Mies ei puhu, osaanko tulkita häntä oikein?

"Kun näemme, saatamme istua lähekkäin TUNTEJA ja vain katsoa toisiamme silmiin, puhumatta." xD xD

Tääon taas joku miehen keksimä provo.

Miksi tää ois provo..? Miksi noin ei voisi tehdä tai käyttäytyä, tai mikä siitä tekee epäuskottavan? Noin se asia kuitenkin on. En ole provo enkä mies.

Kyseessä on ns. Ihmemies-MacGyver -tyyppi, joka on kuin elävä avainkoodi, joka pitää purkaa haaroihisi kätketyllä koodiavaimella. Kun liemenne sekoittuvat keskenään ja huokausten rytmi löytää saman sävelen, arvoitus ratkeaa. Onnea matkaan.

no ei se ole sosiaalinen ja sen takia ei puhu. Varmaan kukaan ei ole ennen ollut kiinnostunut siitä ja siksi ei tiedä mitä naiselle sanoa. Eikä oikein osaa kysyäkkään mitään. Varmaan tekis mieli puhua mut ei vaan tule sanoja suusta. Itsekkin olen vähän sellanen. Kyllä mä puhun mut olen kans välillä aika hiljainen kun ei ole vuosiin ollut ketään kenen kaa puhua.

Kyseinen mies on ihme-ATM joka on saanut naisen jollakin ihmeen konstilla. se myös paljastuu ajan mittaan suhteessa. Varsinkin viimeistään kun jätät sen niin alkaa sun terrorisointi ja itsariuhkaukset. Ts. ripustauminen.

Ilmeisesti mies on vähän hidasälyinen ja tylsä. Hän ei keksi mitään puhuttavaa.

Lyön vaikka vetoa, että ensi-ihastumisen mentyä ohi pidät itsekin häntä pitkästyttävänä ja haluat lopettaa suhteen.

Ammattimies, ammattimies, näkeehän sen jo reaktioistasi.
Osaa hommansa ;)

Jaa a, itte käyttäytyisin kyl lähes vastaavalla tavalla. Mutta siis että pitääkö? Niin totta kai, ei hän varmaan muuten tuolla tavalla tekis en ainakaan itte.

"Onko tuo jotenkin miehille, tai tietynlaisille miehille, ominaista käytöstä? Vai jotain pelimieskäytöstä..?"
Jeppis, ainakin mulle ominaista. Itte en tykkää mistään nopeudesta vaan hitaasti ja rauhallisesti se hyvä tulee. Mut kaikille tää tyyli ei sovi, nimittäin vaatii naiselta et on riittävän kärsivällinen.

Kiitos kommentistasi.
Ehkä tämä tästä. :-)

Vaikka onkin ollut kovin hiljainen, ja lyhyesti vastaillut, niin kyllä se hymiöitäkin viljelee viestien lomaan välillä. Ja vastaa kuitenkin, vaikka hiukan kestääkin.. Jos se ei pitäisi, niin kaipa se yrittäs feidata mut jotenkin?

Mutta kärsivällisyyttä tämä tosiaan vaatii...
Olen kuitenkin valmis hidastamaan, hiljentymään itsekin ja etenemään hänen tahtiinsa. Rauhassa tutustuen.

Voisiko olla että jo läsnäoloni on hänelle mielihyvää aiheuttava asia, eli ei tarvitsisi pahemmin jutustella edes..? Ainakin jostain luin että jotkut miehet noin ajattelevat. Että jo se että nainen on siinä vierellä, on hyvä asia. Muu sitten tulee luonnostaan, jos on tullakseen.

Yritän vaan hengitellä syvään ja olla kärsivällinen. Mä kuitenkin pidän hänestä aivan suunnattomasti.. hmm, ehkä osittain just ton salaperäisyyden takia - tai etten osaa tulkita häntä. Mysteeri.