikin puhumaan ventovieraille niitä näitä hännänpäitä, mutta silti hieman ujo mitä nyt tulee kontaktiin vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei ole niin paljoa kokemusta, että uskallus riittäisi....
Omalta osaltani suurimpina ongelmina nyt ovat ne aikasen loogiset; en käy missään (koska baareilu ei iske) ja en harrasta mitään (ainakaan sellaista jossa olisi toisenkin sukupuolen edustajia) eikä kiinnostakaan. En toisaalta ole myöskään niin "tyttömäinen", että herättäisi kaikissa miehissä ihastusta. Ulkoisissa piirteissä keskeistä kaiketi on sellainen kauhea kirosana kuin ylipainoisuus (joka on työnalla) ja sitten se, että meikkiä en käytä enkä muutenkaan kummemmin laittaudu kuin perushygienian osalta. Hiukset värjään ja leikkaan, kun siltä tuntuu (ja keksii mitä näille tekisi.....) Käytän mustia huppareita ja farkkuja, en siedä hameita. Olen sisäisestikin vähän öööm.... äijämäinen? On tiettyjä naisellisia juttuja joista pidän ja teen ja muodostun, mutta sitten taas näitä miesmäisiä mukavuuksia joita ilman tuskin kykenen elämään. Julma tosiasia se kai on, että valtaosa herroista vain tahtoo sen sievän, pirtsakan pörröpään jota voi kanniskella paikasta a paikkaan b. xD

Mutta mitä tulee itse kysymykseesi ennen vuodatustani niin vähän se on sattuman kauppaa jota koetellaan erheen ja yrityksen kautta. Yleensä jo kontaktia saa sillä, että puhuu jotain, ihan mitä tahansa tilanteeseen sopivaa. Valtaosassa tapauksissa se ei johda mihinkään, ei ehkä edes vastaukseen, mutta jos likka kääntyy edes katsomaan niin hei, olet saanut kontaktin! Siitä sitten vaan rohkeasti eteenpäin jos tilanne ja tunne antavat myöten.
Hyviä paikkoja ovat ne missä itse tunnet olosi luontevaksi tai sitten klassisesti kirjastot, kaupat, netti ja ne baaritkin...

Hei, kiitos!

Itsestä vaan tuntuu tyhmältä mennä juttelee esim kaupassa ihmiselle, jota ei tunne, tulee sellainen tunne "anteeksi kun olen olemassa" :D mutta niin noin kai sitä saisi kontaktia ainaki jotenkin :),
Pitääpä yrittäää :)