Elimistö polttaa rasva juuri sen minkä polttaa ihan riippumatta siitä mitä syö (jos ei ole kysymys nälänhädästä) tai siitä mitä rasvapuoskari on keksinyt kirjoittaa kirjoissaan.
Elimistön rasvankäyttö ei lisäänny sillä että syö paljon rasvaa koska glukoosia aina valmistetaan lihaksille tarvittava määrä.
Ainoastaan rasituksessa, jos lihasten glykogeenivarastot ovat tyhjät, lisääntyy rasvan käyttö mutta siihenkään ei riitä se että esim. kelluilee uima-altaan päästä päähän tai käy keilaamassa vaan se vaatii ainakin tunnin verran keskikovaa rasitusta tai sitten pidemmän kevyen rasituksen.
Se että joku huippu-urheilija harjoittelee saadakseen rasva-aineenvaihdunna paremmaksi on sitten luku sinänsä. Siitä huolimatta se on vain yksi pisara harjoittelun meressä eikä se takaa vottoa, kunhan voi olla että maratoonilla sillä pääsee 15 sekuntia aikaisemmin maaliin. Voihan se tietysti olla ratkaisevakin aika.
Todettakoon, että vaikka rasvalla saavutettu huipputeho on silti alle 70% siitä mitä saadaan glukoosilla. Rasvamolekyyli on ravamolekyyli ja sen pilkkominen energianlähteeksi kestää aina yhtä kauan vaikka harjoittelisi miten.
Elimistön rasvankäyttö ei lisäänny sillä että syö paljon rasvaa koska glukoosia aina valmistetaan lihaksille tarvittava määrä.
Ainoastaan rasituksessa, jos lihasten glykogeenivarastot ovat tyhjät, lisääntyy rasvan käyttö mutta siihenkään ei riitä se että esim. kelluilee uima-altaan päästä päähän tai käy keilaamassa vaan se vaatii ainakin tunnin verran keskikovaa rasitusta tai sitten pidemmän kevyen rasituksen.
Se että joku huippu-urheilija harjoittelee saadakseen rasva-aineenvaihdunna paremmaksi on sitten luku sinänsä. Siitä huolimatta se on vain yksi pisara harjoittelun meressä eikä se takaa vottoa, kunhan voi olla että maratoonilla sillä pääsee 15 sekuntia aikaisemmin maaliin. Voihan se tietysti olla ratkaisevakin aika.
Todettakoon, että vaikka rasvalla saavutettu huipputeho on silti alle 70% siitä mitä saadaan glukoosilla. Rasvamolekyyli on ravamolekyyli ja sen pilkkominen energianlähteeksi kestää aina yhtä kauan vaikka harjoittelisi miten.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei niin. Eikä etenkään jos ei liiku.
Ei rasvan poltto lisäänny kun glykogeenivarastot tyhjenevät. Glykogeenivarastojen tyhjennettyä meno loppuu kuin seinään.
Ainut keino lisätä rasvan polttoa on harjoittelu. Matalalla sykkeellä harjoitellessa palaa rasvaa ja hyvässä kunnossa samassa liikunnassa palaa suhteessa enemmän rasvaa kuin huonossa kunnossa.
Ei ravan ongelmana ole sen rasvamolekyylin pilkkominen energiaksi vaan sen rasvan kuljettaminen lihassoluihin. Jos tuossa ei olisi ongelmaa niin ihminen käyttäisi vieläkin enemmän rasvaa energianaan. Toinen ongelma on rasvan hapettaminen energiaksi, se tapahtuu tehokkaammin kun mukana on glukoosia.
Kuulepa, ei se kaikki rasva edes IMEYDY, jos sitä syö tarpeeksi. Laske niitä kaloreita, jotka imeytyvät! Aloita siitä.
Elimistön tehostunut rasvanpolttokyky VHH:lla - todellakin, se elää tukevasti VHH:laisten mielikuvitustmaailmassa.
Se kun ei muutu miksikään.
Miksi VHH:laiet eivät ikinä lue ainuttakaan asiaan liittyvää lääketieteellistä teosta*?
niinpä,
aerobisessa toiminnassa energiaa tuotetaan lihaksessa myös rasvoista mutta hyyyviiiin hiiitaaaasti. Ilmeisesti VHH:n esimerkkiurheilijakaan JonasC ei käytä rasvaa suhteessa paljoakaan enempää rasvaa kuin normaali urheilijatkaan. Ja ilmeisesti n.400 g:n hh-annos/ päivä täyttää mukavasti glukoosivarastot.
Aerobisessa, eli hapellisessa energianmuodostuksessa ATP:ia tuotetaan kemiallisesti hiilihydraateista, rasvoista, tai proteiineista. Soluhengitykseksi kutsuttu prosessi ei monimutkaisuudessaan kykene tuottamaan ATP:ia kovin tehokkaasti, lisäksi se edellyttää, että lihassolun käytettävissä on riittävästi happea. Toisaalta se ei happamoita elimistöä. Aerobista energianmuodostusta rajoittaa välillisten energiavarastojen riittävyys. Käytännössä lihastyö voi jatkua useita tunteja.
Energiantuotto voi olla myös osin aerobista, osin anaerobista laktaattista. Tällöin passiiviset lihassolut ja sisäelimet poistavat syntyvää maitohappoa ja lihastyö voi jatkua joitakin kymmeniä minuutteja
Olli-Pekka Kärkkäinen & Olavi Pääkkönen: Suunnistusvalmennus, s. 20. Suomi: Rauno Liimatainen, 1986
Olisi mieleenkintoista jos joku VHH:lainen esittäisi teorian siitä millä mekanismilla energian kulutus lisääntyy jos ruokavaliota muutetaan rasvaisemmaksi. Ilmeisesti mitokondrioita pitäisi tulla lisää. Epäselvää on miksi elimistö tuottaisi lisää mitokondrioita reaktiona aikaisempaa rasvaisemman ruuan syömiseen.
Ei mitokondrioiden määrällä ole merkitystä.
Ruokavalio ei juurikaan vaikuta kulutettuun energiaan (joissain tutkimuksissa proteiinin syönnin on todettu lisäävän hiukan energiankulutusta).
Sen sijaan VHH vähentää joillain tehokkaasti nälkää ja näin syödään vähemmän.
katsos,
sitä varten on keksitty VHH- teoria: Kaloriteoria on kuopattu.
Kertoisitko millä tavoin voit lopettaa hiilihydraatin syönnin kokonaan? Miten sellaiseen tilanteseen päästään ettei syö lainkaan hiilihydraatteja?
Luulen ettet pysty vastaamaan..
Et pystynyt vastaamaan. Väistelet kysymystä koska huomasit että olet kyykyssä taas.
Mitä rasvaan tulee, sitä ei tarvita kuin muutamia grammoja päivittäin, protskujakin korkeintaan 1 gramma/painokilo.
Niiden ylenmääräinen syönti on vaaraksi. Vettäkin tarvitaan litra-pari päivässä mutta jos sitä juo muutaman ämpärillisen niin vaaraksihan se on.
http://www.kostdemokrati.se/solveig/2011/12/31/ett-riktigt-gott-nytt-ar-och-en-god-karlhalsa/
Kerro Veijo tästä tapauksesta jotain
En yleensä kirjoittele pahemmin tällä SUOMI24 kaatopaikaalla mutta kun niin kauniisti kysyit niin teen poikkeuksen. Vaarana on että ylläpidon idioottilauma poistaa vastauksen ennenkuin ennätät lukea:
Lyhyesti:
Professor Per-Arne Öckerman etsii vapaaehtoisia uuteen tutkimusryhmään todettuaan aikaisemmassa pienimuotoisessa tutkimuksessaan että LCHF ruokavaliota noudattavilla oli hu0mattavasti parempi terveys (mm verisuonisto) kuin kantaväestöllä.
”Pieni tutkimus” kuten hän itse sanoo mutta nyt hän haluaa vahvistaa tuloksen suuremmalla, 2-vuotta kestävällä, tutkimuksella.
Tutkimukseen osallistuvat tulevat saamaan myös koulutuksen LCHF ruokavalioon.
terv Veijo
LCHF/VHH ruokavalion edeuista löydät blogissani. Jos haluat jotain kysyä niin :
[email protected]
hyväksyykö arvon kirjoittaja heh! tämä aikomuksen tieteelliseksi tutkimukseksi.
todella vastoin nykykäsityksiä. saako kesken tutkimuksien mahdollisesti potkut.
Ihmisen elimistö kykenee tekemään tarvitsemansa hiilihydraatin lähinnä proteiinista. Joko ravinnon tai lihaskudoksen. Ihminen kuluttaa päivässä vähintään noin 70 g glukoosia, loppu toinen 70 g voidaan korvata ketoaineilla. 70 g glukoosia syntyy noin 140 g proteiinia. Liikunta lisää hiilihydraatin kulutusta.
Täydellinen hiilihydraatin välttäminen on hyvin hankalaa mutta kyllä mahdollista. Syö vain rasvaista lihaa. Ei liene terveellistä mutta petoeläimet tulevat toimeen niin.
Ja mikähän mahtaa olla pitkäikäisin nisäkäs joka elää pelkällä eläinravinnolla. Yleensä sekasyöjien ja kasvissyöjien elinikä on korkeampi kuin lihansyöjien.
Eläimillä on täysin erilainen aineenvaihdunta kuin ihmisellä, on eläin sitten lihan tai kasvien syöjä tai sekaravinteinen. Esim. ihmisten vitamiinit ovat useimmille eläimille saman arvoista kuin söisi kiviä. Ei aina mutta useimmiten.
"Liikunta lisää hiilihydraatin kulutusta."
Yleensäkin liikunta lisää kaiken energian kulutusta, myös rasvan. Ja tarkalleen hiilihydaattia ei käytetä liikunnassa lainkaan vaan se on glukoosia joka voi olla myös muuta kuin hiilihydraattiperäistä. Enin osa kuitenkin on rasvaa jota liikunnassa kuluu.
Niinhän se onkin luonnotonta kun ihminen pyrkii syömään samanlaista ruokaa kuin susi, leijona tai jaguaari vaikka sokea Reettakin näkee että nuo eläimet on luotu saalistamaan ja raatelemaan toisin kuin ihmisraukka joka ei juokse jänistäkään kiinni eikä hampaillaan ja kynsillään pysty edes sitä raatelemaan. Lihansyöjien elinikä (siis eläinten) jää tuonne alle 20 vuoden keskimäärin (ihmisillä saattaa olla pidempi).
Mitäköhän perustavaa luokkaa olevia eroja muuten on esimerkiksi rhesusapinan ja ihmisapinan aineenvaihdunnassa?
niin no,
minusta on vähän huono lähteä todistelemaan eri eläinten iällä mitään. Kasvisvyöjä kuten norsu elää aikas paljon kauemmin kuin esim mehiläinen
Tuli vaan mieleen, kumma ettei VHH:laiset enää kehu mehiläisellä tiettyjä VHH-totuuksia. Niin tuo insinööritaidon jättiläinenhän on hyvin pitkäikäinen, elääkö se kesällä parhaimmillaan 4-5 viikkoa.
Lääketieteellinen mahdottomuu, VHH-propaganda, kusetusta ja ammattaitaidotonta puoskarointia.
Ei voi kuin ihmetellä jos joku väittää muuta kuin mitä aloituksessa on.