Olen aina ollut pelimies, nyt osaan vain olla yksin.

Täytän kohtapuolin 30-vuotta. 17-vuotiaana kun kasvupyrähdys tuli niin 180cm tumma ja tulinen komistus pääsi irti. Yli kymmenen vuotta... Olen aina ollut hyvin kova urheilemaan, nautin siitä jokapäivä. En polta enkä juo viinaa.

Isäni on pitkä ja komea mies. Niin taidan olla itsekkin. Se tunne, että menee baariin tai kirjastoon. Nätit tytöt huomaa sinut, ja kun vastaat katseeseen saat kauniin hymyn. Pidän kauniista tytöistä/naisista. Kukapa ei. Tiedän miten saan tytön hymyilemään, tuntemaan hänen olonsa kauniiksi, iloiseksi, seksikkäksi ja turvallisesti. Teen nämä asiat aina vaistomaisesti.

En tiedä "iskenkö" naisia. Minä vaan katselen ja ihailen, kunnes joku vasta katseeseen hymyllä. Se on siinä. Jää on murrettu, sitten vain avataan mysteerit tytölle ja maalataan aurinkoinen tulevaisuus. Johon aina itse uskoo.

Tyttöjä on tavattu, seurusteltu, rakasteltu ja huijattu jo yli toista sataa. En ikinä ole pitänyt itseäni pelimiehenä. Kun katson peiliin näen saman pikkupojan mikä aina olen. Se tekee minusta vaarallisen.

Minulla on SE OIKEA, unelmatyttö. Aika, joka vietettiin oli täynna magiaa ja rakkautta.

Olen sinkku. Olen sinkku, sen takia että en osaa seurustella. En enää. Olen niin jämähtänyt yksin olooni, että en osaa enää muuta. Minä teen aina mitä haluan. En siedä sekuntiakaan ketään tai mitään, joka häiritsee minua. En ole seurustellut vakavasti yli kolmeen vuoteen.

Saan kyllä tytön ja seksiä jos haluan. En helposti, tietenkään.
Minä katson elokuvan. Se on täynnä romantiikkaa ja rakkautta. Huomaan, että minusta puuttuu kaikki ne asiat. Mitä Hollywoodin komistukset näyttelevät. En osaa uhrautua, en osaa yllättää, en pysty tarjoamaan satumaista elämää ja en pysty näyttämään rakkautta tai tunteitani. Olen ontto.

Minä luulin, että kaikki johtui minun ensimmäisestä Rakkaudestani. Minä otin yhteyttä ja sainkin tytön suostuteltua näkemään minut. Me tapailtiin pari viikkoa. En edes yrittänyt harrastaa seksiä. En halunnut. Tyttö meni sekaisin. Ei ymmärtänyt. En minäkään. Tein minkä teen parhaiten. Jätin hänet ihmettelemään ja katosin.

Minä taidan olla pelimies. Täydellinen pelimies. Pelaan naisilla tietämättäni. Olen yrittänyt, taistellut ja väkisin sietänyt kaikenlaisia tyttöjä. Ei viat ole naisissa vain minussa.

Minusta tuntuu, että minä jään yksin. Se sopii minulle. Osaan olla onnellinen siten. Kaipaan välillä kosketusta. Yhteenkuuluvuutta, mitä näen ystävissäni. kadulla ja elokuvissa. En kykene tuntemaan. Sitä ei löydä, jos sitä ei ole itsessäni.

Olen viimeiset vuodet vaan kyllästynyt naisiin. Jokaisen naisen, jonka kanssa olen tapaillut. Kyllästyn jos päivissä, ellen tunneissa.

Olen paha ihminen. Satutan muita ja sitten kärsin itse kun olen yksin. En osaa toimia oikein. Moni sanoo, että minulla on ollut unelmatyttöjä. Miksi sitten olen sinkku? Miksi olen jättänyt heidät?

Romantikot, sanovat että minulle tulee vielä se oikea. Niin ei käy. Minulle on SE OIKEA sitten minä itse. Nyt ikää tulee ja huomaan että ystävät ovat naimissa. Heillä on perheet ja he ovat onnellisia. Minä en kuulu enää heidän porukkaansa. Minä menetän kavereita ja ystäviä parisuhteille. Minä istun baarissa 8-10 vuotta nuorempien tyttöjen kanssa ja haluan vain kotiin. Olla yksin ja rauhassa.