Omituisia tapoja

Pakko-oireita ovat.

Jos toiminta ei häiritse elämää, anna olla. Jos tuttavuus on uusi, anna olla. Jos taas toiminnot häiritsevät naistakin, ota puheeksi ja tue häntä muutoksessa. Älä ala vit**ilemaan rutiineista. Niitä on tosi vaikea muuttaa. Lue hieman pakko-oireista, niin tiedät mistä on kyse.

Katso myös, tarkisteleeko kässäriä oikeesti liian usein vai onko se vaan alkanu häirittemään sua. Itekkin jostain käsittämättömästä syystä saatan tarkistaa kerran ajon aikana, onko päällä vai ei. Tuo voi olla jäänne jostakin, että joku on erityisesti painottanu kässäriä, että se päällä ei saa ajaa ja siitä on tullut tarve tarkistella, kun se on niin maan tärkeä asia :P

Voit myös alkaa muistuttaa ennen lähtöä, että käydään kaikki vehkeet läpi. Jos nainen haluaa palata autosta kämppään, voit sanoa, että juuri kävitte yhdessä vempeleet läpi ennen lähtöä ja tarkasti muistutat, että joka ikinen katsottiin. Tuota käytetään pakko-oireiden hoidossa. Tietoisesti tarkastetaan asiat ja sen jälkeen ei palata enää tarkistelemaan vaan luotetaan siihen muistikuvaan, että tarkastettu on.

Kulutusjuttujen hamstraaminen sinällään ei ole mitenkään kummallista. Mäki ostan tarjouksesta aina jotakin tolkuttomasti kaappiin jemmaan...kun kerran halvalla saa... Kissanruokaa esim oli hetki sitten yksi kaappi täynnä...pari sataa tölkkiä?

Niin ja mä pidän itteeni kuitenkin suhteellisen täyspäisenä tapauksena. Onnettomuuden jälkeen mulle tuli muutamaks kuukaudeks erät pakko-oire ja sitä kautta mulla on kokemus siitä. Oire ei haitannu mua ennen kuin mulle siitä kerrottiin, ja toden totta kyllä se oire vei aikaa multa toteuttaa. Järkiajattelulla ja jatkuvalla kyseenalaistamisella mä kykenin sen toiminnon lopettamaan. Siihen kuitenkin meni kuukausia. Eli varaudu pitkäjänteiseen prosessiin, jos haluat muutokseen ryhtyä.