Tervetulloo nettisaetille, joka uskaltaa huvastaa tieteen kuapuum puvetut kaapalliset myytit.
”50-luvulta suakka myytit ovat ympäröeneet aeneeta, joesta solumme suureks osaks koostuuvat, elikkä rasvoja ja kolesterolija. Vaekka tieje on kumonnut myytit, kaapalliset intressit pittäävät niitä eelleeh hengissä, koska voettoen kerrääminen on niijev varassa. Tässä ovat suureks avuks olleet ravihemustieteen tutkimullaetoksija johtaavat tutkijat, sillä heejän tutkimusrahoetuksisa tulloo suureks osaks elintarvike- ja liäketeollissuuvelta. Heejäv vanhentunneeta käsityksijä tukkoovat tieteelliset arkumenttisa ovat ehtyneet jo kaaan sitten, mutta opit rasvan ja kolesteroliv väetetystä vuarallissuuvesta ovat eelleen keskeesessä asemassa pahhaa uavistamattommiil liäkäreehin ja ravintonneovojjiin koolutuksessa. Nämä harhaluulot leemaavat jopa peruskoolujemme oppimaterijjaalija.
Nykyster ravihemussuositustem mukkaam meejän tulloo syyvä ensj sijassa runsashiilihyvraattista ruokoo. Tässä on se ongelma, että hiilihyvraatit kiihottaavat ruokahaluva ja suavat meejät syömää' enemmän kun söesimme, jos kuuntelisimme kehon siknaalija. Hiilihyvraatit muutem muuttuuvat rasvaks ja ironista kyllä juurj sellaesiks rasvahappoeks, joeta meetä enitev varotettaan syömästä, elikkä tyyvytetyks.
Muutama vuosj sitte' alloe' uavistella, että kaapallisev vaekutukse' allaeset tutkijat eevät ennää kuunnelleet tieteellisijä arkumenttija. Kollekoehen keskustelupuhheenvuorot sekä omat keskustelunj elintarvikevirastoj johtavii' etustajjiin, elintarviketietteer rohvessorreehin sekä joskus myös nykysiir ruohtalaesiin ja pohjoesmaesiir ravihemussuosituksiir ratkasevasti vaekuttanneehi' asijantuntijjoehen kansa vahvistivat tätä käsitystä.
Tajusin, että nykysem paratikma' olivat muovanneet kokonaan muut seekat kum pyrkimys tieteellisen tottuuve' ehtimisseen tahi kansanterveyve' etistämiseen. Sen hentä piätin tutkija ravihemussuositusten ja moernil liäketieteeh historijjaa myös talloovellisesta ja yhteeskunnallisesta näkökulumasta. Keetä olivat toemijat, miltä verkosto näätti ja mikä olj käättövoemana?
Ee oo vaekee tajuta, että nykyset ruokavalijositukset ovat haetallisija terveyvelle. Riittää kun kahtoo ihmistem paenon, liäkkeehin kulutuksen ja elinijän kehitystä Yhysvalloessa, muassa jossa rasva- ja kolesterolikkaahu on nykyään kaekkeem pisimmälle.
Että nämä ravihemussuositukset perustuuvat tutkimushuijaakselle ja että niitä jatkuvasti puolustellaa' epätieteellisi' arkumenteen, olj katkera pillerj nieltäväks. Se syö miestä, kun om pakko eppäellä kollekoehisa rehellissyyttä ja mottiivija. Ymmärsin kuitenniisa, että tämä opus olj pakko kirjottoo, jotta voetaesiin suvaha aekaan kansanterveyttä hyövyttävijä muutoksija.”
Ralhv Suntperk
”50-luvulta suakka myytit ovat ympäröeneet aeneeta, joesta solumme suureks osaks koostuuvat, elikkä rasvoja ja kolesterolija. Vaekka tieje on kumonnut myytit, kaapalliset intressit pittäävät niitä eelleeh hengissä, koska voettoen kerrääminen on niijev varassa. Tässä ovat suureks avuks olleet ravihemustieteen tutkimullaetoksija johtaavat tutkijat, sillä heejän tutkimusrahoetuksisa tulloo suureks osaks elintarvike- ja liäketeollissuuvelta. Heejäv vanhentunneeta käsityksijä tukkoovat tieteelliset arkumenttisa ovat ehtyneet jo kaaan sitten, mutta opit rasvan ja kolesteroliv väetetystä vuarallissuuvesta ovat eelleen keskeesessä asemassa pahhaa uavistamattommiil liäkäreehin ja ravintonneovojjiin koolutuksessa. Nämä harhaluulot leemaavat jopa peruskoolujemme oppimaterijjaalija.
Nykyster ravihemussuositustem mukkaam meejän tulloo syyvä ensj sijassa runsashiilihyvraattista ruokoo. Tässä on se ongelma, että hiilihyvraatit kiihottaavat ruokahaluva ja suavat meejät syömää' enemmän kun söesimme, jos kuuntelisimme kehon siknaalija. Hiilihyvraatit muutem muuttuuvat rasvaks ja ironista kyllä juurj sellaesiks rasvahappoeks, joeta meetä enitev varotettaan syömästä, elikkä tyyvytetyks.
Muutama vuosj sitte' alloe' uavistella, että kaapallisev vaekutukse' allaeset tutkijat eevät ennää kuunnelleet tieteellisijä arkumenttija. Kollekoehen keskustelupuhheenvuorot sekä omat keskustelunj elintarvikevirastoj johtavii' etustajjiin, elintarviketietteer rohvessorreehin sekä joskus myös nykysiir ruohtalaesiin ja pohjoesmaesiir ravihemussuosituksiir ratkasevasti vaekuttanneehi' asijantuntijjoehen kansa vahvistivat tätä käsitystä.
Tajusin, että nykysem paratikma' olivat muovanneet kokonaan muut seekat kum pyrkimys tieteellisen tottuuve' ehtimisseen tahi kansanterveyve' etistämiseen. Sen hentä piätin tutkija ravihemussuositusten ja moernil liäketieteeh historijjaa myös talloovellisesta ja yhteeskunnallisesta näkökulumasta. Keetä olivat toemijat, miltä verkosto näätti ja mikä olj käättövoemana?
Ee oo vaekee tajuta, että nykyset ruokavalijositukset ovat haetallisija terveyvelle. Riittää kun kahtoo ihmistem paenon, liäkkeehin kulutuksen ja elinijän kehitystä Yhysvalloessa, muassa jossa rasva- ja kolesterolikkaahu on nykyään kaekkeem pisimmälle.
Että nämä ravihemussuositukset perustuuvat tutkimushuijaakselle ja että niitä jatkuvasti puolustellaa' epätieteellisi' arkumenteen, olj katkera pillerj nieltäväks. Se syö miestä, kun om pakko eppäellä kollekoehisa rehellissyyttä ja mottiivija. Ymmärsin kuitenniisa, että tämä opus olj pakko kirjottoo, jotta voetaesiin suvaha aekaan kansanterveyttä hyövyttävijä muutoksija.”
Ralhv Suntperk
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.