Ongelmani on se, että retkahdan aina söymään herkkuja, joita porukat tuovat kotiin. Meillä on joka päivä pullaa, keksejä yms. kaapissa! Olin vasta laihtunut jo n. 4kg kunnes minulla oli kauhea nälkä ja hedelmät maistuivat pahalta, uunista tullut pelti oli täynnä leivonnaisia, siitä se alkoi. Lihosin takasi ne, ja voitte kuvitella kuinka itsetuntoni kärsii tästä ja kuinka masennun. Lupaan aina itselleni, että en koske tuohon, mutta kas kuinka, on se max. 6 tunnin päästä ruoansulatuskanavassani. Tiedän, ei kukaan minua pakota syömään, mutta en minä voi kieltäytyä vastustukselta. Vaikka ajattelen, että kuinka paha mieli ja olo minulle tulee syötyä, ei se auta, hotkaisen hampurilaisen suuhuni ja mietin, että huomena sitte uus päivä. Stressaan koko ajan itseäni tällä laihdutuksella, vaikka pitäisi keskittyä koulunkäyntiin!! :(((
Retkahdan aina syömään herkkuja
Auttakaaa!!!
4306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se kuule ole muuta kuin itsekuria! Minulla on sama kiusaus jatkuvasti... Olen TODELLA perso makealle ja joulun aikana (kun annan aina itselleni luvan syödä) vedin suklaata oikeasti ihan sairaan määrän. Itseä ihan ällöttää nyt jälkeen päin ajatella miten paljon söin suklaata! Mutta pääasiassa pyrin siihen että syön karkkia tms. kerran viikossa jos sitäkään.
Heti uudenvuoden juhlinnan jälkeen palasin taas normaaliin rytmiini ja olen pudottanut nyt viikossa 4kg. Kaikki se joulun tuoma pöhö on tipotiessään ja nautin taas keveydestä :) MUTTA tuo viikko oli kuules vaikea, kotona meillä ei juurikaan ole koskaan herkkuja kaapissa koska mies ei väitä makeasta ja lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa. Mutta työpaikalla.... siellä on jokapäivä tyrkyllä kahvin kanssa hyvää. Viime viikolla oli suklaakeksiä, toffee karkkeja, ihanan mehevän näköistä tiikerikakkua, viinereitä... Kieli lipoi kuules varsinkin alkuviikosta monta kertaa, mutta kun kieltäydyin visusti, niin loppuviikosta ei oikeastaan tehnyt enää niin mielikään. Aijo pitää sokerittoman tammikuun ja se pitää :D Pystyt sinäkin jos päätät pystyä!
Itselleni annan kyllä luvan jatkossa pitää karkkipäivän kerran viikossa jos haluan sen tehdä, pystyn pitämään rajan mussutuksessani. Mutta jos susta tuntuu että ratkeat kerta kaikkiaan jos otat yhden herkkupalan, kannattaa olla koskematta edes siihen yhteen. Usko pois, kun pääset ns. kipurajan yli niin se ei ole enää vaikeaa! Sanoisinko että eka viikko on hankalin, kun tekee mieli makeaa :) Ihan sama homma kuin vaikka tupakan tai kahvin kanssa :D Tsemppiä!
tulipa vielä mieleen, että oletko sanonut "porukoillesi" että haluaisit nyt laihduttaa ja toivoisit että he olisivat siinä tukena? Jos koko porukka vähentäisi herkkujen mussuttamista niin se olis helpompaa sinulle. Minä ihan oikeasti tiedän tuon tunteen, olin teini-iässä samassa tilanteessa. ihan kirjaimellisesti vanhemmat on opettaneet minut sokerihiireksi. Olin teininä pullukka aina ja kärsin siitä, en pitänyt itsestäni eivätkä muutkaan pitäneet minusta. Perheen tuki on tärkeää. Nyt kun pyöritän omaa perhettä, olen päässyt vasta oman itseni herraksi :)
Olin nuorempana aina nälkäinen ja varsinkin kaikki makea ja rasvainen himotti aivan käsittämättömän paljon. Olettaisin että naisilla se johtuu hormonitasapainosta. Pysyin taistelemalla normaalipainossa ja olin välillä jopa hoikka, mutta jouduin rajoittamaan jatkuvasti joitakin ruoka-aineita, yleensä ne oli hiilareita. En suosittele mitään karppausta, mutta yritä vähentää semmoista syömistä, jota ilman voit olla, ja salli itsellesi pieniä herkkupaloja vaikka päivittäin yhdistettynä muutoin terveelliseen ruokavalioon. Hyvä fyysinen kunto on paras laihduttaja.
Älä kiellä itseäsi syömästä, kun syöt pieniä aterioita pitkinä päivää, ei noita pullanhimojakaan tule samalla tavalla, eli verensokerit ei heittele. Ja syödä pitää niitä pikku valipaloja vaikka nälkä ei oliskaan. ymmärrät varmaan että tarkoitan pieniä ja kevyitä aterioita!!!
Alku voi olla hankalaa, mutta kun viikon jaksat pitää näpit erossa "kielletyistä" ruoista, niin huomaat että on vaan koko ajan helpompi kieltää niitä itseltään, eikä loppuen lopuksi enää tunnu pahalta ;)